Поиск
Собиратели
Исполнители
География
Жанры
Войти
Зубцовский р-н: 488
Un'istah kuaveht'ieči
N'imet i n'iärit'ykšet
Regi laŋgei šillalda jogeh
Uijittih hebozet aštovoiŋke
Hebon'e pöl'l'äšt'u mašinua
Brihat pandih hebozella stan'it
Talvella ajel'ima jogie myöt'
Hebon'e kavottel'i potkovat
Jäi važa meččäh
El'et'tih en'n'ein pahoin, ol'i kyl'is's'ä vorua
Hebozen otettih tanhuošta
Naizet l'eikattih räččin'öis's'ä
En'n'ein oldih pyhät
Piäl'öis't'ä i jalloista l'iew stuwd'en'ieda
Žiivattua l'eikatah šygyžyl'l'ä
Ahat muattih yön šuolla
Yökšymä mečäššä
Buolan l'eht'i män'i čuajukši
Keräimmä karbaluo i buwlua
Vuašua luad'ima ivyštä
Talvekši järit'ämmä nuat't'ie
Gribua i ogurčua šuoluamma
Puiz'ie hawvumma kadaijalla
Spuasun jäl'geh šywväh juablokkua
Iivananpiänä l'äks'imä turguh
Brihat yöl'l'ä koiraššettih
Muasl'enčana otettih gost'ih
Briha ei ottan t'yt't'yö miehel'l'ä
Kizaimma manukšilla
Bes'owdalla toizešša kyläššä
Svätkoina šuor'iel'iečettih
Nuoriezo pruazn'iekkoina kizattih
Piäššä piet't'ih šamšurie
T'yt't'ölöin šuorivot
Paimenen palkuanda Paimenen palkuanda
Mečät i pellot ymbäri kyl'än
Mečäššä oldih bruwvut
Paimenella on žul'eika
Kyl'än paja
Jöt'kin ajanda
Hiil'ihawda; hiil'en poltanda
Kuin kiwguada luajitah
Pertin rakendamin'e
Hebohawda
On hevost'a zat'iŋkaŋke
Regi, t'el'egä
Hebozen val'l'ahukšet
Kyl'äššä ol'i kolduna
Riiheniz'änd'ä
Pahat paikat; ved'el'öw
Ved'ehin'e. Vejeniz'änd'ä
Tanhuoniz'änd'ä. Pert'iniz'änd'ä
Owdukei
Viiris't'ä. Jordana jovella
Svätkoina kuwndel'ima
Šygyžypokrova, Rostuo
S'imanapäivä, Sviiz'en'ie
Uspen'ie, Spuasu
Pedrunpäivä
Iivananpiänä ei šywvä kruwguloida
Iivananpäivä
Nastasja i Vlas'ij kačotah žiivattua
Georgij Pobedonos'ets
Meččähin'e vei poigazen
Dorogah pid'äw kumarrella
Miikkula awttaw, ken_on dorogoissa
Il'l'änpäivä. Il'l'än parda
Unet, mid'ä miks'i n'iät
Struašnoi suwdu
Kuol'ieda muissellah
Riähkä it'kie urošta
Inehmin'e kuol'i pahalla šurmalla
Kunne mänöw heŋgi
Kät'kiezet
Kuol'ieda piet'äh koissa kolme päiviä
Kežil'l'ä tullah omat gost'ih
Talvella lunda ol'i äijä
Kiwgua miwla on šavin'e
El'än yks'iin omašša pert'izešša
Annoin čikot miehel'l'ä
Ruavoin pololkana kežiin
Kuin män'imä yökši
Ajel'ima Moskuh l'ihaŋke
Oštima hebozen
Keviäh šuat ei šuanun hein'iä
Žiivatta l'äziw
Mado šöi orahan
Oštamah l'eib'iä
Ol'i n'älgävuoži; ajel'ima
Muissan enžimäis't'ä voinua
Pl'enah popad'i miän razvetčikka
Nemčat tapettih učt'el'n'itsan
Miän mečissä ol'i part'izanua
Nemčat ajettih rahvašta Smol'enšinah
Äijä rahvašta popad'i minoih
Kyl'ä voinan aigah palo
Čiil'i tappo t'ipoida
Čolaroju kočahti heboz'eh
Žiivattua rikotah sviššat
Mečäššä tartutah bučket
Kežäl'l'ä purrah puarmat, šiäkšet
Akat yökšyt't'ih meččäh
Otan kossan
Yökšyt't'ih kakši brihua
Akka ei mahtan ven'iel'äkši
L'äks'iin myömäh važua
Vein heboz'ie zdaimah
Ajoin pahalla hebozella
Ol'i Miitr'ei mečäššä
L'äks'i d'iedo Pogor'elovah
Cvet-Ol'ona
Möin l'ihua Moskušša
En mahtan ven'iäl'äkši
El'et't'ih kakši akkua
Pahalla šiäl'l'ä pidimä ärmäkkiä
Kuvottih villašta korotiskua
Villašta n'ieglottih alaz'ie, šukkie
Kaz'i maguaw hingalolla
Kaz'i l'öwd'äw koin
Kaz'it i koirat
Karjašta kado härgä
Mečäšt'ä pid'äw kuotella
Kokšan Iriša mahto paimendua
Puarmoin aigah karja päiväl'l'ä on koissa
Paimen tulow čer'odoilla
Paimenen palkuanda
Stuarosta kyl'äššä
Pedrunpiänä javottih luwgie
Arvašša ol'i kymmenen taluo
Polossat oldih heŋgil'öid'ä myöt'
Kyl'vövakka
Spuasun jäl'geh kyl'vimä ruista
Tuahet vejet'äh Pedrunpyhäššä
Buat'ko luad'i nahkua
Revot pywvel'l'äh hiird'ä
Jäniks'et rikotah puwloida
Mie n'äin hukkua
Kežä tänä vuona ewlun hyvä
Vlas'ij i Nastas'ja kačottih žiivattua
Roštuona sluavittih kyl'iä myöt'
Sroičanpäivä. Duwha
Muamo kävel'i imet't'ämäh lašta
Muamo kävel'i imet't'ämäh lašta
Urošta (kuol'ieda) ei pie it'kie
Kuol'ienda muisseldih
Kuolennan jäl'geh javotah vuattiet
En'n'ein kuolendua otetah pyhät
Kurret
Keviäl'l'ä paissetah l'induz'ie
Muasl'enčana poltettih argie
Sviiz'en'ie; meččäh ei kävel'dy
Kuivan Iivanan päivä
Opaštuma pagizemah ven'iel'äkši
Ymbäri oldih ven'iel'äzet kyl'ät
Nuorih laškiettih rikokšen
Mat'uwginalla akka voroži
Čigan'iha voroži urošta
Suwdu
Pet'ka-čigana
Čigana otti miehel'l'ä ven'iel'äzen
Čiganat muan'itettih
Čiganat tuldih yökši
Havu i labie
L'eivät pannah kartazeh karžinah
Taiginah jät'et'äh muijotukšen
Huomnekšella taiginan šotet
Taiginat oldih šuwret
Prošvie n'ieglottih paikkoih
Paikkoi viižeiččimä kuavoista
Ymbäri kravat'ista ol'i raŋgin'e
Päiväkši post'el'it viijäh' s'inčoh
Svätoiks'i peššäh pert'in
Latetta pez'imä gol'ikaŋke
S'izariloiŋke jäimmä s'iroti'inakši
T'yt'öl'l'ä pid'i kaikkie mahtua
Hawkka view t'ipoida
Kana lawlaw pahakši
Kana šulgašabiemella
T'ipakanat, kukkozet
Kana mun'iw peittoh
Issutat kanan hawdumah
Kudoma koštuo d'er'uwgoih
Kaŋgašta l'evit'ämmä luwgalla
Värt'in'iä strugaidih hebolla
Kezr'äimmä šiämis't'ä, paičešta
Kuin kaŋgašta luodih
Päivä- i ildakezro
Kuožel'it i värt'in'ät
Tuwl'ivihkar'i
Nowz'i tuwčča valgienke rannanke (ограде!)
Kuwdoma; t'ähet
Miän jovella upotah
Jovella keviäl'l'ä
Palaunuz'illa rahvaš awtetah
Kyl'äššä mon'ičči ol'i požuaruo
Kävel'imä kuwudelomah
Ožuttuači hebon'e
Bruwvun luona toko kuaveht'ieči
Pahalla kohalla ved'el'öw
Yökšymä mečäššä
L'äks'imä myö Feklanke gribah
Žiivattua, l'ihna myömäh ajeldih pokrovana
Obiednalla ajat aivokkazeh
Talvi ol'i lumikaš
Juovut s'inizešša šavušša
Vilulla kiwguada l'ämmit'et't'ih äijäl'di
Talvekši pengeret ikkunat ollella, tuahella katetah
Hiiret rikottih vuatetta, grizit't'ih värčilöidä
Taloloissa ol'i lut'ikkua
Kuin kävel'imä torokkanoilleh
Tyt't'ö aštu vet't'ä myöt'
Virist'änä otetah vet't'ä kaivozešta, svjat'it'äh!
En'n'ein mahettih laškie rikošta
N'imet'öin, kuin l'eččie
Pahua paikkua mečäššä, pellolla varattih
Meččä ved'el'öw
Mahettih kuotella mečäšt'ä
Vejen iz'änd'ä, tanhuon iz'än'd'ä
Talvella čolie pid'äw šyöt'el'l'ä
Čolih n'äh
Lapšie l'ečit't'ih akat
Tuwlenlend'ämä
Paizoloida l'ečit't'ih pelvahalla
Akat šivuloista kuwteldih
Ruvetah kivist'ämäh hambahat
Prostuwdašta l'eččiečet't'ih röt'käl'l'ä
Tver'ih ajamma Oržovan kawtti
Mečät, pellot, ruwvat
Oma kyl'ä, susiedat
Korvissa piet't'ih uzn'iekkoida
Akat l'ečittih šybl'ie
Piäd'ä pez'imä porolla
Moržien panow kuldazen sorokan
Naizet piet't'ih sorokkua
T'yt'öt tukkie pl'et'it't'ih kossoih
Kukkua en'n'ein pert'is's'ä ei ollun
Karas'inalampa
Talvella istuma t'eponke
Svičča
Illoilla issuttih pärienke
Kuin složitah l'ožankua
Varren kirveheh ažetetah koivuzen
Kirveštä toko hivotah
Pilah luajitah rozvodan
L'eikkuat čirpil'l'ä šormen
Čirpie pid'äv hammaštua
Kossalla en'n'ein n'iit'et't'ih kagrua i ruista
Oššat uwven kossan
Kudoma holstihiz'ie, heid'ä kruas'ima
Puasmat; šein'ä
Kiäminkoda, tuwrikka
Stuavat; kuin kuvotah stuavoilla
Talvella kuvomma, keviäl'l'ä valguamma
L'innut ruvetah luad'imah pežoloida
Keviäl'l´ä järešt'äh l'en'n'et'äh l'innut
Keviäl'l'ä järešt'äh l'en'n'et'äh l'innut
Keviä; vez'iaiga
Jogi jiäd'yw
Mi rikko l'eibie, pelvašta, orahie
Roštuoh šuat ewlun lunda
Puimin'e
Šygyžyruavot pellošša
Il'l'än jäl'geh ei voi kupaija
Myö pruasnuičema kazanskoida
En'n'ein ol'i äijä pakkuojas't'a
Sroičan päivä, kuin gul'aiččima sroiččana
Iivanan päivä i Pedrun päivä
Pelvašta derie i ruista l'eikata on jyg'ie
Kežäruavot
Rais' perdi pellot
Nowžow šuwri tuwčča
Vihmakežä
Kuivana kežänä jumalalda pakotah vihmua
Keviäh šuat ei fat'i žiivatalla ruogua
Moid'ä kumbazella mualla i konža kyl'vet'äh
Enžimän'e kukkiw tuomi (čer'ohma), virba
Keviä, vez'iaiga
Talvi, talvie myöt' vuotetah kežiä
Vuaša
Olutta keit'et'äh l'eiväšt'ä i botvin'jašta (ivyštä)
Kuamenkat i l'ožankat
S'iiz'ima, kowkku, havu
Nogiloida pid'äw šordua
Kiwgua, kuin hän'd'ä luajitah
Palat't'iloilla toko muattih
Mid'ä šeiso pert'is's'ä
Pruazn'iekakši pežet pert'in
L'ähet huwhtomah avandoilla
Rubiet paistamah... (посуда)
Posuwdat šoppiuglašša
Kaivot
Lotkat, plotat, luavat
Heboz'in n'imet
Hebozet zat'inkanke
Pikki... (назв. по 1, 2, 3 году)
Hevos't'ä pid'i mahtua oštua
Hebozella raččahalla,
Val'l'ahuš, val'l'aššat hebozen
Rruazn'iekalla ajel'ima kor'jazella
Reijet, talvella l'innah rejel'l'ä
Hein'iä, tuahta ved'iäs's'ä t'el'egät
Čuajukši kuivaimma buolan l'eht'ie
Šuwrešša pyhäššä paistoma rist'ie
Paistoma kaikenmuost'a piroškua
Taiginašša nagole ol'i muijotuš
Puiččima toko briwžoilla
Kyl'yö ewlun kyl'bimä kiwguašša
Tuwl'imel'l'iččä
En'n'ein kyl'vet't'ih l'iinua
Voizavodalla l'yöd'ih voida
Šeizo jovella mon'i mel'l'iččiä
Jovella luajitah kololoida
Miän jovešša on hawgieda, ahvenda
L'ehmä jäi meččäh
L'ehmä šyöččieči
Paimen, hänen šuorivo
Dorogah hebozella otetah turbaččuh kagrua
Žiivatta šöi ruwmenda i čyl'kyö
Lambahat
Kažvatat važan
Ruwvat žiinatalla varoin
Kukat i travat l'ekarstvakši iččiel'l'ä i žiivatalla
Gluhoida koivuo vaššakši ei katata
Talvekši keriämmä buwlua, karbaluo
Mit'yt´tä puwda kažvaw miän mečis's'ä
Syömizet pyhässä, jogopäivä, ruavolla (mečässä, pellossa)
Jallačit
Vuattiet pruazn'iekoin i jogopäivä
Kyl'is's'ä pruaznuidih pruazn'ikkoida
Kuin nuorizo viet't'i aigua; kizat
Kezr'iämäh keräwd'ymä yhteh
Halguo ved'imä Pogrelovah
Kevyäl'l'ä kävel'imä parkih
Lapset čuristih goralda
Lapset aivoin zavodittih ruadua
Mih kizattih lapset
Kuin kažvatettih lapsie
Lapsie ris's'itet't'ih
Nain'e suaw lapsen
Suad'ibassa toko rikottih
Karielan'e suad'iba
Omah pereheh n'äh
Kylän eläjät, susiedat
Kylä, pellot, ruwčat, jogi, mečat
Kävimä susiedoih talgoh
Ruista uberima puwn'ah
Kuin juattih muada; polossat
Dengat end'izet
Mil'l'ä mitattih l'eibiä, šuolua, karas'inua
El'än'dä miehel'l'ä mužikan talošša (беседа о родственных тарминах)
Voida kolawttima i koppima äijiin
Šuwrešša pyhäššä maiduo ei šyöd'y
Maido talvel'l'in'e i kežäl'l'in'e huomneš i ilda
Žiivatalla (šyötät) juotat herua
Talvella šöimmä mugieda maiduo
Šeizatat maiduo padaz'issa kiwguah
Har'jua luajittih šugahazešta, ruvalla valettih
Keviäl'l'ä koivuloista kerät't'ih mahlua
Hiil'ihawda
Kiwgualla muattih, šeizatettih čun'ie
Päre palo svičašša
Varuštima koivus't'a päret't'ä
Hiil'il'öid'ä šammutettih čugunah
Havulla pywhit puad'iin i šeizatah l'eivät
Halguo varuššetah šygyžyl'l'ä
Kyl'yh n'äh
Kyl'yh hiänet vaššanke
Lehekšeh käwväh sroičan jäl'geh
Lapšet pien'enä zavodittih awttua pereheššä ruadua
Tyt't'ölapšet školah ei piäšty, pidi kezrät'ä
Lapši it'ki yöl'öin
Lapšet äijän l'äz'it't'ih
Bobuo lapšilla ol'i vähä
Kuin šyöt'et't'ih lapšie
Lapšet n'än'kyid'ih pereheššä nuoremb'ie
Pappi panow lapšella nimen
Lašta staraidih kerdah ris's'it't'iä
Räbin'iä talvekši kerät'äh
Miän kyl'is's'ä on i saduloida
S'iemen'd'ä kažvattima koissa
Ogordašša kažvoi hern'eh
Pyhä šyömizet
Bukvua hawvuttima puašša
Mit'yt't'ä einehtä konža uber'itah
Ogurčat talvella aitašša kyl'met'äh
Pomidoran okšie pidäw katkuo
Ogurčoida vilulla katetiin
Morkuloida pid'äw harvennella
Valuas's'a vet't'ä tuon jovella
Ogordua pidäw kit'kie
Luwkat i morkut ei varata viluo
Keväl'l'ä ogordan kaivan
Važa imöw l'ehmiä
Žiivatta ei tule yökši kod'ih
Akat mahettih ottua spoorost'ie
Tulow šuwri n'el'l'äpäivä
Žiivatta l'äz'ewd'yw
Tihet, šiäkšet, puarmat
Čolapaččahat oldih toko dolbittu
Talvekši čolapaččahie uber'itah
Mez'ivuoži, čolapaččahat čolat rojiečetah
Kyl'äššä ol'i časown'a
Čuraima jogie myöt'
Hebozen muasl'inčana šuoritettih
Kirikkyö ol'i monešša kyl'äššä
Kirikköh kävel'imä Ivnovskoih
Kävel'imä pod'onšillalla
Ajel'ima hebozella Tver'ih
Gribua kuivuamma, šuoluamma
Miän mečis's'ä kažvaw gribua, mar'jua
Meččä žiivatat i l'innut
Alazet, kindahat
Nahkašta luajittih ofčinua, ommeldih jallaččie
Heboz'illa ajel'ima Pogrelovan turguh
Heboz'illa ol'i zat'inkua
Hyvän l'ehmän primietat
Važan jät'ät rovukši
L'ihakši on l'äht'ömä parembi is'kie
L'ehmä kandav, kakši n'ed'el'ie maiduo ei šywvä
L'ehmiä ei l'ypšetä ymbäri vuotta
Čyl'ky män'i žiivatalla
Keit't'imä stuwd'en'ieda
Lambahie kerit't'ih kolmičči vuwvešša
Heboz'illa ruadoma kaikie ruaduo
D'iedo kanua ei pid'än
Kuin juotettih i šyöt'et't'ih žiivattua
Kaikki žiivatta šeizo omilla messoilla
Žiivattua pid'imä äijiin
Sv'atkoina šuoriečettih
Muasl'enčana čurajima
Kyl'äššä pruaznuidih pruazn'iekkoida
Bes'owdašša t'yt'öt karrattih
Mih kizattih lapšet
Kävel'imä goralla čurajamah
Kuin šuoritettih pien'ie lapšie
Dorogah pandih turkie, tuluppua
Kengiečet luapot't'iz'ih
Viil'et paijan
Holstašta ombel'ima kaikkie šubi
Kangašta l'evit'et't'ih lovalla
Langua kruas'ima l'epäl'l'ä
Mit'yštä langašta midä kuvottih
Kudoma toko uzoroinke
Ruaduo ol'i ymbäri vuoži
Mid'ä piet't'ih piäl'l'ä, jalašša, piäššä
Жили-были
Петушок и кошка
Детские болезни, лечение их
Части человеческого тела
Имена мужские и женские
Обряды похорон и крещения
О старой деревне, праздники и развлечения, игры, гадания
Об огородных вредителях – насекомых
О стирке, мытье полов, уборке дома
Обряды похорон и крещения
Колобок
Жили-были…
Кошки, собаки; куры, гуси
О постройках для животных
О пастьбе скота, уходе
Оформление избы, обстановка
Посуда и утварь в хозяйстве
Дети, их игры
Лечебные средства, травы
Частушки (2 част.)
О своей семье
О деревне, полях, жителях (имена)
Корм для овец и коров
Лес держит скот
Приметы хорошей коровы
О скоте, пастьбе, стрижке овец, выделке шкур
О молочных продуктах
Как пекли хлеб
Об одежде вообще и рабочей одежде
Об обработке льна, прочих сельских работах
Что растет в лесу, огороде и саду
О своем замужестве
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью