Чеснокова Анна Васильевна, 1900 гр., д. Святозеро.
Kukon kuari
Kooz ragistan
Taivaste kirbodan
Taltu
Mahamies
Jogo pyhätpäivät jarmankat
Ad'vos
Pruaznikat
Pyhäsaari
Meidän pandih primetät
Hiveldysheiny
Pidän lutit työtä
Mavon kettu
Madot nagin järves uimas
Jouhičču
Laste häkyttäin
Ambujaine ambui
Piäsköi lindune
Kägöin muarje
Lepästi vastasti oletteltih
Mi se on tuulen nenä
Eigo tuuldu nostahttu
Kous suarnat sanottih
Kaliinuška
Minä kuulin muamos
Jätti tiedot
Surd'an Ryöčin Ondrei
Kuaran Penni
Ka on jo koldun
Pardemies
Druške
Mendih i peitokkah
Minun sizärel oli muga
Armoitoi
Kävytäh kalmuzimil
Vägeh ku annetah
Sida nenga kuulin
Luvettelov
Sit jo kyl'y
Enzimäini virzi
Ken buhti-barahti
Enzikieran itkedäh
Kylyn sinčos pajatettih
Kieran uhtin
Iivanampäivy
Ort'uan randah käydih
Pedrumpäivy
Jordan
Vuodehizet
Ruadeničat
Vie čikat oldih
Kuolim pruazniekat
Pominkat
Čaške valetah
Minun täs kydy kuoli
Rannas silmät pestäh
Ende ei ni laskedu kalmezimel
Perti kua,ittih
Prostimine, ristu, lurvehtandu, pajatandu
Jyged on kuolla
Ken on omahine
Pokoiniekku kävelöö
Ronidutiehti
Ruaju da uadu
Kuolien iman'n'a, pominkat
Kuolien luo yödistumes
Pezijän makso
Ka se pandah i nygy
Ei, šidä ei käskedä
Kyndeh net poveh
Lykäidih dengan
Leibät pandih
Ende omal kädel ommeltih
Kui pokoiniekke šuoritetah
Kous ristittyist ensi kieran itkedäh
Tiedoiniekke
Kyläd
Ende primetuideh
Taivasta kačotah
Viendyö (продолжение 1258/4)
Miän ruavot
Jieksindy
Ku ukko kuolov
Itku vel'l'ele
Buat'uskale
Rodn'at
Muatuskal
Muamal itkedän
Rodn'at
Ukon tuhme, lepän rouge, pocin muarja, räbinän muarja, muut marjat
Pahus, oza, lykky
Ravvan vihat, tulen tuskat
Vezi syöbi jallat, kazin karve
Lapsi, hänen baalovoindu
Kazvain, koiran nänni, niilöi leičindy
Unet ollah kädeh
Primietuid
Nouzoogo pokoiniekku muaspäi
Lastu ei sua pahal sanal sanuo
Boleznit (rožo, mečännenä da mut)