Егорова Анна Афанасьевна, 1899 г.р.
Oi minun ehtoisa emoni kasvatti karjan kanoja
Hiiri metsähän mene
Lankoiseni ... miks ... surulla suulla ... että pannut paimeneksi
Luulin tuulen tuulovani (viivyit, viivyit velvyveni)
Tytölle
Meijän kukkoi tapettihe
Mänin metsään kävelemmä
Pellolle hoitajalle
Miihet lasta liikuttaat, naiset käyvvät kyntämäs
Kuulin kummat Kukkoisista
Mie revol rautaa (ketjuruno)