Степанова Евгения Афанасьевна, род. в 1887 г. в д. Гайколя, замужем в Шомбозеро.
Kun tuuvittamaiseni, omattomilla
Tuulisviehkuri/Zmeja viey tyttäret
Etkö sie voi, iče innollini
Tuuti lasta tuutisih
hinkautuu mečästä, muasta
Vejen emäntä, kultani emäntä
čičiliuskun ta skokunan vihat
Puun vihoista piässetäh
Kriisin poika on riuvannoh
Fuuko(?) on lämmöisen
Pakkani on Puhurin poika
Tiijämmäkö tulen syntijäiset
Matoko oli musta, muanalani
Niinkös lähen Päivölän
Ukko on Yli Jumala
Jo se tiälä tänä suvena
Pikkaini minä olen renkiksi
Yheksän kullaista poikua
Kokko lenti koilisesta