Самойлова Александра Петровна, 1902 г .р., ур. д. Нурмилакша
Tahdotkos, neito, ilmoittaa
Neitonen nuori (шуточная)
Yksi hupainen ilta (шуточная)
Piirihin kaikki yhtykämme
Kävin kerran kukkulalla
Kaksi oli meittiä
Laiva še läksi rannašta
Ilta kaunis
Плач по умершему хозяину дома (будят на завтрак)
Рассказ о смотринах
Kokko lenti [исполняется в доме невесты]
Paljon minä kärsinyt olen
Kesän kauniin kukkiessa
Kasvoit neito kaunoinen
Ihanan koivun alla
Herra Petteri
Syysmyrskyt ne raivoaa
Kyynäl kylmä (nuotilla) (без начала)
Neitonen nuori