Войти

бытовой рассказ: 9711

Рассказ с пением луввьт (Сказка?)

Рассказ (Сказка?)

Рассказ (Сказка?)

Рассказ, луввьт

Я качу-качу по блюдечку, разговор, Зайка-загуляйка, околь дуна Акулина (04:38)

Перевод 2а, разговор (02:45)

О том, как ездили за дровами

Рассказ

О матери; луввьт (с 00.46); продолжение о матери (с 01.53)

Беседа, Luvte mona leutājam

Miaheest ban'džim, ban'džim, ban'džim

Kon'di šillim

Kuass everist jilim, vuddasjogest

Ahkelsijdist' jilim

Maxt jarka jiliš

Беседа Артамона Семеновича Серьгина с Ириной Кузьм. Черных

Maxt kåvvas tuijiš

Az måinas

Puohcivuim vuaijim nutt i jilim

Maxt kemmi kuaret'

Maxt vuaijiš taлva i kassa

Mittem zvir li varest'

Ki jili sirvisjourist

Maxt svadba sirriš

Maxt vittim puoht

Maxt jarka jilliš

Maxt jarka jiellim

Maxt mij nuihttiš Vuddasjogest i Pezsuллist

Kuass jilim Vuddasjogest uc pertist

Mij jilim Vuddasjogest

Mij jillim taлva siidist

Лексика

Kuass mij pastekčoлmiš pobba kon'dim

Mij jaлstim Kaлinvuajvist

Maxt kuisim kaлsiš nark tače kuidit

Maxt jarka jilliš murr oлma

Ki jilli ahkelsijdist'

Maxt nuwt tuijat

Maxt kihttiš pec javv

Maxt jarka jilliš

Лексика

Muwtim pormuš lie

Jowrin' nem, vuaij nem, kušk nem

Mittem zvir lie tal paikkest'

Mitte kuell lai tall jawrin'

Maxt kastiš pohci. Mij kuwtin pohcin vuaijim

Maxt sani, kierres tuijiš

Maxt jarka jilliš. Mij jillim nutt

Lemmenleht'i

Vyö, kiukuanhavu, jauhinkivet

Mikä on "čulkkamo"

Häränkysyjä

Tuotih meilä uusi min'n'a

Vierissän keški

Побывальщина

Lapin kisa

Sohja Simana oli starinan šanoja (о бытовании сказок, сказочник)

Об играх и танцах. Kisattih

Mitä luajittih tuohešta

Lavot

Lemmen lehti

Vyö. Ennen piettih alušvyötä

Kyly. Elä löyly löyteliyhy (puhutaan)

"Kanani" mitä merkitsee

Kisat

Havu piettih karsinassa

Kyly, mel'niččä, käsikivi, riihi. Omasta elämästäh

Piettii talkoita, iltamii; rippikoulu, ristijäist, rotinat

Sota-aika

Olin Hiipinäs

Lehmää pit' auttaa poikies (vasikat, kanat vietii linnaa)

Konneil puitii, olliit aitat, kellerit, lamput, vanarit

Koton synnyttiit, anoppi ol' terve, työt teimmä anopin kans

Härkä halkeis, utarat lasseivat lehmil

Heinämuat, heinäaika, miten tehhää heinäkeko

Vaatekauppiaat

Miepelii ol' vähän, ryysyläiset käivät, rihmä-ämmät

Maitopytyt, kapat, savusaunat, vastoil kylvettii, varpaluuvval hankattii siltaa

Kaurakiisselii keitettii (repo), kartool'piirakkaa paistettii, kuassaa keitettii, leipää paistettii, kohvii keitettii, ruoka-aika

Puitii riihel

Talon nimet

Näin karhun, suot kuivatettii

Lepsuaren kylä ja toiset kylät, metsät, marjat, tatit, sienet, joet

Ennevanhasiist asjoist

Seukko kuol', о разном

Sarrai palo, attamantka palo

О разном

Kisso palo tuhhovkas

Paistoin piirakkaa

Miten tehhää polovikkoi

Häist (tupakat, kihlat, vihkimine, läksijäist häät, nostajaist)

Kylliin nimmii

Sota ajast

Neljiin pyhhiin piettii lekkoloi, olliit kokkoliekut, torvisoittokunta, palokunta, uutta vuotta vastaa otettii, ol' paloloi

Ennevanhasii tiukkuloi: mykkäin kokous, tilihvona, sormusta peitettii

Yks käi myömäs maijon

Lehmäl tulliit nännät rupiloihe

Savakot ja äyrämöiset

Kansallispuku

Olin lypsäjään

Musta mua ol' meil

Illanvietto

Kolhoosin työ, metsätyö

Hampaat on pantu. Suvaitsen lapsii, tyttö kuol', olin läsivä

Vastauksii kysymyksiin (tarttukakkaroi, tarttupiirakkaa)

Kile

Entisest elämäst

Pellovan ruokkiminen kutominen

Inkeren seurakunnan kylät

Vastauksia kysymyksiin

Paistetaa petseenii

Kummittel'. Uni. Taikoist. Unissakävijä

Käin metsätöis, traktoristin kurssit

Sota-ajast

Kroolikkoi piettii

Kerittii lampaita (neulomisest)

Kenkii paikattii

Hevonen taitto jalkaasen

Kauroi annettii hevosel

Maito vietii linnaa

Kouluu mie on käynt

Miten savarittaa čaijuu

Paistetaa rahkapiirakkaa

Miten valmistetaan turskaa / Как готовить треску

Tarhatyöt

Työ paperifuaprikal

Miten tehhää špaaluloi

Käytii karpalos

Jalkineet, nutut, linnas käymisest

Названия деревень около д. Местелево

Täti kuol'

Siskot ja veljet

Lankisin lapsen kans

Kivistää jalkoi ilman muutos

Häitä piettii ertavoin (rahomine, tupakat)

Marjasuavut, paime käi vuorol

Hirsmetsää ei ollut

Pellovas kuvottii tel't't'ivuatetta

Pit' kyssyy lupa, jos tütöl tul' kot' vävy

Tuvam pesu

Venjoen ja Inkeren seurakunnan kylät

Kylän nimet Hartikkalan luon

Myllyt

Keitettii kaurakiisselii, kaurakakkaroi

Kasvo peltoheinää, kylvöheinää; kylvöl

Pellot, niityt keitettii ruoka lekos, viikate tuaotii ja tikattii, heinä leikattii tehtii keko

Keitettii kohvii, tarttuloi

Samovara (tarttu vatruskoi paistettii)

Lavvantakilta

Hartikkaisen kylä

Lehmän poikimine

Tehtii tuarii, keitettii sylttyy

Jokapäiväne ruoka, pyhä ruoka

Käin sisol vierais

Isä kuol'

Puut sahattii metsäs

Käytii karpalos

Oltii kuurupeittosiil, sokkosiil

Liekkuloil käytii

Työnutut olliit eriksee

Synnyttäminen

Lampail ol' koi

Tätil pakotti hampaita

Paloluku, koiluku

Tarttuloist tehtii kantsikkaa

Sovhoosin työst (parnikat)

Kättä kivistää

Näin unen (jatkoa)

Näin unen

Poika kuol' vennäin mual

Pojal ol' syntymäpäivä

Olin maijjonottajanna

Olliit osuuskaupat

Koulun käymisest

Matikkaisiin kylä ja sukunimet

Korni insinerin elämäst (jatkoa)

Korni insinerin elämäst

Kolkkaa käytii vetämäs

Maksut lapsen ristimisest

Poika ei mänt tytöl omin luvin

Käytii kul'l'aimas roššas

Vanhoi tappoi: rippikoulupojat ryyppäsiit

Oltii numeroisil, laiva on lastattu

Jyrki

Suattajaiset

Kirkkopyhät

Pert'in pežemin'e

Vuatetta huuhottih huumarella

Kangašta valgaimma hangella

Kruas'ittih l'eppäkorkalla, ruožmilla

Kuvot kahella, kolmella, n'el'l'äl'l'ä šukšella

Kudoma hattarua, käzipaikkua

Zviirit miän mečis's'ä

Bruwdu kül'äššä

Puin'e šil'mäl'äheššä

Kuh koh kaivettih kaivuo

Sulon panenda

Talvekši varuššettih gribua, ogurčua

Kuin šuor'itettih lašta

Kät'üt, rangin'e

Lašta šüöt'et't'ih čollošta

Lapšie kačottih akat

Nuoriz'o kizattih' lattah, koznah; kodaz'ih (lapšet)

Mel'l'iččä; jawhomin'e

Peldaitta

Vorohua tuwldima guomnošša

Puiješša vod'ittih jassakkua

Puidih guomnošša briužoilla

Ajoma kaškie

Jöt'kin issunda t'ervašta, tuohešta

Kivie vejet'äh drowgaz'illa

Heiniä vejet'äh od'oralla

Kol'essut oldih tammizet i huabazet, spiičat räbinäzet

Muasl'enčana aizoih šivotah vaštua

Rahiks'et, rinnuš

Pruazn'iekalla ajeldih korjazella

Heboz'illa ajel'ima Biežeckoih

Dorogah regeh pannah laijat

Jallakšet on koivuzet

Ümbäri külän mečät

L'äks'imä Spornoilla vel'l'enke

Näimmä hukkua

Kolmodvorkoilla srojittih tuwl'imel'l'ičän

Jovella ol'i mel'l'ččä

Park'ih kävimä buranahoh

Brihazena ol'iin koira (озорной)

Keviäl'l'ä jovella luajimma zakolua (kolua)

Tiifinalla püwvämmä kalua

Goralla kävimä čurajamah

Pereheššä ol'iin vanhiin

Hebozet oldih buruz'inke

Šuwrešša pühäššä kudoma

Bes'owdalla tuldih čužoit

Bes'owdah kävel'imä roštuonpühäššä

Potokan alla kuwndel'ima

Rist'eiz'illä kuwndel'ima

Pawlušihan rist'i

Pellot, polossat

Kül'ä, mečät, toizet kül'ät

Tullah suatot

Pühän keššä suad'ibat

Vas'il'ei uwtta vuotta vaš

Sv'atkoina šuor'iel'iečettih

Külän verejät, kujo

Viržie lawlettih veniäl'äkši

L'iekutah vozn'es'enjah šuat

Enžist'äh kül'vettih ozrua

Nuoriz'on kizat

Muasl'enčan čuravo

Muissan, kuin luajittih kaškie

En'n'ein kün'n'et't'ih adralla

Pajašša rawvotettih heboz'ie

Hiil'ihawda

Pöl'l'ätüš zuagordašša

Kana puwttu zuagordah

Keviäl'l'ä s'iemen'ie ijät'etäh

Ogurča s'iemen'ekši

Ogurčan šuolanda

R'öt'kä, ukroppa

Nuat't'irokka

Bukvua hawvutamma

Bukvua i rosuadua jät'ämmä s'iemen'ekši

Ogurčavuoži

Luwkkie pietäh kuivašša

Ogurčat hallašta katamma

Luajimma riävüt, puhumma rosuadua

Midä min jäl'geh kül'vetäh

Peldoruavot

Iivananpäivänä i pedruna

Taigina i härkin, taiginapaikka

Talkuna; painen

Rahkamaido talvekši

Huttu i mämmi, lohkorokka

Roža

Jalga lubeissa

Leikkain čirpil'l'ä šormen

Ruis' langiew lagoh

Pelvahan uvalmot

Ruis' kergiew en'n'ein Il'l'ua

Šüvüškül'vö

Uarehella palaw tulut

Pellolda otettih spor'en'ieda

Sviez'en'inpäivä mečäššä

Iivananpäivä (kuiva Iivana)

Sroičan jäl'geh l'ehekšeh, duuhana, vozn'es'enjana

Tütöt gul'avolla

Lemmikäš tüt't'ö

L'eikkavo loppieči, čirpipiiruat

Kista

Liigaliha

Juovuttih kül'üššä

Vaštain šormen

Rawnat kivis's'etäh

Korvat vuwvetah

Lapši polti jallan rawvalla

Elävät jalloissa

Kukonuni

L'ehmäl'l'ä šil'mäššä kalvo

Šil'mäh popadi soru

Stol'etn'ikka on monešta l'äz'imizeštä

Paizoloida l'ečitäh betkoloilla

Dorogal'ehti (подорожник) awttaw žolutkašta

Kaz'iheinäštä (валерьяна) otetah juwrda

L'ekarsvua l'iew muhomorašta

Kuz'imuwrahista luajitah voida

Külviin čiilahazella

Rod'imčaheinä pohod'iw čiilahazeh

Kal'inalla l'ečitäh zolotuhua

Rawdaheinä on l'eikkuannašta

Kukkie kerätäh Pedrun i Iivanan keššeššä (väl'is's'ä)

Šuoloissa kažvaw jakoppa

Emmä šüö kuwžain mar'jua, hukan-

Ogordašša kažvo paha kukka (о белене)

Moskovašša metrošša

Kül'äh enžimäzen kerran tul'i mašina

Kuin srojittih dorogua

Hebozilla dorogah otettih kagrua

Mitüt't'ä heiniä šüöw žiivatta

Čirpie hammaššetah, kossua hivotah

Ruista opaššuin l'eikkuamah aivoin

Talvella hiihtoma avannolla

Vuatetta powkuttih

Kezräimmä šuwreh pühäh šuat

Bes'owdašša kizaimma

Pajatettih ven'iäläkši

Tütöt kezrät't'ih bes'owdašša

Viwht'ehie pidimä tuhkaveješšä

Pelvašta l'evit't'imä luwgalla

L'iinašša oldih koirakšet

L'iinua kül'vimä vähemmän

Värt'in'äštä l'iew kakši puasmua

Värt'in'äh šidoma kezräzen

Loppu, des'atka pelvahan i ruohtimen kezrät'eššä

Kangahašša on kümmen'en šein'iä

Tukkuh pelvašta män'i kolme kabuo

Pelvahan lowkutanda, vivonda

Ajel'iin Konakovah, Ves's'ih

Mie opaššun školašša

Heboz'ih n'äh

Jovella kävel'emmä kalah

Vilulla pannah tulupan

L'eibä pehmit't'äw nahkua

Šuappaida voijettih jöt'kil'l'ä

Kr'unkkie ommeldih važan nahkašta

Kül'ie müöt' kävel'i portnoi (ombel'ija)

Koivušta otetah pahkua

Kolhona on vačašta

Läzewvüt't'ih važat

Perha on kun ruga mušta

Čolat ammutah ukoloin n'eičči

Mez'i awttau l'äz'imizeštä

Vierahašta kod'iz'ešta ei laskieta omah

Čolat len'n'etäh omah kod'izeh

Ühet čolat luajitah voššinua, toizet kannetah met't'ä, kolmannet pečatoijah

Vavarnošša ugod'ieči ambuoriehan pežo

Niit't'iäs's'ä popad'i muačolua

L'öwd'imä paimenešša čolarojun

Čolat el'et't'ih kir'iköššä

Čolaroju uid'i meččäh

Hern'eheštä, juablokašta ei oteta met't'ä

Meččämez'i on mušta

Talvella čolie šüöt'et'äh

Kod'iz'et uber'imma talvekši karžinah

Roju l'end'i heboz'eh

Ambu čola

Brihat viedih met't'ä

Čolat šuatah por'uatkua

Met't'ä otetah šavunke

Kod'iz'ešša on muatka, ruadajat čolat

Kod'ine hävih

Toine toizelda voruijah met't'ä

Čolat l'ennet'äh edäh

Mist'ä čolat kerätäh met't'ä (keviäl'l'ä, kežäl'l'ä)

Keviäl'l'ä kod'iz'et viemmä zuagordah

Čolaroju uid'i paččahašta (kod'iz'ešta)

Микротопонимия д. Мотовка и д. Б. Горы

Топонимия д. Гавриловка

Топонимия д. Гавриловка

Топонимия д. Сорбала

Топонимия д. Каппа

Топонимия д. Тюккула (Видлица)

Топонимия д. Тюккула (Видлица)

Топонимия д. Каппа

Топонимия д. Руогокоски

Топонимия д. Пертнаволок и Пертозеро

Топонимия д. Пертнаволок и Пертозеро

Топонимия д. Руогокоски

Топонимия д. Гавриловка

Топонимия д. Гавриловка

Микротопонимия В. Видлица

Микротопонимия В. Видлица

Микротопонимия В. Видлицы

Топонимия д. Кукойваара и д. Karhii (Легмойла)

Топонимия д. Канабры

Топонимия д. Б. Горы

Топонимия д. Б. Горы (Н. конец)

Топонимия д. Б. Горы (В. конец)

Топонимия д. Б. Горы

Топонимия д. Сорбалы и д. Гавриловки

Топонимия д. Княщина (с. Видлица)

Топонимия с. Видлица

Топонимия д. Большие Горы и с. Видлица

Топонимия д. Большие Горы и с. Видлица

Топонимия с. Видлица

Топонимия д. Наабисаари

Топонимия д. Наабисаари

Топонимика Кольского полуострова (Апатитский р-н)

Какая свадьба была у двоюродной сестры

Как шкуру выделывали, сети красили, люльки делали и т.д

Где раньше саамы жили

Как хлеб, риськи пекли раньше

Как раньше свадьбу играли

Как раньше свадьбу играли

Рассказ про Самсона-старика

Как саамы представляли себе некоторые явления природы (гром, радуга)

Как одна семья жила на озере

Как два саама обедали в Кандалакшской столовой

Где раньше жили саамы, как пекли риськи, шили одеяла и т.д. Хранили пищу, рыбу

Рассказ о муже

Рассказ о девушках

Случай в Заповеднике

Встреча с медведем

Где жили раньше саамы, как сети вязали, красили, как строили лодки и т.д

Как мы ездили в Ковдор. Рассказ про крест. отца Прокопия

Рассказ о баранах, медведе

Как жили раньше саами

Что ели раньше саами, об охоте. Как шили пецки, как сети вязали

Какие семьи жили по каким озерам, рекам

Как раньше свадьбу играли

Как мы жили не talva-jaurišt

Наша семья жила на Гирвас-озере

Kašt jil'l'iš jarka sam' k'assa (по каким рекам и озерам жили раньше саами)

Рассказ о том, как раньше пугали детей "Камварышем"

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

О Лешозере

Как свадьбы портили

Рассказ о свадьбе

Рассказ о свадебном обряде

Рассказ о своем замужестве

Беседа о свадебном обряде

Рассказ о свадебном обряде (с причетью)

О хлебинах

Как свадьбы портили

Щетину выводила

Как коров пристадить

Как дом заселяют

Случай такой был

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Об отпуске скота

Рассказ о свадебном обряде

Рассказ о жизни

Рассказ о своей жизни

Рассказ о местности

Рассказ о своей жизни

Рассказ о жизни

Рассказ о своей местности

Рассказ о празднике Ивана Купалы

Рассказ о местности

Беседа о свадебном обряде. Свадебные причети

Беседа о свадебном обряде с причетью

Беседа о свадебном обряде

О детских играх

Об охоте

Беседа о свадебном обряде

Беседа о свадебном обряде

О свадебном обряде

Как "волю" отдавали

О своей местности

Рассказ о своей местности

Беседа о свадебном обряде

Об отдаче воли

Беседа о свадебном обряде

Беседа о свадебном обряде

Беседа о свадебном обряде

Беседа по свадебному обряду

Игра в лапту со считалками

Беседа с исполнителем о свадебном обряде

Рассказ о свадебном обряде

Рассказ о свадебном обряде

Rannan eläjien sukunimet

Ilmansuunnat

Mitä pruazniekkamatkalla otettiin

Prokkol'assa käynti

Koulut ennen kolhoozoja

Venäläisistä plotniekkoista

Frolan pruazniekasta Suven kylässä

Ukonilmasta

Karhun, jäniksen liha

Kertoo omasta matkasta Himolaan

Rukajärvellä käynti pruazniekalla

Lappalaisista kylistä

Kertoo omasta isästään

Lapista

Kupčista, laukoista

Suugušša käynti

Puadanella käynti

Kluadin vienti

Kertoo omasta elämästään

Bohoroččana Himol'ašša käynti

Miten käytiin saaressa

Pruazniekoista

Milloin käytiin Mahosooressa

Starovieroista

Kalastuksesta ja leivästä

Mahosooresta

Randan kylän pruazniekka ja tšasovn'a

Kertomuksen jatkoa

Kertoo omasta perheestä

Sukulaisten nimitykset

Nalogat oldih šuuret

Gruuzan vienti

Paimenista

Elämästä

Kalan myynti

Metsästyksestä

Muinaisista ajoista ja starikoista

Kalojen suolaaminen, kuivattaminen; buččien loadijat

Nuotista

Lohen kalastus

Kalojen jako ja muuta

Rannan kylästä

Kalastuksesta

Kalastuksesta

Suondalen kylästä

Missä käytiin (Šuugussa, Povenčassa jne.)

Venäläisistä

Sieron suanti

I Suomen sodasta (valkosuomalaiset)

Suomessa käynti

Kupčista, tavaran tuonnista, промыслы

Työn jako perheessä

Peltojen raivaaminen

Suondalen kupčat

Suuresta perehestä

Romšši - huuhtan jako 2-3 talon kesken

Kuin huuhtuo luajittih

Metsästyskoirat

Tihonovista (Pogostan kupčasta)

Izossiman pruazniekasta

Äijäpäivä Pogosralla

Miikkulan pruazniekasta Randan kylässä

Jatkoa Frolan pruazniekasta

Uspenjan pruazniekasta

Mahosooresta

Frolan pruazniekka Suvessa

Hevosien metsään päästäminen

Kertomus suomalaisesta paimenesta

Paimenlaitoksesta

Lehmien metsään päästäminen

Lapista, Lapin kylät

Hauvin leugaluista, katajan poltannasta

Joutsenista

Ukonilmasta ja tulen sammuttamisesta

Ilmansuunnat

Suhtautumisesta pruazniekkoihin, uskoon jne

Starovieroista

Uskosta

Kertomus eräästä mustalaisesta tietäjästä

Mustalaiset kylässä

Tietäjistä

Šuugulaisista

Pruazniekkamenot

Pruazniekkamenot

Missä käytiin pruazniekoilla

Ei ennen herkkuja ollut

Pahkasta tehdyt astiat

Ensimmäinen samvuara Sellin kylässä

Vanhasta elämästä, tsojusta ja soohorasta

Leivän paistaminen

Mel'ničöistä

Miten ruis jauhettiih

Toisen isännän riihen käyttö

Huuhtalla eläminen

Riiheistä ja puinnista

Viljan käsittely korjuun jälkeen

Sadot huuhtalla

Peltoviljely

Maan jako

Miten kaskea poltettiin

Kertomus vanhasta metsästäjästä

Hirviä ennen ei ollut

Metsästys talvella

Anzuo piettih ennen

Kertomus Suomesta tulleesta sepästä

Sellin pajat ja sepät

Sellin historiasta

Pajamäkilöistä

Miten elettiin

Kluadin vienti

Sieroa suatih (точильный камень)

Ennen ei kuurittu

Taglasta (kuin tulta saatiin)

12 virstan takaa heinää niittämässä (emännän kertomus)

Peltomaan jako

Miten ruiskaskia ajettih (huuhtaa)

Viiksinpuut

Ad'voissa käynti

Kosinta ja häämenot pruazniekoilla

Miten käytiin Jängärvessä pruazniekoilla

Vanhoista kylistä (Jängärvi, Soudarvi, Porarvi)

Humarinasta (uusi asutus)

Prokkol'aan vesiteitse

Vanhasta tehtaasta Prokkol'aan mennessä

Miten käydih Stroičalla Prokkol'assa

Miten syötih proozniekoilla

Sellin proozniekoista

Missä emäntä on käynyt proozniekoilla, miten

Proozniekoista

Kord'at - proozniekkareki

Ridilöistä (ridilät)

Ahkivosta

Kertomus eräästä ukosta - ammattikalastajasta

Ilmansuunnat

Talvikalastus lambiloissa

Nuotanveto (jatkoa)

Nuotanveto

Kalastuksesta (kylän nuotista)

Siigoo puuttui

Pruazniekoista

Lohen kalastus

Hirvenlihasta

Joutsenista (joučenista)

Mitä linduo metšäššettih

Ansapolut

Miten meččuidih ennen

Kagrakondiesta

Ahman metsästys

Hirvianzat, jäniksen suanti

Karhun metsästyksestä

Karhunlihasta (kondie)

Sigoo piettih Pogostalla

Kertomus diedosta

Puumal'l'at, puulaudazet

Mitä luajittih tuohesta

Mitä syötih niitulla

Karjasta

Omasta perehestä

Miten anzuo piettih

Kertomus kalamatkasta (alku)

Kertomus kalamatkasta

Kertomus kalamatkasta

Aikaa viettäessä

Рассказ о прочитанной книге

Разговор о рыбалке, времяпровождении

Ukonilmasta

Ensimmäisestä partisaanasta

Romanazet, Kimozet - Suondalen kuptšat

Seppänän kuptšista

Suomessa käynti

Sieron suanti (точильный камень)

Puadanen kuptšista

Tihoizen tyttäreistä

Tihonovin laukasta

Tihonovin perheestä ja papin perheestä

О раскулаченных

О колхозах

Kluuban perustaminen

Tansseista ja illanpidoista

Pajon muistelua

Brihojen pajot

Keskustelu "skooskuista" ja pajattajista

Sodasta ja suomalaisista

Pedrun päivä, Mahosoori

Frolan pruazniekasta

Hevosien paluu metsästä

Omasta perehestä

Hebosien metsään päästäminen

Lehmän heinät

Ansapolulla

Vuuvven ruadosta

Mel'nitšästä

Elinkeinoista

Uitosta

Suuret venehet spluavussa

Omista mestarimiehistä

Samvuaroista

О мастеровых

Nuoriso ja pruazniekat

О постах

Kuivan Iivanan päivä (ei syöty kalaa)

Kluuban perustaminen

Kalastuksesta kesällä ja talvella (kylän kalastamosta, lohen pyynti)

Papeista

Mahosooresta

Kalastuksesta ja kalan myynnistä

Elinkeinoista

Maan jako

Kertomuksen jatkoa

Suomessa käynti

Kertomus vanhasta elämästä

Malmin saanti (Rauvan saanti)

Laukkukauppiaista

Suomessa käynti

Paikallisista kuptšista

Kluadin vienti

Ken luadi taloja

Venäläisistä

Vepsäläisistä mestareista

Frolan pruazniekasta

Mitä "grobah" pantiin

Pokoiniekan vaatetus

Koštošta (koštosešta)

Munkeista ja heidän pukeutumisesta

Sukulaisten nimitykset

Suuresta perehestä

Paimenlaitoksesta

Hevosista

Omasta perehestä ja ruadosta

Hevosien päästäminen ja hakuu

Lehmän metsään päästäminen

Räččinän osat

Pukimista ja pukeutumisesta

Naisten vaatteet

Häävaatteista

О сватании (Kozičendašauva)

Pukimista ja pukeutumisesta

Paimenlaitoksesta

Lapin kylät ja lappalaiset

Virzittämisestä

Lapin kylistä

Kläpčät (капканы)

Oravan metsästys

Ketun metsästys

Jäniksen lihasta

Karhun lihasta

Joutsenista

Pizamosta (hančakka)

Pyhistä

Kuivan Iivanan päivästä

Uitosta

Venehen laadijoista

Kalakukot

Kuin kalat juattih

Способы консервирования рыбы

Kalastuksesta

Tuleniskusta

Hauvin leugaluusta

Kylien nimistä

Ilmansuunnat

Kuka missä ruadau

Kalastuksesta

Kuin hauvattih ennen

Kuin ennen elimmä

Mimmosia vesimel'l'iččöjä oli

Kuin kivellä jauhottih

Toponimikka

Заговор от медведя

Ruuvvoista

Kuin mie mänin miehelle

Primietat

Jelet'järven toponimikkua

Kuin poika upposi

Kui hauvattih

Toponimiikkua

Kui elimmä Hirvašniemellä

Kui verkkuo kuvotah

Hirvašniemellä poroja oli

Primietat

Svad'bakizoista

Kuin ekšyimmä mečäššä

Kui elimmä šovan jälkeh

Kui nävimmä kondijota

Primiettoista

Tikuttamisesta

Jyskyjärveltä

Kuin tulimma Kiestinkih

Pyhäpäivät

Kui karhu kävi liäväššä

Kui šovan jälkeh elimmä

Kotitöitä ennen luajittih

Mitä poroloilla vejettih

Топонимика вокруг п. Кестеньга

Топонимика (Пяозеро)

Kuin elämä Kuorilahešša šovan jälkeh oli

Košella

Imandrajärvellä. Uitošša

Šattui vaštah kondie

Šattui vaštah kondie

Kui šalvetah kyly, kui kiukua pantih

Kui rukkie luajitah, čunat, korvot, šukšet

Kui nävin kondijota

Poroista. Kui val'l'aššetah

Millä šuatih lintua

Топонимика

Kui venehtä luajitah

Työvehkehet kun šalvatah talo

Kui mie jouvuin Šuomeh

Kui mie jouvuin Šuomeh

Kui lapšia šuatih i kašvatettih

Primietoista. Pyhistä

Kui ruista puitih

Elämästä

Kui kontiota ammuttih

Šuomen šovašta

Sumčankantajista

Primiettoja

Keneštä joiuttih

Svuad'basta

Poroista

Millä pyyvettih kalua

Svad'basta

Miksei läsitty ennen

Riähistä

Pyhistä

Elämästä

Kuin hauvattih kuolijua

Missä elin, mitä työtä koissa luajin

Kui šieniä livotetah

Kui lapšie kašvatettih

Kui pruasnikkoja piettih

Kui elettih Heinäjärvellä

Riähistä ja pyhistä (зачеркнуто)

Svad'baviršijä ja lauluja

Svad'baviršijä ja lauluja

Kui svad'ba kizattih (с песнями)

Millä syötetäh lampahaita

Kui kuvotah verkkoja

Kui mie nävin hirvie

Kui šalvotah talo

Kui karhu tuli pontulle

Как жили в Оланге. О сплаве

Беседа Фед. Романовича с Парасьей Ивановной

О том, как брат ходил на медведя

О том, как ruc'ы хотели завоевать Мурманск

Как лес горел в Уполакше

Как я выходила замуж

Как мы жили в Кырвадист

Čokkep'p'er' meni vinnas voллa

Некоторые явления природы в представлении саамов

Как жили в Заповеднике. Встреча с геологами

Как учили оленей, как метили оленей

О названии оленей в зависимости от возраста и пола

Об отёле оленей

Как сети вязали, о подледном лове

Где рожали детей

Как растили воспитывали детей

Как обувь шили

Как делали kåvvas (чумы)

О выделывании ниток

Как хлеб пекли, рыбники

О саамской пище. Что приготовляли из ягод

Okkupaccij aigua oli paha eliä

Paha elaigu sanuu

Bolezniloi liečittih

Heboloi muanitettih

Midä tuohes luajittih

Гадания

Meijän Johor-diädä oli äijäl suuri

Enzimäi ženihänke dogovoritaheze

Pelvasta kytkietäh

Miehel mennes pidi lehmy

Jälles voinua oli truudno eliä

Se ei viel' ammui ollut

Luajittih muadu mečäs

Yksi mužikku oli

Lähtin minä meččäh muarjah

Muatuška sanov

Menemmö meččäh

Poloviekkua kuvottih nenga

Mama kuoli

Katiskua otat punaldat

Liipi luajitah

Minä l'uubin ongella

Jänoidä on prosto suaja

Kiimal on ylen hyvä ohottiekseh

Tedrilöi myö pyvviimmö

Luajiin lavan pellolle

Olin lesniekannu

Minul käskiettih meččäh mennä

Mečäs olen minä ruadanut

Konzu organizuiččiheze kolhozu

Minä olen

Oravua täs olen ambunut

Pezän azuv hiän

Kondii lehmän tappav meččäh

Kondieda minä olen nähnyt

Täs lähtiimmö ohotalla kondieh

Pordimoida (?соболь) on vähä nygöi

Siid oli slučai

Kuniččua olen suanut

Norkua olen raudoih suanut

Mägriä olen äijän suanut

Minä olen suannun ilvešty

Koiru ylen hyvin reboidu ajoi

Jänöidä suajah

Katiskua luajitah

Kuin myö ondatrua saimmo

Tedrii suammo

Lähtemmö oravah

Koirua dressiruijah

Meijän kohtas on äijy zverie

Ohotniekuičen minä jo ammuin

Sorok tretteil vuvvel

Konzu bojut loppiettiheze

Huondeksel tulemmo

Se oli ylen jygiet vuvvet

Nengomat vain kummat oldih meil

Silloin minä olin predsedatel'annu

Kuin bes'odah kävdih

Poigu rubei naimah

Tytär miehele meni

Sinuu Gordienko da neče tuldih

Meil oli paha eliä hierus

Oli sobruanij meil

Minä nečidä menin

Perehenke pidi eliä

Enne miitutta oli čuuduo

Tullah svuatut

Mužikanke elin vuvven kolme kuuda

Meil oli mamal

Kuin koulov ken

Приметы

Ответы на вопросы из "Тематики"

Minun hierus oli kižat

Nygöi ylen hyvä olis eliä

Oi, lapset minun

Приметы погоды

Kuin tata kyndämäh opasti

Mene vie hebo

Ripuin tuomešša

Mečäs mužikoinke pilain

Enne tansut pläskat oldih

Lapset enne mih igraittih

Lapsele toin hambahat

Lapsi zaboleičči

Lambahat keričet, villat kartiet

Keviäl rubiemmo kudomah

Pelvastu kylvettih

Kuibo sellittih enne

Описание религиозных праздников

Piiraidu pastua pidäv

Tulemmo ruadoh

Meččiä pidi ruadua

Sorok sed'moil vuvvel minä tulin

Oli hyvä hebuo

Enne kuvoimmo poloviekkua

Kazvoin minä Kotkatjärves

Kuin meččiä poltettih

Ответы на вопросы из "Тематики"

Minä ruavoin plotnikkana

Viel' tänä kezän azuin heiniä

Školah kävin puolentoista vuotta

Minä olin

Postupiin minä ruavolla Nurmoilah

Jälles voinua minä ruavoin paimoina

Ruado minun

Enzimäžet suomelažet tuldih

Kolhozu rodiiheze

Tata pokoiniekku paimendi

Mäniimmä meččäh

Названия птиц

Названия блюд

Названия грибов, как сушить, солить грибы

Приметы погоды

Географические названия

Название качеств человека

Название действий и состояний

Ткачество

Птицеводство

Насекомые

Земледелие

Домашние животные, продукты животноводства

Продолжение рассказа о трактористе и о других случаях на реке Шонга, на пороге Тушали

Миронов рассказал, как он сам чуть не утонул

Onnettomuus koskessa turistojen kanssa (nuori poika upposi veteen)

Metsätöistä

О (рыболовстве) сплаве леса

Soittajista

Разговор за столом о жизни

Частушки - 6. В ходе игры женск. голос объясняет, как танцевали. Гармонист рассказывает, где научился играть

Itkutaidosta, itkijöistä, starinankertojista

Hautaustapoja

Vierissän keski, kuhl'kat

Syndyy kuunneltiin

Святочные гадания

Saduista

Svuad'ba

Kuinka miehellä mäni

Ad'vo

Pruaznikat

О деревне Jängjärvi

О своей жизни

Soittajista ja mitä soitettiin

Viržittämiseštä

Miten tanssittiin - näyttää

О своей жизни

Продолжение разговора

Разговор за столом о своей жизни и детях

Praaznikoista

Ad'ivoissa käynti

Praaznikoilla käynti

Разговор о песнях

Невеста со своей свадьбы выходит за другого

Milloin kassa riičittiin

Kesselit poltettiin venčalta ajaessa

Юмор. случай, венчание

О свадьбе

Miten myöjitettiin

О бедности дер. девушек

Omasta elämästään

Ad'ivo

О свадьбах (kozinnasta)

О праздниках

Jarmarkoista

Mituut pruažnikat olelii lähi kylissä

Kunne šoa käytiin pruažnikoil

Kusta tuotii tavarua

Продолжение. Kuin luaittii regilöi

Veneen tervaamisesta, miten saatiin tervua ennen vanhaan

Veneen osat

Veneiden teosta

Keskustelu metsäeläimistä

Встреча с медведем

Jatkoa

Savuperttilöistä

О старинной мебели, ее расположение в квартире

Miten tehtiin pala-, ribu-, turkki- ym. odjalua

Metsäeläimistä

Kuin lehmää metsään työnnettiin

Как ходили в гости молодожены, когда к ним (Kuin käydii pyörityksillä)

Продолжение рассказа о свадьбе

Как сватали, о свадьбе, о венчанье

Ad'ivoissa olosta

Kotitöistä

Omasta elämästä miehen perheessä

Kun lapselle tulee kipuita

Yönitettäjä

Suudeluksesta

Yönitettäjä

Luku raippauksen kohta

Raippauksesta

Omasta elämästä

Продолжение рассказа о строительстве

О строительстве + всякое

Savuperttilöistä

Miten saatiin rautaa

Suondeleen tehtaasta

Omasta elämästä

Sellin kylästä

Järvien ja suarien nimet, niemien, lampien nimet

Mahosuaresta

Pyhistä kylissä

Miten käytiin pruažnikoilla

Ikonoista

Sellin kirkkoloista

Kotielämästä

Metsätöistä

О школе и образовании

Продолжение рассказа о рыболовстве

О рыболовстве

О торговле (svečan loointa)

Lintujen pyynnöstä (Metsäeläimistä)

Miten pieksettii nahkua

Metsästyksestä

Miten pyydettiin kalua

Jokien ja järvien nimet

Kalastuksesta, miten suolattiin kalua

Pad'vaškasta

Kalastuksesta

Virsi sanoilla - pojalle pikkuselle

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Во что одевали покойника

О рукавицах

О свадебных подарках

Разговор за столом

Разговор на бытовую тему

О свадьбе - piänpano

Разговор о похоронах

Как её сватали, о свадьбе

Miten kuottii 2 t. 4 suksella (koštoa koodeita), miten piettii räččinyä. Ткачество

Pertin osat. Интерьер

Perhe-elämästä - kuka isäntä, ken emäntä

Ruoka-ajat

Продолжение о пище (nagriškukko, -hauda, mämmi...)

Kiisseli, abarat, piiroit, kalitat

Праздники

Пища (linnut, kanan munat)

О лодке (как делали, какие были). Ahkivosta (для перевозки охотн. снар., добычи)

О сенокосе (kuivatus ja säilytys)

Засолка рыбы

О рыболовстве

О музее Коппалова Ивана - информация

О своей жизни

О своей свадьбе

Mahošuarešta

О своей жизни (Vahnasta eloksesta)

Детский разговор

Kuin piettii svuad'bua

Kuin miehellä mäni

О жизни детей в интернате

Biessoista - kuottelusta

Metsästyksestä

Lapsuudesta

Entisestä elämästä

Poikien leikkiä Suvessa

Как выходила замуж

Kuin pellovua luaittii

Kalastustalous

Разговор с ребятами

Omasta elämästä

О приготовлении пищи

О хозяйственном цикле

Luonnon ääniä

Lappalaisista kylistä

Народное просвещение

О местных богачах

О ярмарках

Побывальщина "Mečän isäntä"

Как замуж выходили

Tutustumisesta

О праздниках - по деревням

О святом острове - Mahošuari

Kuin huuhtuo luaittii

История д. Сельги

Воспоминания о брате

Ilmansuunnat

Reähkän piämiästä

Названия месяцев, дни недели

Об охоте

О рыболовстве

Omasta elämäkerrasta

Vahnasta elosta - uittotöistä

Воспоминания о Туруеве

Väkisin miehelle annettii

Как выдавали замуж

О беседах, играх

Какие предметы ложили на могилу

Что носят на кладбище, как часто ходят на кладбище

Беседа за столом о разном

Muistelmia koulun opettajasta

"Paha" peittäy lehmän... Kuottelemisesta, kuin lehmiä muokkau "liävällinen"

Lehmien nimistä

Kuin lehmä lasetaa ensikerta karjaan

Гурьева - о различных приметах, верованиях

О Сельгах

О свадебном обряде - о причитывании

О танцах

Vahnašta elokšesta

Lehmä kadoi - čigan kuottelou

Kuottelemisesta - kun lehmä katoa metsään

Случай в лесу - lehmä kadoi

О жизни - otannasta, kuottelemisesta

О разных случаях

"Biešan" nägemisestä

Vahnašta elokšesta

Информация об информаторах

О жизни во время войны

Lapsi šuuveldii, midä ruattii, kuin lapsi itköy

"Казачок" - танец

Об одежде

Pruažnikka - Pyhälašku

О жизни в эвакуации - о празднике "Святки" - huhl'akoimisista

Uspenjan pruažnikasta

О семейной жизни

Kuin muamo työnnyttii pruažnikal

Kuin lembie nossettii

Рассказ на бытовую тему

Kuin puarua issuttii

О сватовстве

Neičuskylystä

О причитывании на свадьбе

О свадебном обряде

О замужестве

О праздничной одежде

О деревенских праздниках

Об одежде

О праздниках

Kuin vuišivoidii kangahalla, mittuut oldii risunkat

Kuin lasta uinotetaan

О народной медицине

О лягушках

О приметах

Pahačusta kertomus

Meččähiseštä

Kuin ensikerran lehmä ajettii karjaan

Čuudinnasta

О явлениях природы

Mitä kalasta paistettii

Kuin suadii kalua

Kuin kazvatettii vil'l'ua

О вселении в новый дом

О праздниках

Kuin luaittii liinua, pellovua

Kasken poltannasta

О домашней утвари

О ярмарках

Riihestä ruavosta

О работе на лесозаготовках

О сплавной работе

Rikonnasta svuad'bossa

Syndyy kuunneldii

О жизни в семье мужа

О верованиях

О покойниках

О сновидениях

О народной медицине

Kuin laštu šuadii

О свадебном столе

О свадебном обряде

Sorokoista

О зеркале - подарок

Продолжение рассказа о вышивках, названиях рисунков

О вышивках

О работе на тракторе

О своей жизни, о замужестве

Как научилась вышивать, о рисунках на полотенцах, о названиях рисунков

Об участии в выставках

Какую одежду носили

О праздниках

О замужестве, о составе семьи, о смерти ребенка

О змеях

Встреча с медведем

Metsästyksestä

Heinänteosta

Kuin ennen pestii šobua

О сезонных работах

Kuin kävel'dii pruažnikoila

Raippauksesta

О сновидениях

Kuin luaittii jallačinda

Kuin ajettii kaskie

Mitä luaittii liinasta

О возделывании конопли

Kuin ennen kalua šuadii

О цыганах

О вселении в новый дом

Tulemine tuli - mi se on?

Vedehisestä, čuudinnasta

О методах лечения детей

О привидениях

О жертвоприношениях, о подарках на острове святой

О привидениях

О похоронном обряде

О явлениях природы

Чем лечили болезни

Kuin šuadii lasta

Svuad'bossa rikkomisesta

О свадебном обряде

Об одежде

Kuin bessedaa käydii

Kuin lembie nossettii

О грозовых явлениях

О свадьбе

Какие выращивали овощи

Akat yöksyttii meččää

Kuin kazvatettii nagristu, midä luaittii nagrehesta, kuin keitettii huttuu, midä striäpittii

О пастухе (kierretty kondie)

Kuottelennasta (lehmä kadoi)

Čuudinnasta

О водяных

О привидениях

Как часто ходят на кладбище, что ложат на могилу

О похоронном обряде

О подарках на свадьбе

О свадьбе

О сватовстве

Kuin käveldii bessedoih

Об одежде (женской и мужской), о вышивках

О рыболовстве, как ловили рыбу

О свадебной пище, о выпечке, о приготовлении пищи

Об одежде (рабочей и праздничной)

О вселении в новый дом

Kuottelennasta

Что дарили на свадьбе?

О порче

Продолжение рассказа о свадьбе

Рассказ на бытовую тему: kuin vierrettii pelduo, kuin luaittii pellovaa, kuin kuottii

О свадьбе

Продолжение беседы о свадебном обряде (начало на кассете 1874)

О свадебном обряде (по вопросам)

О столице нашей родины - Москве

Беседа с информатором по свадебному обряду

Беседа с информатором по обряду

О народной медицине

О народной медицине

"Не ходи ко мне по сеням"

О народной медицине

Из народной медицины

Из народной медицины

Рассказ об отпуске свадьбы

Беседа с исполнителем по обряду

Беседа собирателя с исполнителем по свад. обряду

Беседа с исполнителем (плач невесты)

Беседа с исполнителем по обряду

Kuin lempie nossetah

Miten lasta sai

Vierissän kesellä kuunneltih

Разговор о свадьбе и роли патьвашки

Arvoituksie

Lapsen kera kun ensi?kerta männäh pihalla... Suvituuli tuulomah (несколько слов)

Heinisuaprua kun luuvah... Suvituulet tuulomah (слова)

Arvoituksie ... (1)

Arvoituksia... Oli ennen onnimanni (kertomusta entis. elämästä)

Arvoitukset

Kuin nuoret aikua vietettih

Arvautukšie šanottih

Miehillä oli paijat ta houšut

Koššot oltih ni työvuattiena

Pruasniekkaräččinä

Košto oli levie

Hyväseštä piettih häitä

Ei miän häissä ollun tietäjie

Kostamukšessa oli paimen

Paimenet oltih tietäjät

Parennettih kriisie

Tietäjiä... oli Vuaroissa, Akollahešša

Разное

Kalalla olen käynyn

Meččäh pitäy männä jottei susiedat näis

Pitäy lihua šuaha

Vanhojen offotnikkojen taikat

Olimma nuotivolla

Linduo ammuttih

Oldih hyvät offotnikat

Pedrua on ylen äijä

Hirvi voit tulla piällä

Kondie ei tule piällä

Hukkua en ole nähnyn

Olen ambun šoržie

Kävimä mečällä

Kokorassa oli puu

Enšimäini eläjä oli Rudom'otova

Kokorašta tulima aštumalla

On meččyä, šuota, järvie

Oli ukonjyry

Laulettih prot'ažnoita viršie

Pirttie peštih

Šuuveldih

Unissa moned nähäh pokoiniekkoja

Biessa matkai miän keralla

On nähty meččähistä

Užottih uniloih

Unissa näin vetehistä

Hukad tuldih Pohjozen peräldä

Jänis kossoi gor'a

Repo puuhu noužou

Olen kondieta nähnyn

Mečäššä on eläimijä

Kävelläh čiganat

Leikkilöistä

Elettih šuurissa perehissä

Poltettih huuhtie

Zagadivaidih vanhat

Lattiella muattih yheššä rivissä

Piisi oli

Arvautettih illalla

Luušalmen eläjistä

Matkalaista oli täyši pirtti

Luušalmelta olen

Šuurissa perehissä elettih

Oli peltoja

Aijat oltih hyvät

Omie lehmie eččimä

Paimenešta

Hyvän lehmän merkit

Kuin hyvä lehmä kašvattua

Marja-, sienipaikat

Vuon'isen kylä oli kaunis kylä

Eläjien nimijä

Järvien, meččien nimet

Olen šyntyn Vuon'isen kyläššä

Mela kainaloh - pojehal'i

Brat'ina oli šuuri miska

Šöimmä yheštä bludoista

Oldii starovierat

Puan,arvella täyši Popovua

Myö oštima tämän kojin

Pellot on kiviköt

Rahvahat ollah boikoit

Žiivatalla riivimmä lehtie

Rauvizlehti lipettäy

Meččüä on

Košket Juuma, Užma

Puan'arvi on kun kesseli järvi

Mie ostrovalla kažvoin

Pappi opašti kolme päivyä

Puan'arvi mahetah hyvin venüäheksi

Omie on Petroskoilla

Olen jo kahekšannella kymmennellä vuuvella

Luajin hurstie, mattuo

Myö luajimma

Šienilöitä šuoluamma

Vähä on marjua

Tuohista luajittih

Mužikkua oli vähä

Peldoloissa kažvatettih

Oli skotinua

Miula oli hyvä lehmä

Heinilöistä

Šovan aikana olima tiälä

Kylä oli järvirannalla

Splavan kera mänimä Užmanalla šuat'en

Piäjärven järvien, koškijen nimet

О разном

Paimenet oltih tietäjät

Lehmie pitimä

Šuomen kielen myö maltamma

Olemma karjalaiset, a venyähekse maltamma

Vuaššua luajittih

Oli koffeita

Kalakukko, kul'obaka

Keitettih svuad'bakse

Oli pappi venäläini

Puan'ärvessä ven'yäkse maltettih

Kallehet pruaznikat

Bohattua ei ollun

Tukka palmikoitih

Andilaš kumartau jalkah

Песня на русском языке

Häitä piettih

Ikävöičen tiälä

Pruazniekat, pühät

Sangie, šul'ččinua sriäpittih

Keitettih s'omgua, luajittih kalakukkuo

Myökkyö luajittih hepozilla

Kanoja oli

Oli joka talošša koira

Lammašta oli

Häkkie kažvatettih lihakše

Paimenista

Hyvän lehmän merkit

On miula ollun lehmyä

Pitäy käyvä Puan,ärveh

Talvet elän Petroskoissa

Puan'ärven kyläštä

Puanarvessa on äijä vanhua rahvašta

Užmanalla luaitah toizin tavoin

Oldih starovierat

Olima karjalaizet

Oli šuuri pereh

Lehmän, hepozien nimijä

Oli lehmie... hepozie

Peltoja oli vähä

Kalua pyytimä

Kävimä podvodah

Užmanan kylä

Puanjärvellä olen šyntyn

Tuatto ajo rohtie

Konša pyyvettih kalua onkella

Mitä tapahtu šitä laulettih

Pyyvettih lintuo

Oravilla elimä

Piäsin kontien jälkilöillä

Kalua pyyvettih

Moršiemet oltih Alajärveštä

Lounajärven kyläštä (продолжение)

Lounajärven kyläštä

Kontien pentuo šain kakši

Kaikki olen luatin iče

Kiukua luajitah kiveštä

Kuin rakentua talo

Havie luajin

Häitä pijettih

Tuohešta luajittih

Šomba on koski

Šommalla ei ole ammuzet eläjät

Kirikkö oli šuuri

Kalmismuašta

Hauvattih

Zerkkalua oli

Kirjua luven, suarnua en tiijä

Oli kakši poikua, yksi tytär

Ukko oli meččätöissä

Venehed

Kalua pyydimä

Voita luatima

Olen Suomešša nellä vuotta elän

Villašta luajin lankua

Meilä on mušta kyly

Kalaštima

Läksimä heinällä

Šuarta oli

Alajärven kyläštä

Разное

Разное

Kaikki oltih puizet

Venehet

Järvet Strakkilašša

Kokorašša luajittih

Kalaššannašta

Pistojärvi on šuuri

Olin kalalla

Onkitamma kalua

Arvautukšija en muissa

Leikkimä ikraiččima

Poika kašvo pri vojenkomat'e

Pensijalla olen

Šovan aikana olimma Šommalla

Lapšet kuoltih

Svuat'pua meil oli oikein vähä

Yheštä kyläštä miehen kera olima

Pistojärven kyläštä

Olin Petroskoissa koulušša

Kävimä Tihtozerašša kouluo

Miät vietih Šuomeh

Miän opettaja

Pistojärven kyläštä ta omasta elämäštä

Pruasniekoista

Mänin Il'l'anpäivänä Kontokkih

Tietäjät häissä

Paimenešta

Tietäjät piäššettih kivušta

Muarie piäšti lapšien kipuloista

Meilä oli kuuštoista henkie

Autettih köyhempiä

Lapšet leikittih

Kuin miehellä mänin

Tyttölöistä

Lapšie rissittih

Oli lapšien kipuja

Piti ruatua

Kuin lašta kašvatettih

Nellä on ollut lašta

Kenkistä

Tuohešta luajittih

Sielä on karjalaiset

Marjua oli. Marjašta luajittih

Kevätkala, šyyškala, kapa

Kuin luajittih peltuo

Nellä vuotta olin tukkimečäššä

Kuin verkkuo luajitah

Muissan Kostamukšen kylän

Kun mänet miehol'ah

Työllä kašvatettih

Tyttärie pijettih strogo

Kuin lašta kašvatettih

Tietäjistä

Unen näkijistä

Mitä ruato t'ietäjä

Tervehittih toini toista

Lapšie kašvatettih

Elämäštä

Puut itse valmistimma

Heinäkuorman tekeminen

Rintaa kivisti

Lapsiin synnyttämisest

Vaatteet jälkineet

Läsin tiffii (jatkoa)

Läsin tiffii

Ennen vähemp läsittii

Tehtii vastoi

Talkois käytii

Miten nuoret viettiit aikaa (miehelee mänemisest)

Äijä haasto teonaikaa

Aika on paljo muuttuunt (pärettä poltettii, savupirtis elettii)

Kotivaatteita tehtii

Pellavast kuottii koton

Kyläs ol' puoti

Ust' Luuka vietii tavaraa

Heinäaika

Kalastaminen (nuottaa veettii, luotii vettee; merta, rysä)

Käin ujumas tahoin hukkuu; pelkäsin vettä

Sauna

Kalloi suolattii (kuivatettii, kapsittii sulmukaa)

Puuasteet pestii katajaveel

Kasvoi paljo marjoi

Poltettii kokkoo

Meil oli virolaisii paljo kyläs

Mein paikka ol' kaunis

Maisemat. Lautasavota. Metsät

Kosemkinan seurakunnan kylät

Terveys on huono

Tiukimma merikallaa, sakkoo

Ostettii lamppu

Pilvet männiit (auto män'), lentolaivat lensiit

Kesäl ol' kolhoosis stolovoi

Kolhoosin työt (heinäaika, puimine, kaalin istuttamine)

Merkit mikä lehmä lypsää hyväst, lehmäl maito nousoo päähä

Tulin vierahisse Karjalaa

Kuuloitettii kirkos kolm kertaa, hiät, kosinta

Rippikoulu

Koulus käin

Talvenpenkki

Kuokkases ol satu

Naurista kasvatettii

Lumi pantii kevväil kuoppaa

Maito vietii linnaa

Voita tehtii koton

Maitokeller, kartool'kuoppa

Lattijan pesu, sauna

Käin papin työs, kirkos

Hovin herran elämäst

Lampaalan seurakunnan kylät

Kylän tuvat; metsä kat' tatsu

Kiukuvat

Tehtii talkkunajauhoi, keitettii kaurakiisselii

Paistettii kaurapiirakkaa, otrarieskaa

Kauraryynii tehtii

Puimisesta (jatkoa)

Puitii riusoil

Viikatteet

Ajettii vankkuril

Karčuitii muata

Orjanvallan aikaa

Lempaalan kylä. Sanutupa. Poltettii pärettä

Rahomas käytii (sulhanen kompastu)

Pulkkalan selsovetun külät

Mitä ruokii tehtii tarttuloist

Kana hauto uutkan munnii

Kanal olliit poikaset

Koira vahti pinsakkaa

Kissa ja hir, kissa män' koiran pellii

Kyllää tul' ilmamuastar

Piettii iltamii

Illanistujaiset

Arvoituksii

Sananlaskuloi - 5

Elin Viros

Разное

Talo ja toiset rakennukset

Syksyl kanat luovat sulkijaasen

Hullu koira

Ennustuksii

Viljanvalmistaja, revontulet

Paistettii leipää, hakattii voita

Talonpoikaistyöt: heinänniittö, niittämiset, puiminen, viljan kuivattaminen

Mitä lelluloi ol' lapsiil

Korjasimmo kukkasii

Lapsiin t'iukkuloi: kuurupeitto, kerkkimine, sirkka, käppä

Maito vietii linnaa autol

Suvatsen lukkee

Seurakunnat Venjoen lähel

Keitettii tuarii

Hautajaiset

Tuvan pesu

Huonekalut, kiukaat

Tilanutut

Kylän nimet - Pulkkalan kolkka

Keitoksiin keittäminen

Voita tehtii katon

Hovin työt

Kutominen

Kummitoksista, Para

Savupirtti, pärettä poltettii

Kansallispuku

Jälkijuomat

Minjan elämä talos

Anoppi oli emäntä

Häät (jatkoa: anoppi vietii saunaa, morsiammen luontoo katsottii)

Häät (miten tutustuttii; käivät kysyjät; kosittii; kuuloitettii kirkos; večerintkat olliit; pritanut; kannettii konttii; käytii vihil)

Lumiset talvet

Pulkkalan kolkan kylät

Sukulaisuus

Lehmän hoitamisest

Lehmän poikiminen; lehmän tauti "Koho"

Heinäniitty

Lehmää piettii, maito säilytettii kuopas, vasikast kasvatettii lehmä; lampaista

О своей жизни и о деревне Большие Илики

Elin suures perrees

Opetettii miten pittää ellää

Mies kuol'

Kummitoksista

Уточнение деталей свадебного обряда

Рассказ о провождении свободного времени в Поморье

Беседа собирателей по уточнению деталей свадебного обряда

Беседа собирателей с информатором по уточнению деталей свадебного обряда

Marja Mihejevan hautajaisista

Откуда пришли эти песни в Карелию?

Пояснения - как танцуют кадриль, звездочку, манчи

О проведении вечеринок

Микротопонимика д. Пертисельга

Микротопонимика д. Ташкеницы Михайловского с/совета

Микротопонимика д. Ташкеницы Михайловского с/совета

Микротопонимика д. Хидниеми Михайловского с/совета

Микротопонимика д. Новинки и д. Пертисельга

Микротопонимика д. Нурмойла

Микротопонимика д. Нурмойла

Микротопонимика д. Нурмойла

Микротопонимика д. Нурмойла

Микротопонимика д. Палониеми

Географические названия вокруг д. Палониеми

Географические названия вокруг д. Палониеми

Микротопонимика д. Новинки Нурмольского с/совета

Микротопонимика д. Ладва Туксинского с/совета

Микротопонимика д. Тулоксы (д. Рабала)

Микротопонимика д. Тулоксы (д. Рабала)

Топонимика д. Тулоксы Ильинского с/совета

Термины родства

Kui opastettih lapsid elämäh

Nataša oli toračču akke

Vas'a-diädöl akke lähti iäre

Ser'g'ovan Peša tapuoi akan

Kui pandih magata

Kävüttih püörüöižile

Kui pidettih svuad'bo

Kedä parembi kozittih

Koziččimine

Uneksijad

Urai küläs

Höštogen vedo

Kartofei

Kui selgittih niitule

Stuanu niitul

Kezä i talvi Viändüöi

Kui heine pandah suabrah

Kui kuivatettih heine

Что брали с собой на покос

Kortehheine, suoheine, počinheine

Kui niitettih

Kui pergettih niittu

Melličče

Tahnah kerättih havud

Nakud

D'uahondekivi

Kälüksed riihipuintis

Riihidielot

Bobaheine

Kagre

Adre, astivo

Orasheine, kasteheine

Humalleibe

Kui kazvau rugiš

Kezando

Приметы сева

Nagriš

Aide, veräi

Verando

Siemenet

Külvo

Palo

Kaski

D'ürü, tulenišku

Tiähti kirbonou taivahaspiäi

Kuudain, päivüöini, Adaman tiähted

Vuattoroppe

Šlötte ilme

Kous külmädau därven

Ukonkuari

Koire piehtaroiččou lumes

Suvituuli tuov kezän

Šitbörüöi i kudžuoi

Keväd, rugižlindu

Lähtäm, sälgü

Huobaduksel

Medvičču

Žiivattad spruavittih n'umalan vuoh

Vezi vastadau lehmän

Ol'eša-diädo paranzi hebon

Hebo hierou olgupiät

Hebo piehtaroiččou

Midä süötettih hebole, kanuoile

Midä süötettih lehmäle

Hebo; kui häntte pidettih i liečittih

Ambujaižet

Mehiäižet

Koire i kaži

Утки

Midä ruattih štobi kana muniiž kodih

Kukuoit toratah

Kanad (продолжение)

Lambas, bošši, kanad

Kard'an ostajat

Kui meil poččid iškedih

Kous iškedih lehmid

Häkki süötettih iškettäväkse

Kon'ussi da tahne

Kui eččittih lehmid mečäs

Kui Petrou tüöndeli kard'at

Kui palkattih paimuoi

Midä opasti paimuoi emändile

Kui laskedih lehme kard'ah

Kui kodižiivatta piästettih enzikiere pihale

Tuohuksed tuodih kodih

Lehmän henkaisu pilaa maidon

Микротопонимика д. Тулоксы (Тулокса Ильинского с/совета)

Продолжение

д. Типиницы и ее корестности д. Пидасельга и ее окрестности

Микротопонимия д. Космозеро

Микротопонимия д. Космозеро (Ободы)

Микротопонимия д. Космозеро (Ободы)

д. Шадрово. Окрестности деревни

д. Шадрово. Окрестности деревни

Космозеро. Окрестности его

Окрестности д. Кузаранда (д. Заболотье)

Топонимия д. Кривоногово Толвуйского с/совета

Окрестности д. Тучково (Онежане 1)

Окрестности д. Онежины

Окрестности д. Онежины

Топонимика в окрестностях д. Хашезеро Шуньгского с/совета

Топонимика д. Н. Виданы

Топонимика д. Кузьминки (Виданского с/совета Пряжинского района)

Топонимика д. Кузьминки (Виданского с/совета Пряжинского района)

Топонимика д. Кузьминки (Виданы)

Топонимика д. Н. Виданы

Топонимика д. Кузьминки (Виданы)

Окрестности д. Обжа (Piži) Олонецкого района

Hengi kävelöö muam piellä

Vierolazet da mierolazet

Vluas'onka

Gul'aičimma Izv'oska goralla

Lammaš kando

Oli Birčovalla Iva

Krimskoi starikka

Oli Zabil'n'alla Bäblövä Oodi

Ken kaččo lapšie?

Pühänkezeššä midä šÿödii lapset

Продолжение рассказа

Miän ukko oli skuuppa

Kuin pruaznuidii pruazniekkoi

Gorkien Mat'u

Kuin lašta ristetää

Selis's'an kirikkö

Vas'ka-d'iedo oli bohatta

Huttu

Piiruat

Imelä // Lohku

Vuašša

Pyhä-voi

Midä syödii pyhinä

Ken pereheššä vahnemmoičči

Lihat

Žiivatan kooža issemmä?

Siemenet

Kuin riihtä puujaa

Kuin ajetaa kaškie

Nuat't'i-rokka

Продолжение рассказа про завтрак

Huomneškierda

Huočoin ukko

Zabil'n'aa Jerosonkova Iva

Palaga-tädi

Tiifinän manasteri

Tatarat

Bojaršina

Kakši naista

Продолжение

Kutuzua šie tiijät?

Gluuppa ukko

О суеверии

О Чапаеве

Рассказ о деревне Колежма

Отец послал сына

Однажды Мулла пришел

Однажды Мулла ехал

Шел дождь

Был ... попугай

Крестины

Лекарь

Как играют в хитрую лису

Я сочинял ребятам кино

Бабушка рассказывала

Про дедка

Страшная история

Про игры

Об игре (игра)

Девичьи гадания

Некоторые сведения о свад. обряде

О свадебном обряде (сватовство, вечерина, расплет. косы, подарки, красованье, приводн. стол, баенник)

О свадебном обряде (сватовство, вечерина, расплет. косы, песни)

Беседа собирателя с детьми

О рыбном промысле

Некоторые детали свад. обряда

Продолж. рассказа о свад. обряде (венец, приводн. стол)

Свадебн. обряд (сватание, рукоданье, езда кругом по деревне, плачи невесты - отрывки текстов, - приглашение родни, называет песни свадебные, красование, девичья баня, пониманье)

Свадебн. обряд (дарение подарков)

Продолжение рассказа о свадебном обряде. (Свадебные блюда. Приводный стол. Пепелище)

Продолж. рассказа о свадьбе (Расплетание косы. Ходьба кругом волости.)

Продолжение рассказа о свадьбе (Пепелище. Бужение невесты. Благословление. Приход сватов в дом невесты. Рукоданье. Слава. Отпуск.)

Рассказ о свадебном обряде. Беседа собирателя с исполнителями (Вечерина)

О вечеринах

О сборе водорослей

О свободном времяпровождении в своей деревне (игра - имушки, праздники религиозные)

Уточнение деталей свадебн. обряда (вечерина, костюмы присутствующих)

О свадебном обряде (пепелище)

О праздниках

О свад. обряде (отпуск, баенники, приданое, одаривание, приметы к свадьбе)

О свадебном обряде (пониманье)

О деревне Колежма (времяпровожд. молодежи, праздники)

О свад. обряде (чарка, пепелище)

Рассказ о свадьбе (беседа) (об исполнении песен, одежда свата, приметы к свадьбе, ужинка)

Продолжение рассказа о свадьбе (приданое, постель, баня (прим. оберег) молодых)

О свадебном обряде (чарка, уход ко сну)

О свадебном обряде (вечерина, венец, приводн. стол)

О свадебном обряде (сватовство, приданое, богомолье, вечерина, расплетание косы, езда кругом деревни)

Продолжение рассказа о свадьбе (называет песни, которые поют на вечерине, причитания невесты, взыскивание родителей, расплетание косы, приглашение родни. Посещение кладбища. Венец. Приводн. стол, чарка. Отпуск. Рожники. Баня невесты. Костюм дружки)

О свадьбе (сватовство, залог, езда кругом, вечерина)

О своей местности (занятия населения)

Продолжение рассказа о свадьбе (венец, встреча молодых у дома родителей, чарка, бужение молодых. Рукоданье, приданое, костюм дружки. Блинный стол. Пепелище.)

О своей жизни и своей свадьбе (занятия родителей, о семье родителей, о рыбодобыче; сватовство, вечерина, гулянье, бужение невесты, прощание невесты с родителями, свадебн. поезд, отпуск).

Сведения о Сум. Посаде (село в дореволюц. время, названия улиц, местные власти, количество домов, занятия населения, Соловецк. монастырь, воспоминание о Петре I - по рассказам местных жителей)

О свадебном обряде (девичник, послесвадебное поздравление, бужение, чарка, оберег, порча, заговор)

"Олень" (игра)

Прятки (игра)

Игра: Дед Мазай и зайцы

"Кислый круг" (объяснение)

Как играют в "колдуна"

Продолжение рассказа о свадье (Некоторые приметы, связанные со свадьбой. Баенники. Приводный стол. Девичья баня.) (Отпуск. Пепелище. Девичник. Баня. Проводы на сон молодых. Отдача воли. (Отрывки текстов плачей)

О свадебном обряде (Сватовство. Залог. Вечерина. (отрывок текста "Виноградие"). Называет песни, исполняемые на вечерине

Не по сахару быстра речка Продолжение рассказа о свадьбе (Пониманье)

О свадебном обряде (о свадьбе - убегом. Приданое. В какие дни полагается устраивать свадьбу. Залог при сватовстве.)

О свадебном обряде (Сватовство. Причитание родителям. Баня.)

О свадебном обряде (Приглашение подруг невесты. Отрывки плачей с напевом. Приглашение свекрови)

Продолжение рассказа о свадебном обряде (Смотренье. Встреча молодых после венца. Приводный стол. Чарка. Некоторые свадебные приметы. Уход ко сну молодых. Бужение. Баня. Хлебины.)

Микротопонимия д. Заостровье

Микротопонимия д. Заостровье

Микротопонимия д. Туксы и др. деревень Туксинского с/совета

Микротопонимия д. Туксы и др. деревень Туксинского с/совета

Названия деревень в промежутке от д. Верховье до Олонца (4 км/; деревни в районе Кондуши)

Микротопонимия д. Верховье Олонецкого р-на. Окрестности г. Олонца

Микротопонимия д. Верховье Олонецкого р-на. Окрестности г. Олонца

Микротопонимия д. Куйтежи

Объяснение происхождения названий дд. Vas'oinhieru, Valg'ei Vas'oin

Микротопонимия д. Vas'oinhieru и в окрестностях п. Речная Сельга

Топонимия и микротопонимия д. Печная Сельга и других деревень Куйтежского сельсовета

Топонимия и микротопонимия д. Печная Сельга и других деревень Куйтежского сельсовета

Топонимия и микротопонимия д. Печная Сельга и других деревень Куйтежского сельсовета

Микротопонимия д. Печная Сельга

Топонимика д. Малые Сельги (Pieni S'elgi, ende oli Herran S'elgi)

р. Олонка и ее пороги. Топонимика д. Сари-порог (Suor'koski)

Топонимика д. Туксы

Топонимика д. Куйтежи и др. деревень Куйтежского с/совета

Топонимика дд. Самбатукса (Sammatus) и Куйтежи (Kuittine) Олонецкого района

Окрестности д. Каменный ручей (Hattu)

Топонимика д. Сари-порог (Suor'koski)

Окрестности д. Каменный ручей (Hattu karjalaksi)

Окрестности д. Б. Сельги (Suur' Sel'gi, ende Il'l'an Sel'gi)

О свадьбе (дополнения)

О рождении ребёнка

О жизни прежде

Kun heittäytyy vejestä

О лечении коров

Yönitettäjä

О способах лечения: живот, уши

Kuin lasta kylvetetäh

О свадьбе

О Загадывании

Рассказ о том, как выглядела деревня первоначально

Рассказ о том, как ловили сельдь

Похороны расстрелянных партизан

об английской интервенции

об оленеводстве

Как клеймили оленей

Как делали "čokku" - оленьи сани

Топонимика оз. Ковдозера

Как ловили птиц

Рассказ об эвакуации на Урал

Сельскохозяйственные работы

Где раньше рожали

Об интервенции. Как англичане были в деревне

Рассказ о том, как появились карелы в Княжой губе

Riähkä

Беседа о поселке Конец-Ковдозеро

Рассказ о том, как видела саамов

Как ухаживать за коровой

Что приготовляют из коровьего молока и как

Рассказ о поселке Подтайбола (Taipalehen alušta)

Продолжение

О торговле в карельских деревнях

Заговоры (äkivihat)

R'iah'ist'a

Из мифологии. Продолжение беседы и похоронных обрядах и мифологии

Похоронные обряды

Как засаливают рыбу, какие блюда готовят из рыбы

Рассказ о карельской свадьбе

Заговоры (puuvihat, äkivihat, rauvanvihat)

Как массажируют людей, пускают кровь

R'iah'ist'a

Как плетут корзины, кессели

Где хранили картофель, овощи

Рассказ о том, как строили раньше лодки

Как кладут печи

Uittom'ieh'ist'a

Когда и кто пел песни "Joiut"

Топонимика п. Зашеек

Какую рыбу ловят в озере? Как?

Какие ягоды, грибы собирают

Как вяжут рыболовные сети

Рассказ о сплаве леса

Как строят дом

Какие шерстяные вещи вяжут в деревне и как вяжут

Топонимика д. Колвица

Как вяжут сети. Как рыбачили на море

Продолжение

Встречи с медведями

Рассказ об организации рыболовецкого колхоза в Колвице

Poronhoijosta (об оленеводстве)

Рассказ об интервенции англичанами Беломорья

Mist'a tulou riah'k'a?

Продолжение рассказа о праздниках

Гадания (праздники)

Pruazniekkat

Рассказ о том, как играли свадьбы

Как клали печи в банях

Вязка сетей. Покраска их

Продолжение. Топонимика л/п Моша

Poronhoijosta

Место рождения, каким выглядел поселок раньше. Этимология слова "Моша"

Puuastijoista, tuoh'ijalačišta, mitä t'ikutettih

Продолжение рассказа о домашних работах

Kotit'öis't'ä (с/х работы, собирание грибов, засолка рыбы и т.д.)

Какие блюда готовили к свадебному столу?

Поминки. Как проводятся

Похоронный обряд

О том, как вяжут сети

О первых жителях л/п Моша

Рассказ о своей свадьбе

Как топят бани?

R'iah'is't'a

Muistel'ijais'ista

О похоронном обряде

Рассказ о том, как выходила замуж

Работа в лесу

Kuinka rek'i luajittih?

Joiut. K'en'es't'a joiuttih?

Riähistä. Mistä tulou r'iäh'k'ä

Продолжение

Интересный случай из жизни (встречи с медведями)

Встреча с саамами

Топонимика л/п Моша

Рассказ о том, как делали лодки и весла

Когда и откуда приехали в Мурманскую область. Работа в колхозе

Рассказ о своей жизни

О приметах

kut mii kul'ikoičīmai

О праздниках

Рассказ о своей сестре

kut mä školha kävel'in

kut edō skopuil'ība

О прозвищах вепсов

Продолжение

Рассказ о своем детстве

mä iče virzud kuvazin, jurīšpai tegin solastjad

kut mä mecas da splavou radoin

Рассказ о своей семье

Что изготовляли из бересты

О с/х работах, лесозаготовках, сплаве

Об изготовлении лодки, саней, постройке дома

kut m'ii kalat'īmai

Топонимика д. Корвал

Топонимика д. Корвала

Как рыбу ловили

О детских играх

kut pertin pezīmai

О сенокосе

Рассказ о своей жизни

О сватовстве, свадьбе, праздниках, приметах

kut küubet'in' l'ämbitel'īmai

ket pezl'ība soban i kaηkhan

kut mä val'ičīn lehman

О своей свадьбе, семье, домашних работах

О своей семье

О приготовлении пищи

О своей жизни, домашних работах, о праздниках

kut nod'jon, stanud tehtas

Об охоте

kut merežad tehtas

Рассказ о своей семье

kut venhen tehtas

kut toukhon tehtas

kut regen tegen

kut pertin tegīn

О сельхоз работах

Рассказ о своей жизни

Продолжение

Топонимика д. Čidoi

О рыбной ловле, охоте

Свадебный обряд

Mida l'inaspai tehl'ība

Топонимика д. Ребов конец

О жителях д. д. Нойдала и Ребов конец

Гадания с святки

kut lapsed vänd'ība

Рассказ о домашних работах

kut val'itas lehman

mida semendel'dhe

kut kivi tehtut

kut mel'l'ic radab

kut mä lähtken kaivoin

kut podmoroskad tehtas

О постройке дома, бани, битье печи

kut regen sidodas

kut retukan sidodas, smučkad tehtas

kut sapkad ombüudas

kut venhen tehtas

miččed zverid, kalad, lindud oma

kond'īd' mä nähl'īn

Рассказ о своем детстве

Как уголь жгли

Продолжение

Рассказ о своей жизни (о сватовстве, свадьбе)

Рассказ о своей жизни

kut oluden kiit't'as, kvasun, kisl'in tehtas

Рассказ о своей жизни

Топонимика д. Нойдала

Рассказ о своей жизни

Продолжение

kut tauknan tehl'ība

mida maidospai tehl'ība

kut oluden kiit't'as

kut kül'betin l'ämbitadas

Разное о прежней жизни

kut kanan poigīl'e pandas

kut skopun tehl'ība

kut kul'ikoihe kävuudihe

О посиделках

Об играх (в чижика, лапту, прятки, жмурки и др.)

Топонимика д. Нойдал

Рассказ о своей жизни (о домашних работах)

kut sobad pestas, kaηkhan krast'as

О праздниках

О болезнях и их лечении

miččed marjad, sened kazdas

kut kaηhan krasl'ība

Топонимика д. Ребов конец

kut kasken čaptas

Рассказ о своей жизни

mida nagrhespai tehtas

kut mehele mänīn

mit't'e lehm om maidokaz

mida tohespai tehtas

kut voinan aigan el'īmai

kut toukhon tehtas

kut kaηkhan tehtas

О замужестве, свадьбе, крестьянской жизни, о пище, обычаях

О возделывании льна

О знахарке

Об играх на праздниках

О порче невесты и жениха

Беседа, как научилась говорить по-русски

О вселении в новый дом

О болезнях и методах лечения

Случай с пастухом, пастушество

Как отпускали коров, mečänpeitto, piässettih

Как заблудились дети в лесу

О свадьбе

О своей семье и жизни в Паданах

О приготовлении пищи (kabozet rahkasta - äijäpäivän ruoka, обрядовые блюда, pyhäruuat, juomat)

О приготовлении пищи (kabozet rahkasta - äijäpäivän ruoka, обрядовые блюда, pyhäruuat, juomat)

О приготовлении пищи (kabozet rahkasta - äijäpäivän ruoka, обрядовые блюда, pyhäruuat, juomat)

О сельскохозяйственных работах

О сенокосе

Kuin mändii uudee taloo

О змеях, о заклинаниях

О лешем в лесной избушке

О вселении в новый дом

О привидениях в доме (открывок)

Общий разговор (об охотниках, о лесных зверях)

Сон перед войной

Ved'ehizestä

Syndyö kuunneldih

Lemmennosto ja arpominen Ivanan ja Pedrun päivän välillä

Как ходила в школу при англичанах

Kirikköpuolen talot

Встреча с медведем, пастушество (владимирский пастух)

О старинной одежде

О привидениях, колдовстве

Похоронный обряд

Piän panenta häissä

Kuin lembie nossettih

Syndyy kuundelemaa

О гаданиях в святки

Об излечении от рака

Об излечении от чахотки

О примете перед смертью

О случае на тоне (упала и сотрясение мозга)

Побывальщина об охотнике

Об охотнике - побывальщине

Легенда о первых людях (Адам и Ева) Откуда взялись бесы

О водяниках

О колдунах, порче, tietäjistä

О войне и эвакуации

О снах

О вселении в новый дом (сон отца)

О своей свадьбе

О своей жизни в родной деревне

О разных случаях жизни

Продолжение рассказа

О пожаре

Об эвакуации (смерть детей, мужа)

О похоронном обряде

О родах

О методах лечения (сломала руку, как лечили) и детей

Продолжение рассказа о цыганах

О цыганах

О жизни в годы войны (еде)

О разных случаях жизни (о предсказании сумасшедшего, о заблудших в лесу детях, о краже часовни, о пропаже коровы в лесу)

Рассказ о сумасшедшем

Рассказ о появлении в деревне велосипеда

Продолжение о колдовстве (разные случаи)

О гаданиях (syndyy kundelemah)

О свадебном обряде, о курных избах, о свадьбах на праздниках

О народном календаре, а гаданиях, о пасхе и др. религиозных праздниках, о некоторых приметах и обычаях, связанных с ними, о рабочей и праздничной одежде

Рассказ об одежде, обуви

Об обычаях при вселении в новый дом

Ответы на вопросы по верованиям (некоторые случаи)

О возделывании льна и конопли

О свадьбе

Рассказ об англичанах

О возделывании льна

Рассказ о пастухе

О грозе, о сельхозработах, о пастушестве

О деревенских беседах

О выпечках, стряпне…

Рассказ о "порче" своего брата на свадьбе

Lambie nossettih

Рассказ о старинной жизни, свадьбах, новосельях

О скотоводстве, Фролов день

О жертвоприношениях

Рассказ о родах

О старинных обычаях, колдовстве, порче

Рассказ о пожаре в своей деревне

О хозяйственной деятельности: земледелие, рыболовство. О лесозаготовках в 20-е годы

О родах

О порче на свадьбе

О бане, о лягушках, лебедях и др. птицах

Рассказ о деревенских беседах, о замужестве и свадьбе

Бытовой рассказ

Об исполнении танцев

О деревенских беседах

О сезонных работах

О сезонных работах в крестьянском хозяйстве: обработка льна, пожога, рыбная ловля

О деревенских беседах

Ottajat

О жизни односельчан

О суевериях. Hunisen vassus

На день рождения пекли яйца

Kiurupäivä

О гадании в Иванов день

О колдовстве

Освящение полей и деревни

О престольных праздниках

Kylätappeluista

Эстоникий языковед Лаанест записываетматериалы по ижорским диалектамв д. Куровицы

О девственности невесты

Mečän peitossa

Venymärihma

О порче свадьбы, молодых

О покойнике, похоронах

Что делают если человек долго не может умереть

Приметы- птица, залетает в окно

О лягушке, змее, пауке

Lemmen nossosta

Isännistä- pirtin emäntä

Постройка дома, хлева

Запреты для супругов

Пословица

Kyly

Yönitettäjä

Jalka parennettih

Suuteluksesta

О рождении ребенка

Liävän emännästä

Vetehisesta

Meččä peitti

Kuuntelomisesta

Prostiutumah käytih

Kuunnellah vien piällä

О загадывании

Встреча с медведем

Встреча с медведем

Встреча с медведем в лесу

Медведь в стаде

Излечение болячек (случай)

Mušikka kipeyty

Lapsi vajehettu

Veinemännän lehmä

Mečän peitto (случай)

Lempie noššettih

Рождение ребенка

Лечение грыжи, соринка в глазу

Mečän peitto (случай)

О загадках

Охота на медведя

Mečän peitto (случай)

О постройках, привидениях

О заселении дер. Колвица

О загадывании

О похоронах

О постройках, названиях сопок

О ёйганьи+ ёйга без нап

О гаданиях в рождество:tinua valetah, kuunnellah и др

Об инсценировке свадьбы

Случай- об обгоревшей девочке

О загадывании, загадки

Что пели раньше

О порче и колдовстве на свадьбе

О загадывании, загадки

Занятия и игры молодежи

О загадывании

О заселении дер. Колвица

О похоронах- разл. cлучаи

Tuntureista, nimet

Занятия детей, игры

О загадывании

Joijunnasta

О загадывании

О загадках

О занятиях- работе и старое время

Поездка к сыну в Ставрополь

Разговор на быт. тему

Гадания в святки

Приметы и запреты

Нар.промыслы- изготовление плетенок

Игры и занятия молодежи

Названия деревень

Гадания парней в святки

Il'l'an pardu

Случай - за грибами

О запретах: при покупке скота, о медведях

Постройка нового дома

О загадывании

Приметы, поверья: (выпуск скота, заселение нового дома)

Святки-гадания

Детские игры, забавы

Как возделывали лен

О загадывании

О загадках

Rikottih svoad'boi

Lembie nostetah

Kui brihat šuutitah tyttölöin

Il'l'an pardu

Запреты, поверья. Ребенок без зубов

Как нельзя обращаться с детьми

Mečän peitto (случай)

О загадывании

О рождении

Продолжение 1683/10 (О похоронах)

Постройка дома, новоселье

Гадание в святки

О загадывании и загадках

О причитьевании на похоронах

Enne viinaa ei juotu, vaatteet pestiin arkipäivinä

Kehräsivät villoja kutoivat kankosta

Tuovat hilloja, mustikoja, puoloja

Pelattiin sormuspelia, kirjeitä kirjoitettiin pelataan panttia

Ensimmainen traktori annettiin kolhooiin ja traktorioti

Puut valmistettiin talvella

Heinät haettiin talvella niityltä

Nauriita ja turnepsia syötettiin lehmille tehtiin voita

Tallit

Koivunoksista tehtiin suovia

Musta sauna, vastoja tehtiin

Aitat, lednikat, navetat

Miten rakennetaan talo

Kolhoosin elämästä

Ennen ei ollut klubia

Porot käivät paimenta motta

Veneella Sasseikkaan

1932 olin puheenjohtajana kolhoosissa

Karhu vei hirven lihat

Talvella metsastettiin

Pyydettiin kalaa, kudottiin verkkoja

Ennen ei ollut maanviljelystä

Sota-aikana oli parttisaaneja

Paimensin poroja kolhoosissa

Ammuin karhun vedessä

Löysimme karhunpesän

Ammuin Karhun ja pentun

Hirvet ja porot

Lappalaiset ei syöneet sianlihaa

Rarhun jahtia

Pyssyt

Lapset ristittiintalvella

Делаем шалаш, костер на охоте. Шкуры зверей продавали купцу

Metsastys (paikannimiä)

Naisten työt

Paikannimä, saamilaisten elämästä

Juhanuspyhät

Päretulella elettiin, piisit (таганок)

Muutimme Juonaan, teikiennu huoneen itsellemm

Miten tehdään koda, ruoka

Omasta elämästään

Mustat saunat

Kannanlahessa käytiin vihilla, lapsia ristillä

Matka Sasseikkaan ja kantalahteen

Käivät kauppiaat, toivat tavaraa

Juonan asukkaat

Metsänpedot

Karhu repii poroja ja pikku vaset syöpi

Karhun jahti (karhu on likana syksyllä)

Uittotyöt (jalkineet, sääskiä oli paljon; kalaa pyydettiin syötänäksi; lääkärit oli kaukana)

Metsätyöt

Tehdään silossia

On paljon villiporoja

Poron nahasta tehtiin kenkiä

Porot syövät otrubia, siemä

Kylvettiin ohraa

Sodan aikana olin Karjalassa

Kalaa pyyvettiin

Poron valjaat ja reet, porot elivät metsässä

Sodan jälkeen rakennettiin rautatie ja kaupumki

Jälkeen sodan oli oroja

Как образовался колхоз

Kirveellä hakattiin pirtin seinat

Родственные отношения

Miten nuoret viettivät aikaa

Metsässä säikähdin pursuja

Hirvi säikäytti

Jhminen pyrki yöksi

Kalastamassa vähä ni ei hukkunut

Tuohesta tehtiin astioida, jalkineita, kontteja; astioida tehtiin juurista

Puolikkoja tehdään, suolataan lalaa, idetään maito, kirnutaan voita, ämpärit, purtilot

Miten metsästettiin

Kuoli nainen (oli navrtalla työssä)

Kummitoksista

Ennen oli poroja

Pallopeli

Saunat

Jsä hukkui

Häät (kihlat, vihkiminen)

Laitettiin puoluekouluun

Kasvatettiin ohraa, tehtiin ryyniä, kylvettiin ryytikasveja

Kosken nimet matkalla Sasseikkaan

Syötiin ja myötiin kalaa, lihaa, lintuja

Kalan pyyntö kesällä ja talnella

Suolla oli karhu

Tervalla voijeltiin kippeita

Tytär paloi, ukko atti pois tulenvihat

Ihmistä kuoli isorokkoon

Lapsien hoitaminen

Snnyttäminen

Hautajaiset

Talo paloi

Sonni ajoi perässä

Umisesta

Kalaa pyydetään rysällä, nuotalla, veskolla

Ukonilmalla ei saa kalaa

Mistä tulee sulhanen

Kasvatettiin naurista, turnusta, kouraa

Paistettiin kalakukkoja, reikaleipää

Miehet neuloivat nokkakenkiä

Käivät kauppiaat

Talvet on kylmät, vaatetus talnella

Isän aiti oli sokea

Tiet ovat kuivat, pellot tasaset

Ilman - alasta

Vastauksia kysymyksiin

Sienet ja marjat

Rfsvatettiin

Niityt on raimattu

Metsän Juonan ympärillä

Miten synty Juonan kylä

Piiriä pyörittiin

Pattuja kasvo isoja

Marjoja kasvaa jänkällä

Koppia tehdään

Miten tehdään ada

Juonan ensimmäinen eläjä

Kalaa suolataan, kaivataan, taistetaan

Aitat, lednikat

Ennustuksia ja arpomisia

Syksypyhänä tapetaan lapaita

Tehtiin juustoa

Kahvin keittäminen

Juotiin kahvia

Maito säilytettiin maito pytyissä, kirnuttiin voita

Hevostyöt

Kesän pampaat jahevoset olivat metsässä

Pirtissä oli pusi

Päretulella elettiin

Ennustuksia

Mitä tehtiin poron lihasta, poron nahasta

Tehtiin sivakoja, rekijä

Lehmän nakkasta tehtiin kenkät

Ahkialla ajettiin

Pyydettiin metsän eläimiä

Kolhoosit tulivat 1932 v

Miten elettiin ennen

Antatreja on paljon

Tuli paljon myyriä

Hyönteiset, kärmeitä on vähä

Kaivot

Juonan kylän asukkaat

Miten elivät lappalaiset

Elin monessa kortterissa

Käsiä kivisti jäin lypsäjäntä pois

Lypsäjänä olin, käsiä kivisti

Kudotaan nuottaa, pyydetään kalaa

Sairastimme tulirokkaa

Muurmannista käivät akentit metsänahkoja ottamassa

Maitopytyt etiin katajanedella

Kirnuttiin voita. Lehmien syöttä misesta herbomus

Сергина Эвелина kertoo omasta suveestaan

Lappalaisten elämästä

Mitä sovhoosissa viljellään

Sovhoosissa oli poroja

Vasikkojen ja lehmien hoito

Juonan kylä (miten ennen elettin, heinän teko ennen ja nyt)

Turkki paloi

Ensimmäiset asukkaat juonissa

Tehtiin savakoja (suksia)

Tapettiin karhuja

Lintujen pyynti; linnut, metsäelaimet

Huonekalut

Matka Kantalahteen kesällä, matka Muurmanniin talavella( järcien nimet, vaate, eväs)

Kalan pyynti

Kolhoosin tyot

Metsätyö

Kävin traktorin kurssit

О своей деревне

О свободном времени

Уточнение деталей обряда

В лесу заблудились

Об ужении рыбы

О своей местности

Случай о порче

О своей местности

О своей жизни

О своей работе и о своей деревне

Родословная прод. рода Перттунена

Koirast nakal', kisast neula

Lehmä ol' "kohos"

Jos lehmäjäi metsää

Miten lehmii lasettiikarjaa

Pitoloist

Pitoloist

Mies käi yöl' hautusmual

Miten vil'jat varastettii

Kummittelemisesta

Synnyttämistä

Puukuorma löi poluhatun paikaltan pois

Miten jalko ol' kipjä

äyrämöisistä ja savakoista

Milloin veisattii hautahaisist

Kummittelemisesta (yovähille näyttis naine valkoisis vuateis)

Kummat käivät jouluun talolois

Miten piettii hautajaisii

Talolois piettii halluloi rahast

Miten nuoret ojan viettiit

Kummittelemisesta (kuolliit nainen käi imettämäs lastakois)

Para

Merkityksistä

Yks laps kuol' pieneen

Omasta elämästä

Kastenseura laisista. Uusi seura

Pursovan Mikon seura (hyppäsit)

Ennen otettii linvan plapsiitaloloihen

äyrämäisistä ja savakoista

Kummitteleisestä

A päčin’ mina iče pan’in’

Mina igouso stroime

Mas mö maksot maksim

Ajelime mina parčomaha

Ningit’t’e naku sлučai ol’iki minei

Sapkad mugažo mina omblin’

Valencat mina iče katein’

Kezou verkil’ i tagasil’saskel’im kaлan

Kut touvüu kaлan ongitim

Продолж. рассказа: poukšiba mindei nän’kihe 1654/6

Poukšiba mindei nän’kihe

Mina neciš der’üunäs elin’

Besedaлo käulim, лancut kargeižim

Mänim mö srazu kolhozha

Verkot tehl’im püuhaspei…

Mina muštan p’atijan vodon

Sapkad mugažo mina ombl’in’

Habaižet venehet tehl’im

Heinantegoлo eduu käveliba aigiš

Eduu elim mö pustou

Окрестности вокруг д. Инемы и по р. Инемке

Jaanipäivä

Вечеринки молодежи

Pedroipäivä - петров день

О праздниках: Jyrinpäivä

О праздниках

Laskiaiset

Laskiainen viikosta

О домовых

О праздниках

О похоронном обряде

Детские игры

Сон: возвращение домой после войны

Jyrinpäivä

Праздники

О свадебном обряде

О праздниках Juhannus

Jyrkipäivä

Kun ennen piikana oltiin

Henki raajas (в журнале Сон)

Lapsen synnyttaimisestä

Свадебный обряд

Свадебный обряд

Jalan parantuminen

Похоронный обряд

Jyrkipäivä

О пении песен

Свадебный обряд

О свадебном обряде

Рассказ о себе

О встречах молодежи

О сказках

О причети

Joulu

Свадебный обряд

О себе

Juhannus

Трояца

Jyrkipäivä

Pääsiäinen

Palmusunnuntai, Verpominen

Laskiainen

Joulu

О свадебном обряде

О себе

О свадебном обряде (продолжение 1633/8)

О свадебном обряде

О себе

О пении песен на посиделках

О пении песен на посиделках

Представление (Вступление собирателя). Свадебный обряд (продолжение 1632/16)

О свадебном обряде (дополняет)

О свадебном обряде

О ряженых

Jyrkipäivä

Иванов день

О Пасхе. Pääsiäinen

О встречах молодежи

Свадебный обряд

Представление (вступление собирателя). О Свадебном обряде

Jyrkipäivä

Продолжение рассказа 1632/4

Представление (вступление собирателя). О свадебном обряде

Представление (вступление собирателя). Lak mie sit laulan

О самоназвании ижор

О свадебном обряде

О свадебном обряде

О самоназвании ижор

Jyrkipäivä

О свадебном обряде

О свадебном обряде

Jyrkipäivä

О свадьбе (продолжение 1637)

О свадьбе

О свадебном обряде

О себе

Laskiainen

Veserista (Крещение)

Vuosijuhlatt Joulu

Verpominen

Verbapyhä

Jyrkipäivä (продолжение 1629/6)

Jyrkipäivä

О "финской свадьбе"

О беседах молодежи (besedat)

О свадьбе

О себе. О самоназвании

Рассказ о чёлмужских боярах (окончание 1628/23)

Рассказ о чёлмужских боярах

Рассказ о том, как силач Евграф Чуровище видел

Путина - матушка

Рассказ о том, как мужик в новый дом входил

Рассказ из истории посёлка Анненский Мост

Рассказ об охотнике

Рассказ о медведе

Рассказ про Харю, Харлама и тёплую сторону

"Беседа у старух старых ..."

О своей местности

О поморских лодках – карбасе

Рассказ о деревне Кереть, где жил ее отец, сказочник Стариков А.Е

Крещенье, святки, Рождество, новый год, крещенье, как гадали

О праздниках (Пасха, Никола Иван-день, какие песни пели, какие игры играли)

Продолжение рассказа о свадебном обряде. Текст плача невесты-сироты

О свадебном обряде. Тексты причитаний

Гадания

Стретенье – престольный праздник. Масленица

О баяннике, ужинке

Как завивали в Троицу березку

Как оберегали невесту, молодых от «порчи», как «портили»

Продолжение рассказа о свадьбе (нач. № 1609)

Плач при расплетании косы (не полностью) и продолжение рассказа

Свадебный обряд

Продолжение рассказа 1609/2

О свадебном обряде

Продолжение рассказа о свадьбе (залог, неудачные свадьбы, как «портили» свадьбу)

Интервью на тему карельского быта, традиций

Интервью на тему карельских традиций (трое)

О заговорах, запретах, как «отпускали» свадьбу, как благословляли молодых, как оберегали постель, 2-3 день свадьбы

О частушках, которые поются на свадьбе, на «пепелище»

Рассказ о свадебном обряде (см. № 1603) Приводный стол

Продолжение рассказа (приводный стол)

Порядок свадьбы (сватанье, вечерина)

Свадебный обряд

Продолжение рассказа о свадебном обряде

Причитание (отдавали волю)

Порядок свадебного обряда

Продолжение рассказа 1604/1

Свадебный обряд

Рукоданье

Сватание (сославой, вечерина)

Гулянье после вечерины

«Честны»

Вечерина

Рукоданье

Рассказ о том, как девушка отдала в залог 10 сарафанов, а сама вышла за другого

Сватанье

Рассказ о себе

Virvotan, varvotan (в Верб. воскресенье)

Игра в прятки, считалки

Uusi pirtti (jott'ei olis russakkua)

Liävän isäntä и др

О родах (продолж. 1600/7)

О родах (продолж. на 2 дорожке)

Рассказ о бабушке. Пословицы

Об охоте, рыбной ловле

О выходе замуж уходом

О загадывании; загадки

Отрывки из рун

О причитывании на свадьбе

О причитывании

О пении и песнях

Taikoja

О загадывании; загадки

О посохе патьвашки

О похоронах (продолжение следует)

О родах

1599 I дор. 1 Дополнение к свадебному обряду

О родах, роженице, повивальной бабке; бане

О загадывании; загадки

О загадывании; загадки

Приметы, сны

О похоронах, похоронном обряде

Игры молодежи и детей

Mečän peitto

О похоронах

О жизни прежде

Воспоминания о Мийхкали Перттунене

О рождественских гаданиях, хухельниках

Игры молодежи и детей

О загадывании; загадки

Kihlojen rikkomini

Выход замуж uralla

Продолжение рассказа о свадьбе 1595/10

О свадебном обряде

О случаях порчи на свадьбах

Mečän peitto

О рождественских гаданиях

О загадывании; загадки

Свадебный обряд

Taikoja lehmie pityässä

О загадывании; загадки

Об играх молодежи в начале ХХ века

О загадывании; загадки

О замужестве уходом

Yönitettäjä

О родах, роженице

O различных духах (liävän, kylyn) - taruja

Mečän peitto

Способы лечения грыжи

О свадьбе

О загадывании и загадках

Iivanan yönä ečit'äh uarehta

Pedruštu zavod'iečow hein'aiga

Kas'jana on n'el'l'ännel'l'ä vuwvella

Jyrgi vardeiččow žiivattua

Talvi- i kežä-Miikkula

Vejel'l'ä vei hein'ät

Il'l'än tuwččie varattih

Verejan luona kuaveht'ieči

L'äks'imä vavarnoh

Važa argawdu mečäššä

Un'istah kuaveht'ieči

Regi laŋgei šillalda jogeh

Uijittih hebozet aštovoiŋke

Hebon'e pöl'l'äšt'u mašinua

Talvella ajel'ima jogie myöt'

Hebon'e kavottel'i potkovat

Jäi važa meččäh

El'et'tih en'n'ein pahoin, ol'i kyl'is's'ä vorua

Hebozen otettih tanhuošta

Naizet l'eikattih räččin'öis's'ä

En'n'ein oldih pyhät

Piäl'öis't'ä i jalloista l'iew stuwd'en'ieda

Žiivattua l'eikatah šygyžyl'l'ä

Ahat muattih yön šuolla

Yökšymä mečäššä

Buolan l'eht'i män'i čuajukši

Keräimmä karbaluo i buwlua

Vuašua luad'ima ivyštä

Talvekši järit'ämmä nuat't'ie

Gribua i ogurčua šuoluamma

Puiz'ie hawvumma kadaijalla

Spuasun jäl'geh šywväh juablokkua

Iivananpiänä l'äks'imä turguh

Brihat yöl'l'ä koiraššettih

Muasl'enčana otettih gost'ih

Briha ei ottan t'yt't'yö miehel'l'ä

Kizaimma manukšilla

Bes'owdalla toizešša kyläššä

Svätkoina šuor'iel'iečettih

Nuoriezo pruazn'iekkoina kizattih

Piäššä piet't'ih šamšurie

T'yt't'ölöin šuorivot

Paimenen palkuanda Paimenen palkuanda

Mečäššä oldih bruwvut

Paimenella on žul'eika

Kyl'än paja

Jöt'kin ajanda

Hiil'ihawda; hiil'en poltanda

Kuin kiwguada luajitah

Pertin rakendamin'e

Hebohawda

On hevost'a zat'iŋkaŋke

Regi, t'el'egä

Hebozen val'l'ahukšet

Kyl'äššä ol'i kolduna

Kežil'l'ä tullah omat gost'ih

Talvella lunda ol'i äijä

Kiwgua miwla on šavin'e

El'än yks'iin omašša pert'izešša

Annoin čikot miehel'l'ä

Ruavoin pololkana kežiin

Kuin män'imä yökši

Ajel'ima Moskuh l'ihaŋke

Oštima hebozen

Keviäh šuat ei šuanun hein'iä

Žiivatta l'äziw

Mado šöi orahan

Oštamah l'eib'iä

Ol'i n'älgävuoži; ajel'ima

Muissan enžimäis't'ä voinua

Pl'enah popad'i miän razvetčikka

Nemčat tapettih učt'el'n'itsan

Miän mečissä ol'i part'izanua

Nemčat ajettih rahvašta Smol'enšinah

Äijä rahvašta popad'i minoih

Kyl'ä voinan aigah palo

Čiil'i tappo t'ipoida

Čolaroju kočahti heboz'eh

Žiivattua rikotah sviššat

Mečäššä tartutah bučket

Kežäl'l'ä purrah puarmat, šiäkšet

Akat yökšyt't'ih meččäh

Yökšyt't'ih kakši brihua

Akka ei mahtan ven'iel'äkši

L'äks'iin myömäh važua

Vein heboz'ie zdaimah

Ajoin pahalla hebozella

Möin l'ihua Moskušša

En mahtan ven'iäl'äkši

Pahalla šiäl'l'ä pidimä ärmäkkiä

Kuvottih villašta korotiskua

Villašta n'ieglottih alaz'ie, šukkie

Kaz'i l'öwd'äw koin

Kaz'it i koirat

Karjašta kado härgä

Kokšan Iriša mahto paimendua

Puarmoin aigah karja päiväl'l'ä on koissa

Paimen tulow čer'odoilla

Paimenen palkuanda

Stuarosta kyl'äššä

Pedrunpiänä javottih luwgie

Arvašša ol'i kymmenen taluo

Polossat oldih heŋgil'öid'ä myöt'

Kyl'vövakka

Spuasun jäl'geh kyl'vimä ruista

Tuahet vejet'äh Pedrunpyhäššä

Buat'ko luad'i nahkua

Revot pywvel'l'äh hiird'ä

Jäniks'et rikotah puwloida

Mie n'äin hukkua

Kežä tänä vuona ewlun hyvä

Vlas'ij i Nastas'ja kačottih žiivattua

Roštuona sluavittih kyl'iä myöt'

Sroičanpäivä. Duwha

Muamo kävel'i imet't'ämäh lašta

Muamo kävel'i imet't'ämäh lašta

Urošta (kuol'ieda) ei pie it'kie

Kuol'ienda muisseldih

Kuolennan jäl'geh javotah vuattiet

En'n'ein kuolendua otetah pyhät

Kurret

Keviäl'l'ä paissetah l'induz'ie

Muasl'enčana poltettih argie

Sviiz'en'ie; meččäh ei kävel'dy

Kuivan Iivanan päivä

Opaštuma pagizemah ven'iel'äkši

Ymbäri oldih ven'iel'äzet kyl'ät

Nuorih laškiettih rikokšen

Mat'uwginalla akka voroži

Čigan'iha voroži urošta

Suwdu

Pet'ka-čigana

Čigana otti miehel'l'ä ven'iel'äzen

Čiganat muan'itettih

Čiganat tuldih yökši

Havu i labie

L'eivät pannah kartazeh karžinah

Taiginah jät'et'äh muijotukšen

Huomnekšella taiginan šotet

Taiginat oldih šuwret

Prošvie n'ieglottih paikkoih

Paikkoi viižeiččimä kuavoista

Ymbäri kravat'ista ol'i raŋgin'e

Päiväkši post'el'it viijäh' s'inčoh

Svätoiks'i peššäh pert'in

Latetta pez'imä gol'ikaŋke

S'izariloiŋke jäimmä s'iroti'inakši

T'yt'öl'l'ä pid'i kaikkie mahtua

Hawkka view t'ipoida

Kana lawlaw pahakši

Kana šulgašabiemella

T'ipakanat, kukkozet

Kana mun'iw peittoh

Issutat kanan hawdumah

Kudoma koštuo d'er'uwgoih

Kaŋgašta l'evit'ämmä luwgalla

Värt'in'iä strugaidih hebolla

Kezr'äimmä šiämis't'ä, paičešta

Kuin kaŋgašta luodih

Päivä- i ildakezro

Kuožel'it i värt'in'ät

Šyömiz'et i juomizet

Pyhät kežäl'l'ä i talvella

L'eikkuas's'a ruista l'eikkain šormen

Keviäštä kissomma parkie

Veimmä myömäh pelvašta

Jarmankalla ajel'ima Ves's'ih, Spuasuh

Kyl'än mužikat popad'ittih pl'enah

Meččä i pellot l'iettih miän

Meil'ä rewnašša el'i bajari

Hyppel'imä kaččomah eroplanua

Trahtora kyl'äššä

Enžimäzen kerran tul'i pojizda

Rawdadorogua srojittih awst'r'eičat

Torvešša ol'i kakši šein'iä

Mil'l'ä en'n'ein mitattih

Velgah l'eibiä andoma funtiin

Doin'iekkua luajittih kadajašta

Talvekši järit't'imä nuat't'ie

Olutta mahettih panna

Kiežarokka, mämmi, huttu

Kuoretta keräimmä voiks'i

Šoppi: mal'l'at, padat, purdilot

Kyl'ie myöt' käveldih pakkuojazet

Kodavävy tulow pereheh

Mužikat ajeldih jarmaŋkalla

Pelvahaŋke ruattih naizet

Puwsilla jäimmä yöl'öiks'i

Ken midä pereheššä ruado

Vanhembi poiga eruow pereheštä

End'izet perehet oldih šuwret

Naizet perret't'ih predan

Kyläššä l'ien'i kolhoza

Kulakat poltettih kyl'iä

Pomeššikka uid'i usuad'ibašta

Mie golosuičiin kuwvešta spiskašta

Bohatat varattih köwhie

Nuorena ol'iin kazačihana

Ruavoin mie kazačihana

L'ehmä šyöččičči

Čyl'kyö i ruwmenda hawvuttima

L'ehmäl'l'ä on maidokeški

Lambahat. Vuonnat

Važan kažvatanda

L'ehmän šyömin'e i juomin'e

Kiwgaih varoin l'yöd'ih šavie

Kirpiččazavoda

Illoilla istuma svičaŋke

Hiil'ihawda

Paja, šepän ruavot pajašša

Jogiloida t'iäl'ä on vähä

En'n'ein miän mečät oldih šuwret

Vuaša, stuwd'en'ie

Pakšut piiruat i hienot piiruat

L'eibätaigina

L'iina män'i nuorakši

Harja ol'i šugahašta

Ruohtimešta l'ien'i hattarua

Oldih meil'ä kodikruaskat

Kaŋgašta valgaimma keviäl'l'ä

Kuin ruadoma pelvašta i kudoma kaŋgašta

Kiwgualla pid'imä hattaroida

Kyl'bimä toko kiwguašša

En'n'ein istuma pärieŋke

Šavu tul'i pert'il'l'ä

Pert'is's'ä oldih lawčat, palat'it

Latetta peššäh čuwruŋke

Mie muissan muštua pert'ie

Pert'ie pez'imä monen keššä

Muasl'enčana čurajima

Nuoriz'o kävel'i bes'owdoih

Kyläkaivot, -bruwvut

Kyl'äššä en'n'ein ol'i stuarosta

Peldoaitat šeizottih zuagordašša

Hein'äsarait, guomnot

Riiheh ahettih ruista, pelvašta

Kuin srojittih riih'tä

Voizavodalla l'yöd'ih voida

Mel'l'ičalla luajittih i šuwrimua

Mel'l'ikäl'l'ä makšettih garčowkua

Tuwl'imel'l'ičat, vez'imel'l'ičat

En'n'ein ol'i miän kohilla kodieda

Hukka revit't'i varžan

Tiifinskoina pergi rugehet rajeh

Pappi kävel'i talol'oida myöt'

Vaššen äijiäpäiviä l'ähemmä kirikköh

Makoveina svät'it't'ih vet't'ä

Kežä- i talvipruazn'iekat

Kiriköššä kaččoma brihoida

En'n'ein kävel'imä riähil'l'ä

Lapši kuol'i vierattoma

Kuwven n'ed'el'in jäl'geh nain'e l'äht'öw kirikköh mal'itulla

Lapšin šuorivot

Kuin kizattih lapšet

Lapšilla ol'i vähä bobuo

Brihan'e uppoi bruwduh

N'än'kä šordi lapšen

Lapšie šyöt'et't'ih čollošta

Grudn'ičča

Lapšie vierawtettih n'än'n'ist'ä

Pid'i mahtua peššä lašta

Lapši magai kät'yššä

Lapšie šuadih i pellošša

Muččo mužikan pereheššä

kuin heid'ä kolot'itah, hammaššetah

Kirveš, kossa, pilat, čirpit,

Rewnašša srojittih rawdadorogua

Kana vardeiččow t'ipoida

Tipat vijit't'ih peitošša

Kana hawduw t'ipoida

Kyl'mi kaikki kyl'vöš

Talvimiikkulana otti lumen

Lumi ol'i Sroiččana

Kežä ol'i vihman'e

Pellon kyl'vimä toiz'ičči

Kuin el'imä voinan aigah

Keviä ol'i aigan'e

Nowz'i rajeh pil'vi

Heboz'ie oššettih konnoilla

Talvekši hevos't'a ravwotetah

Hebozella ol'i zarokka

Kuin val'l'aššetah hevos't'a

Hebozet i varžat

Muasl'enčana čurajima heboz'illa

Tyt'öt piet't'ih uzn'iekkoida

L'eikkavolla piet't'ih kalžuloida

Šuorivo pruazn'iekkana

Vuate ainošpiänä, ruavolla

Hein'aigah šuwriečima valgeih

Vaššat šivomma kammičoin

Ruavoin mie ijän fermalla

En'n'ein čuajukši kuivattih kukkie, l'eht'ie

Kar'ielat paissah razno

Miän mečis's'ä vavarno kergiew Il'l'akši

Važa imöw l'ehmie

Paimenella ol'i torvi

L'ehmät i lambahat kävel'dih yheššä

Trolana kroppima žiivattua

Paimenda palkattih en'n'ein jurgie

Pelvahašta l'yöt't'imä voida

Kečemis's'ä ol'i jogimel'l'ičča

Žiivatalla juomizeh pandih l'eibiä

Talvella l'ehmie šyöt't'imä towgozella olella

Lambahat šuatah l'eh't'ihein'iä

Puwsilla n'iit't'imä, jäimmä yökši

Polossoin kešeššä oldih mežn'ikät

Pellošša oldih zamer'kat, polossat, des't'inat

Hein'aigah oldih jagozet

N'iit't'ämäh zavod'ima pedruštu

L'iinašta luajittih nuorua

En'n'ein' kyl'vimä l'iinua

Riihen ahat, rubiet puimah

Kagrua n'iit'imä kossalla

Heboz'illa ajel'ima kluadinke

Talvella kävymä iltakezroh

Pelvašta šeizatamma gruudah

Ruadamah zavod'ima aivoin

Ruista l'eikkaima Makaveina čirpillä

Рассказ о себе, своей семье; о соседях. Имена

О молодежи и свадебном обряде

Подслушивание под окнами

О ряженых

Kumma

a. - Sypliä pois ajetaan; b.Kanan silmät

Luinka sulhasta saa n'ahdä unissa 7 рассказов)

Lapsen kulvettäminen

Vuilrjärven naisten kausallis puku

Hiisaa vienunen

Koulun käymisest

Ennustaksii ilman muutoks

Käytii linnas

Korvii keitettii, sylttyy, hernerokkaa

Laskijäiseen käytii liukumas

Suur iukaa ol' oikee hyvä talos

Huonost osattii venättä

Käin puimas, pellavasta nyhtämäs

Kyläs käi kaapitas

Ristijäist

Kain marjas, niukahutin jalan

Nyt eletää hynäst

Sota sarki kyllää

Tantsuloi piettii

Pyhäkoulu, rippikoulu

Kesäeläjät

Luisinan kylä

Luisinan kylä

Maata nnettii vaa miehille

Pestii tupa

Tehtii merssilöi

Kannal ol' vortsa

Pyhämesti ol' vuuven pyhä

Kylät ol'l'ät ettääl

Metsä ol' ettääl

Alasaatu ja yläsaatu

Maata ol' vahä, käin päinäläiseen, mantsikkoi

Olin lapsen likkaan

Opin heinää lyömää

Pölkkylöi veettii jokkee

Pojat männiit puita ottamaa metsäst

Miten piästettää riitä (грыжа)

Tehtii oltta

Miten mallasii tehhää

Miten maltasii tehhää

Jouluun tehtii lihapiirkkaa

Keitettii talkkuaa

Miten tehhää ryynii, talkkuna jauhoo

Iöl käivät kukkii varastamas

Tulin läsimää

Lämmitin saunaa

Tyttö käi läsimää

Isäl ol' silmä kippee

Alkui sota 1941 v

Kolhoosis ol' stolavoi

Kyläs ol' yhteine maijjon myöjä

Kesäks ostettii lehmä talveks myötii pois

Käytii kevväil karpalos

Olin Riäpyväl piikaan

Ennempää pmpelin kaik

Ennempää ompelin kaik

Nykyjää tyttölapset eivät ofi tekemää mittää

Autoin ämmää tekemää piirakaa

Likoitin lapsii

Kala suolattii

Tein verkkoo

Olin Heinämual

Huonost vasikast kasvo hyvä lehmä

Metäs ol' karkuloi, marjoi piähkänii

Vouleen poika jäi huoneehe

Käytii syksyl karpalos, talvel vietii linnaa

Ennevawhaatytöt eivät käyneet kouluus

Keltos pojat käivät tyttölöin vierees

Iltasiil piettii leikkilöi: kel mun kivvein

Vunukka männöö oppimaa, hänel tehtii leikoos

Ostin mustalaisiilt tuahetta

Märkän paljo omenii

Saan pensin, saunun teimmä likemmäks

Mänin miehel suuree perree

Mitrivat hävisiin sota-aikaan

Mustalaist kyntäät ja vakkoiloot omena muat

Lehmä pit' leikata

Sojunen omast elämästäin

Vauhal ihmisel ei ole tolkkuu

Kanala

Metsäsikkoi

Häist

Pyhät

Maito viipää linnaa

Vävelööt yöl (Lykamuku) haukkeet alliit

Laps ithöö yöl, riityä lässiit lapset

Muisti on huono

Uusii kotiloi tehkää

On helffo pessä pessuu

Mihi männööt autot Volosovast

Naine taffo lapsen

Sotamies anto piiähkänii

Muistoja sota-ajasta 1918 (näin Leeninaa)

Muistoja sota-ajasta 1941-1945

Häist, pyhhiin tappeliit

Lasta liekeetettii kätkynes

Lehmääon raskas pittää

On aikomus tehda uusi talo

Hove простудила

Souralaiset

Erilaisia tapahtumia

Ennevanhaa kuol' paljo lapsii

Keitettii kohvii

Kummituksista ja noidista

Kummituksiista

Markkinat

Valjastettaa hevonen

Soita kuivataa

Susiloi ol' paljo

Jämksen jahis (два рассказа)

Häät (продолжение 1561/21)

Häist. (rahomine)

Asfaltti tietä miten tehtää

Heinää lyömäs

Tupa paloi, kaks poikaa paloi tuvas

Tyttö annettii vanhal miehel

Tietäjä

Mustalaisiist

Tyttö ja poika rakastiit toin'jäa

Para, kolkenoist

Nuoruunen ajast

Mies tappo naisen

Laps jäi armattomaks

Tyttö män' miehelää

Tyttö rakastu renkii

Ristijäiset

Snnytämisest

Samal'otast laskiit tinamiian

Sotamies hirvittel' pyssyl

Susi repi Noiran

Miehel tul' Kaks sutta vastaa

Käytii kouluus, rippikouluus

Vastauksii kysymyksii

Sovhoosist, lypsäjän työ

Jouluphät iltamat

Petrova omast elämästäin tehtii leikkoos, vänyt on hyvät auttaat, puut hommajaat

Vastauksii kysymynsii: (mitä ruokii oli? mihin maito myötiin? Talosta ja elämästä)

Rakensimmo uuvven talon

Perrää sovan ruavoin kolhoosuus

Miten eletää Venäjäl

Musta sauna. kiukua

Peliavaan viljelomine

Puimine

Piirakkoi paistettii

Kallaa paistettii

Tehtii nahkoi

Karpalos käytii

Keitetää olutta, tuarii

Kutamisest

Lapsiin tiukkuloi

Разное: (kirkko rippikoulu, omista lapsistain suuret metsät on Iiperis), vanhaa aikaa elettii raskaast

Elämine pensiil (lehma tul' läsiväks)

Kupanitsan seurakunnas ol' virolaisii

Korjasiit rahkaa kirkkoo vart

Saksalaiset veivät miehen

Sota - aikaan pallait kylät

Ol' palo tytölt paloi näkö

Sota - aikaan autoin plennikoil

Skipitaarul poltin selän

Kolhoosois on paljo ruavait

Naurista kasvatettii

Turvetta tuuva aluseks

Käytii suol kärpalos

Silossii tehtii

Ryytikasvot

Kaivot, tiikki

Sauna

Raskasta työtä tein

Korva luku

Ostin lehmän, maito vietii linnaa, maitoruokii

Sota - ajast 1918 v

Keitettii paatekkaa

Tein läävän, katon, kylvin, käin myllys

Sota - ajast 1941 - 1945

Lapsuuvestain, mieheläs elemisest, kolhoosiist

Vastauksia kysymyksiin

Lapsistain

Seurat

Häist (kertaa pavtii, suattajaiset)

Laskipaisajot

Maito myötii linnas

Ämmä osas' parantaa ihmisii

Suol ol' karmeitä

Karhuloi ol' metsas

Sota - ajast

Volosovan poselkka

Savolainen omast tavvistain, elämästäin

Miten tehtii tuppaa

Ompelija ja muut ammattimiehet

Ruavaest

Kuottii kankasta, omeltii koton

Nuoruumen ajast (tantsut, vuatteet)

Savolainen omast elämästäin

Koira keritää

Pijot

Kaurakiissel

Sika leikataa, tehää vitsinaa

Talkoita piettii

Lehmiin syöttä misest

Raakoil puitii, viljat virattii

Liekku ol' kyläs

Spalerit pantii seiniil

Vennäin kiukaa

Jouluaatto

Musta tupa

Pyhist

Käytii linnas hevosiil

Ommeltii uuletit, vaatteist

Niittä misest

Pessuu pessää

Omenat kasvaat hyväst

Jalkoi kivistää

Uni

Vastoi tehhää, metloi, hara vun vais

Metsä marjat ovat ettääl

Kalal käymisest

Omasta elämästävsä

Tultii kottii, talloo rakenettii, istutettii omenaa

Elettii vennäin mual

Mänin ukkolaa uuvestaa

Paloi puol' kyllää

Kolhoosiist

Krusittii kivvii vakonaa

Kortšuitii uutta peltoo

Lampaita keritää, keträtää, tehtää kintaita

Ennempää ol' linnanpoikii

Omast perrestäi (Mämäst ennen ja nyt)

Volosovan ympäriil kyläst

Pavlova omast elämästäin

Elamäst jälkee sovan

Rahkaa tehtii

Zehmästä

Mustikkai suvoken

Mustaal merel

Volossovan polnitsa

Vilustu misest

Pumein hommat

Hinkkanen omasta elä mästään perheestään

Parreist tehtii merssilöi, tuoheest - tohvelloi, konttiloi

Mitä tehtii tarttuloist

Jouluuks ostettii kallaa, keitettii rokkaa

Kaalii, hakataa, keitetää

Piirakkaa paistetaa

Kalanpyyvvöst

Kansalispuku, savakon ja äyrämöisen puvut

Laulukuoro,iltamat, nuorisoseura, juhlat

Kanoist

Sotkunpesu

Tuvanpesu

Heinäaika

Paikkakunnast ja kylist

Astiat

Kummituksista

Kaurakiissel

Maitoruokii

Lehmiin tauvit, poikiminen

Sijan kintun savastaminen

Musta sauna

Заготовка бутовой плиты (Paasikivi)

Miehen työt talvel

Koulusta

Miten tehtii siilossii

О себе (в настоящее время)

О колхозе

Продолжение свадебного обряда 1549/4

Il'l'an parta

О посещении Соловецкого монастыря

Šyömizistä

Jumalan parta

Lehmän laskemini kevyällä (kontia sanottih pahaksi)

Čuuditusta

Miten gadaitih

Käytih kuundelomah

Il'l'an parta, pyhä Il'l'a, pyhä Jyrki

Rikottih häitä

Kuin lembie noššetah

Miten lehmie meččäh lažetah

Muanhaltias

Mečänpeitto

Kui uuteh pirtih tullah

Kuin ennen nuotalla kalua pyyvettih

Iivanan yönä Laulaja vuaralla

Suaren enžimmäizistä eläjistä

Kuundelomassa käytih

Kuin čuuditti

Kuin pokoin'n'iekalla helpotettih hengen lähtijä

Lapsen synnytämizestä

Kuin ruattih että lapsi ei itkisi

Kuin häitä rikottih... Uuteh taloh kuin mäntih; Maito peitettih

Lembie noššetah — несколько слов и случаи

Kuundelemini Vierissän aikana

Čuudittamini

Kuin lembie noššetah

О покойниках (как помогали душе «оставить» тело)

Как Бог показался во сне

Čuudimisesta

Čuuditušta

Meččä peittäy

Vetehizešta

Lapsien parendamini

Miten lehmie parennettih

Gadaitih Vierissän aikana

Pruazniekat

Продолжение рассказа о свадьбе

Jyskyjärven häistä

Loittuata tulin miehellä

Biegloista

Mistä Юшкозеро nimen šai

О жителях д.Юшкозеро

Milloin lauluja laulettihё

Kellä miten itetäh

Продолжение рассказа о похоронах

Kuolema ja hautajaizet

Ruočin šota

Biekloit

Čuudittamizešta

O гадании

О загадках

Kondien tappamine

О Рождестве

О свадьбе

О загадках, загадывании, вечеринках

О похоронах

О лечении грыжи

Yönitettäjä, suudelenda

О родах, роженице

Mečänpeitto

О духах

О случаях «порчи» молодых

О гаданиях

О свадьбе и свадебном обряде

Liävän izändä

Kasken poltto

Yöitettäjä

О хухляках, колдовстве, порче

О гаданиях (продолж. следует)

О родах, роженице

О лечении щетины

Как лечить грыжу

Похоронный обряд со словами причети

Voata rubielen angehen oalani Val'arukka. Похоронный плач после одевания покойника (матери)

О родах

О гаданиях

Liävän, kylyn jne. izändä, отпуск скота

Mečänpeitto

О водяном (разные случаи)

О похоронах, похор. обряде

Выход замуж «уходом», самовольно

О том, как причитывала

Как научилась причитывать

О рождении (synnyttäminen), о роженице

Yönitettäjä, о дет. болезнях, лечении

О гаданиях в Святки. Jyrgi

О духах

О болезнях и заболеваниях

О духах: «хозяевах» избы, бани, хлева и т. д

О леших

О водяных

О поисках затерявшихся

Случаи блуждания в лесу скотины и людей — mečänpeitto

Случаи выдачи замуж насильно

Свадьба (по-карельски)

Рассказ о свадьбе

Muistelmia vallankumouhsista

Kut verkod kudotas i kaлan pütas

Kut t’ervan kurdas

Kasked čapoiba

Miččed järved om

Mecnik magadab nodjuu

Kut suksed t’ehtas

Kut linduid pütas

Kut kläpcad t’ehtas

Kut kaлan лučtas

Kut karbaz t’ehtas

Kut hebon val’l’astan

Mida t’egen puspei

Radoin pajas

Kut tahthan t’egen, liiban paštan

Svatud tul’iba

Bes’edad

Mecas marg’ad kazdas

Händikaz лambhan vü

Konz léhm kandab

Kut noren el’in

Nel’kümčed

Prazn’ikad

Mida t’ehl’iba puspei i tohespei

Kut šimgäres elim

Kut šimgäres elim

Kut nahkan t’ehtas

Ende säresuu ištt’ihe

Kut päčid l’ödas

Kut keллon t’egin

Kasken puuttas, püuhan semetas

Hiinänt’ego

Kut kaлan pütas

Kut repoin i vasan kiitan…

Mida küt’t’ihe i pašt’t’ihe

Püuhan i linan kazvatimei

Hiinant’ego

Rahnomei pimedas pimedahasai

Elin kanzas čomin

Omblin ičemoi kanzalе

Kut лapsen tegin

Kasken čaptes

Kut päčin pandas

Kut tehtas ägehen, heлavan, lituukvarden…

Kut el’im Šimg’äres

Mänin meheлe surhe kanzha

Mina kaik sijad mahtoin rata

Edel ol’d’he besedad

Kül’bet’iš küutkad oma

Sobad survom humbrhes

Kut kanghan kudom

El’im edel pahin

Lapsen rodin

Rodn? pahnoil’e tuleb

Svadib

Primetad

Vencoupei tul’imei

Kut лahg’ad l’etas

Igan verhil’e radoin

Mida söd’ihe

Elin suures kanzas

Praznikad

Äjänpejan

Kut süväril’e kävelim

Sündumas kud’esoikš kävel’t’ihe

Лunt pohtmaha kävel’t’ihe

Kut mehele mänin

Kaлanikad kaлan pütihe

Mužikad podrädaha

О погоде

Об уходе за детьми

Kut kül’betin lämbitetaze

Torakanad kül’metihe

Kut sobad buukitaze

Sapkad kodinahkas ombelt’ihe

Kut püuhan kazvatad’ihe

Mida ende semet’ihe

Rahvaz gul’eit’ihe

Hiinant’ego

Kut ende radiim

Mina verhiš el’in

Kut Petrozavodskaha käuim

Kut kudoim i kezerzim

Mida viллas t’ehtaze

Konz l’ehm kandei

Konz gad kokaidab

Kül’bet’ižand

Konz lehm kadob

Konz živat läžui

Mil’ spraviteitaze bol’id

Vederistmiden лunt pohtamaha käuim

Peimen ümbärdab l’ehmid’

Miččed praznikad uudihe

Miččed sömäd uud’ihe

Mida tohes t’egeskel’t’he

Kut verkod kudom

Mida södhe

Kut suлiin i repiin tehtihe

Min radoim, kut elim

Mina rod’imoi järedaha kanzha

Meidé kanz

Kut ende elim

Kut koлhozas radoim

Kut kanghan kudoim

О спорнем столбе

Как ходили просить на поветерь

Поездка на Соловки. Шторм

В семью попала

О том, что было раньше

Рассказ о свадьбе. Рукобитье

О свадебном обряде

Ка спустили "порчу" на свадьбе. Как оберегали от порчи

Что подавали в ужимку. О постельнице

Рассказ о свадебном обряде

О захоронении

О поминках

О причитывании на похоронах

О порче жениха и невесты во время свадьбы

О свадебном обряде (продолжение на 2 дорожке 1518

Mečänpeitto

Дополнение к свадьбе

О похоронном обряде

Продолжение рассказа о свадьбе 1517/7, 8

Продолжение рассказа 1517/7

Свадебный обряд

О лечении чесотки

Свадебный обряд

О причитывании на свадьбе

О колдовстве

О случаях ухода замуж без ведома родителей

Дополнения к свадебному обряду

Как скот теряется в лесу (jouduu pahal kädeh)

Разные приметы

О годовых праздниках (Illän parta и др.)

Vieristä

О жизни в старину в Торосозере

О народной медицине

Huhl'akkana käydih

О случаях выдачи девушек за вдовцов

О Рождестве; купание в иордани (Крещение), гадания

О праздниках

О свадебном обряде. В своей жизни

О праздниках (makkove - vakkove)

О воспитании детей

О рыбной ловле, вязании сетей

О свадебном обряде. Kengisilta

Праздник Егория (Jyrki). О водяном

О похоронном обряде

Дух риги пытался сунуть женщину в печь риги

Как судилась со свекровкой за корову

Крестины

О своей свадьбе

О похоронном обряде

Об исполнении песен

Демон богадства. Para

О домовом

О самоназвании ижор

О привидениях в бане

О домовом

О похоронном обряде

Об общении молодежи

О свадебном обряде

О праздниках: Pedroi, Enipäivä (pääsiäinen)

О возникновении дер. Межники (Rajoinkylä)

Похоронный обряд

О праздниках: Pokrova, Joulu, Aijanpäivä

О своей жизни

О самоназвании ижоров

Kertoo omasta elämästä

Продолжение рассказа о свадьбе. Kassan päästäminen

О свадебном образе, Kosiminen Tupakat

О том, как знакомилась молодежь

О своей жизни, о крестьянской семье

Об исполнении песен на свадьбе

Elä ämmä äkäele

Свадебный обряд

Para

Praeasnikat Pedroi, Liljanpäivä, Pokrova, Joulu, Liukupäivä, Jaaninyy y.m

Случай из жизни

О встрече с медведем

Присказка. Старинные прозвища колодозерских деревень

О медведе, как медведь корову драл

Как я видел медведя

Раньше ведь не были

Пошли оба свататься

Свадебный обряд

Рассказ о путешествии в монастырь

Tultii karjolaa

Sota-aikan käytii metsätyös

Käytii ostamas leipää ettäält

Mautsikkoin kaus on paljo asjaa

Kualii kasvatettii

Kaytii kalastamas

Pykäruokii varustettii

Keitettii putroo ja pulkkii

Paistettii piirakkaa

Keitettii tatti rokkaa

Meil kasvo sekometsää, metsas kasvo

Puut sahattii käsil

Muat ja tiet ei olleet kiitettävät

Maijot vietii linnaa

Myllyl jaahettii jyvät

Ruaoil puitii

Sirpil niitettii

Tuajetta viättii

Keinä aika

Isä kuol', pit olla likkan

Mies kuol'

Talja masta elämästään, lapsiskaan, lapsien lapsista

Kertomuksia eri asioista

Miten ennenvankaa kuvottii

Talon tyttö jarenki rakastuit

Talja A.T., Kelkka E. ja Savvi M.J. keskennään keskustelevat elämän asioista

Ukko löys metsäst lapsen

Linnamiehii tappoit

Nor'heinä

pelattii rakhaa, piirpoppii ja liunaa; lapset tiukkiit tiukkuteevas

Myöhää pantii omenaa muahaa

Enskertaa mäntii kylvämää

Jurinpäin kasteliit toisijaa

Kevväil lehmii lasettii karjaa jyrkin

Yhel nuapuril kaik onnistu, a toisel ei mikkää

Saraheinäl arvottii

Kelton elämäst ennenvanhaa(kerran aikan nuritettii)

Kelttolaine muoti nuttuloil

Ennevanasii ja nykysii tantsuloi

Miten elettii enne vanhaa (atral kynnettii)

Kalastamas hauki puri käjest

Miten kenosta kenpitettää

Miten tehtii paja, pajatyöt

Muistoloi lapsuunenajast. (jolkkaa noristettii)

Kerto muksia eri tapahtumista: (poikaa lyötii, taittii käs; lyötii mes puol'kuolijaaks и т.д.)

Väkluani ja talkoat

Pyhäkoulu, kylänluku, rippikoulu

Olin piikanna

Kirkkomeil ol' ettääl

Mitä kyllii ol' vuolajamen likel

Viljat jauhettii myllyl

Syksyl puitii

Miten kasvatettii ruista

Mita viljaa kasvatettii

Talveks korjattii arjoi tehtii marjamöllyy

Metsäs ol' paikelaisii elläimii

Kärmeitä oli metsäs

Meil oli hyvät marjamaat

Mein kylä kävis jo onne sottaa

Ennevankaa sai tehkäraskaita töitä

Joka paikkaa ratistaa satteen iel

Keitettii sylttyy

Kaurakiisselii keitettii

Miten kauroist tehtii ryynoilöi

Karpaloi vietii linnua

Millasii nuttuloi piettii enne

Ikkunan al on sorja suotu

Ennustuksii

Isä ei teht muatyötä

Mitä ruokii kalast tehtii

Vuole järvest pyynnettii kalloi

Läsin tihvii

Kalasta misest

Nuoriin leikkilöi: lammasleikki, laivaleikki

Koton ol' kirassilamput

Pärettä poltettii ennevauhaa

Myötii matboo, rahkas tehtii

Piirakan paistamisest

Mita ruokaa likast tehkää

Miten härkä leikataa, lia sudataa

Kasvatettii härkä

Tutär ellää lämpimäl mual

kasvatettii kananpoikii

Kannoi meil piettii vähä

Puita sahattii metsas, viettii juojen laial, kevväil mötettii jokkee

Miten naiset synnyttiit

Viinaa enne ol' vöhä

Oltii kuurupeittosiil

Tuajeta vejättii pellol liäväst

Tukan pesemine ol' raskosta työtä

aitta, teipane, keller

Lattija ja tupa pestii liehan kaus

Meloi tehtii

Vastai tehtii talveks

En käy kyläs, enkä kaupas

Naine kosetti Nättees

Tyni kertoo omast elamastäin

Дед был в Половине работником

В гостях у тебя в Вашакове

В Вашакове два человека убило молнией

В Лакше в дом Ивана Кири ударила молния

Сулажгора, Деревни по р. Шуе, Койкары

Деревни Пелдожской округи:…

О свадьбе в Юшкозере

О киндасовских мужиках

Рассказ о том, как пионеры Ленинграда нашли могилу мужа

Рассказ о жизни прислуги в Петрограде во время Вел. Окт. Револ

Свадебный обряд

О миккельских мужиках

О киндасовцах

Рождественские гадания

Рассказ о блуждании с приметами

Воспоминание о попах

Воспоминание об Уткине П. Н. — сказочнике

Частушки

О киндасовских сказках

О свадьбе в бедной семье

Первые женщины-механизаторы

О свадьбе

Ildykečoiz

На свадьбе

О семье, путях сообщения, дополн. к свадьбе

От Рождества до Крещения

О гаданиях в Святки

О свадьбе

О поминках на 40-й день, о похоронах, поминовении покойников, причитывании покойникам

О крестьянском быте, хозяйстве

О кар. свадьбе (сватовство, венчание, окручивание). Образец свад. причит. с напевом (отрывок) по-русски

Viržuo piettih paimenet

Groban kriškalla pandih tuohta

Tuohešta luajittih

Lehtie riivittih

Jovešša kortehta ei ole

Kuin ennen heinyä niitettih

Olin Moskušša

Pimie on

Mie en ole hyvim paha terveheštä

Olen ollun Strahilašša

Viriyty meččä ukonilmašta

Meilä tiälä on paha pogoda

Veikot on muan alla

Čikko bol'eiččou

Tämä vuoži oli hyvä

Talkkunua luajittih ozrasta

Ret'kua syötih vuaššan kera

Halkopuuta oštima

Kanua olen pitän

Ol'i miula lehmiä

Čiganat käveldih

Mužikka rikko t'el'evizoran

Prostin'ua ei ollun

Kuin kylvettih

Vaštua šuatih

Pirttie peštih šuurella pešulla

Mečän palossa

Marjapaikat, suot, vuorat

Ol'i tänä vuotena marjua

Talveksi marjua

Uzmanan rahvas

О болезни

Soittajie ol'i

Tytöt gadaidih

Čuarin Man'ka

Muinen oldih pojat hyvät

Meilä liekuttih lapset dai suuret

Buaskua kizattih muzikat

Millä kizattih lapset

Suurissa perehissä kuin elettih

Dorogua ei jollun

Druuzno vejettih hepozilla

Ol'i yksi kolduna

Talvella jalassa katančat

Käveldih mor'alla kalalla

Izändä ombeli jalaččie

Alusvuattiet

Sarafanua luajittih viijellä solalla

Tämä on kofta

Puksuo mahan viil'l'ä

Olen ommellun

Leninua näin unissa

Lapši on kipiehini

Pitäy oštua pliitta

Hauvattih ostrovalla

Рассказ о переселении с Подужемья

Lehmie paimennettih

Pojilla muata annettih

Leskiakalla autettih

Pirtti da gorničča

Ukraššenjua ei ollun

Astiet pežen, lattiet robieššan

Piästä näkyy tyttö

Kuin šuoriuhuttih

Mium pirtti

Voinan aikana

Elä mäčetä jäiččöjä

Omašta elämäštä

Kuin miun babba el'i

On akka-staroviera

Vuattiet ommeldih bumhelista

Kuolijua peštih

Kučuttih itkijie

Kun ihmini kuol'i , nin itkiettih

1397/4-11

Vanhanaikuset hiät

Kuin miehellä mänimä

Väkisin annettih miehellä

Muinen kun školašša opaštuma

Muinen strogo piettih

Kävimä kirikköh sluužballa

Bes'odat (скорость замедленная ↓)

Kuin vospitaitih lašta

Šet'inäštä piäššettih

Lapšien kipuja

Kiriköššä rissittih

Kuin kašvatettih lašta

Pienie lapšie millä šyötettih

Gost'iloilla sriäpittih

Vettä joimma jovešta

Kävimmä kalalla

Luajittih venehie

Šienilöidä keräsimä

Meilä vielä mel'l'ičča ol'i

Tuatto luadi leppänuaglua

Lehmät oldih joka talošša

Vähä jäi mieštä Užmanalla

Mitä keitettih i paissettih

Talošša ol'i yksi koikka

Riiheššä

Luajittih perokšie

Muata annettih vain pojilla

Ol'i pelduo

N'iittopaikkua ol'i hyvyä

Talot kyläššä

Ol'i kakši kirikkyö

Yhen vuuven ol'i silda kešem piällä

Pappiloista

Myö emmä opaštun

Kalua pyyvettih mer'ožalla

Užma-košešta

Užmanan kyläštä

Hambahan kivušta

Kylä palo

Meil ol'i šuari

Maslozera ol'i šuuri kylä

Mitä luajittih villoista

Kangašta kuvotah

Tuohešta luajittih

Užmalla pyyvettih kalua

Kolhozašša ruavoin

On ruaduo lapšien kera

Užman kyläštä

Voijärven kyläštä

Meilä ol'i vanha talo

Mužikat ruattih košella

О болезнях

Pappi vei papinkirjat Šuomeh

Vuokkiniemen pruasn'iekka — Il'l'ampäivä

Nakris Iivanan päivä

Troičča

Vierissän keški

Kuim mie miehellä mänin

Mie olin šiitä mainittavašta töršmäštä

Ennen oltih ta elettih

Mie olin hyvin laulaja

T'ietäjä h'äissä

Kivijärven kyläštä

Šananmutkie

Kuin kylvetäh

Kuin kylyö rakennetah

Miun on pitän rakentua

Mie olen parentan iče

Miän kyläššä še ol'i (t'ietäjäštä)

Ol'i Miikkula (t'ietäjä)

Timosen Tuarien šie t'iijät

Tietäjäštä Ontipašta

Tietäjä ruato hyveä

Talkkunahuttu

Luajittih rost'okua

Sanki on erittyän

Kalittua

Rahkamaito

Karpalo pisy niin

Puolua kerättih

Šientä šuolattih, keitettih

Šyötih n'ellä kertua

Ol'i työtä ennen

Nakrista šyötih

Liha keitettih ta palvattih

Šuolapiirakka

Šuolavettä šyötih potakan kera

Huttuo keitettih

Šiemev voita šanottih pyhävoiksi

Mämmie luajittih, savarneita

Rieškua luat'ima

Leipyä luat'ima

Kuin luajitah kolaččua

Ajamma sul'činua

Tietäjät pat'vaškana

Še kačo kävi näin

Šulhasiksi tultih tai otettih

Kuolien vuattiet ommeltih

Mistä näkyy, jotta ihmini kuolou

Olima šykšyllä heinällä

Tapahukšie

О погоде

Poštie šouvettih

О своей жизни

Рассказ о болезни и смерти дочери

Lintuloista

Kanua ei pietty

Mie olin kissan yštävä

Mie muissan oman veikkon'i

Lehmie talvella ei lašettu

Maitoaštiet pitäy olla puhtahat

Lypšylehmän merkki on

Vasikašta tulou hyvä lehmä

Lehmä tul'i härilläh

Lehmien nimet

Kaikilla eläimillä ol'i oma pyhä

Ihmisen luonnošta

Kalojen piällä ol'i šuolavesi

Marjapaikat

Šyötävät šienet

Kerättih marjua

Kalarokka. Uuha

Voita kirnuttih

Rahkamaito luajittih

Lihapiirakka

Taikina rupiu käymäh

Vierašta vaššen pijettih

Kuivattih lihua

Huomenekšella talonpoika suatrakoiččou

Vuapšahaisen pešyä kerattih

Raškahana olija naini

Šukuo šuku ajau

Lapšie ei kirottu

Tiedäjistä

Revontulet

Tähtilöistä tiijettih

Kuuta tervehyttih

Tervehyttih päiväistä

Niemeššä ol'i risti

Pokoiniekkua peštih

Kun kaimattih n'i ei pyyhitty pirttie

Haluon oman katajikon alla jiähä

Ihmisen luonnošta

Ol'i hyvä babuška

Sananlaškuja

Mistä kipeyvyttih rahvas

Mie mänin miehellä vanhana piikana

Piirie tanššittih

Meil ol'i prestol'noi pruasn'ikka

Miän rakulašša oldih 7 taluo

Mie olin Piz'malahešša

Sananlaškuja

Viimesellä matalla varuššettih

Mie olen kuolettan

Liikkujat tauvit

Ei karjalaini meččäh eksy

Myö olima kalamiehie ta meččämiehie

Luventoja kalalla

Meil ol'i šuuri pirtti

Olin tukkimečäššä

Milma pantih lypšäjäkše

Kuin rahtie vejettih

Omašta kyläštä, omašta pereheštä

Myö ekšymä

Mitä mie olen ruatan

Läksimä šovan aikana kotih

N'ellä miula on lasta

Mitä luajitah villašta

Rodukundat

Pelduožen skolan učit'el'at

Koččurimägi

Sborššikat

Sotskuoi

Kymmennikke

Ven'alaižet nimet

Agol'an St'opanan pereloimu

Troškovan pereloimu

Tiit'un pereloimu

D'aškan pereloimu

Levoskan pereloimu

Ondr'ovan pereloimu

Mišan Ivanan pereloimu

Mišan D'akun pereloimu

Ser'gevän pereloimu

Titovan pereloimu

Käpin pereloimu

D'akun Timuoin pereloimu

Čurkinan pereloimu

Mačin pereloimu

Il'l'ažen pereloimu

Golovan pereloimu

Timuoin Mikun akan pereloimu

Ol'oskan pereloimu

Sekon pereloimu

D'urasovan pereloimu

D'urasovan pereloimu

Mokin pereloimu

Teren't'evän Olešan pereloimu

Teren't'evän Ivanan pereloimu

Barancevan pereloimu

Rugan Pešan pereloimu

Karpan Peša tapuoi mužikan

Karpan pereloimu

Velli piistettih veičen

St'opin pereloimu

Rodin pereloimu

Bohatterin Ol'ešan pereloimu

Laurin pereloimu

Zubarin Ofonas'ein pereloimu

Van'an Olkan pereloimu

Hutun ta D'akun pereloimu

Ontuoin pereloimu

Arhipovan pereloimu

Bohatterin pereloimu

Onuoin Fed'än pereloimu

Märän pereloimu

Makarovan pereloimu

Dykin pereloimu

Akimovan pereloimu

Pešan Mišan pereloimu

Mihailovan pereloimu

Löhlön pereloimu

Hutun D'askan pereloimu

Pedrin pereloimu

Kuz'minan pereloimu

Gordin D'akun pereloimu

D'er'eniän D'ohoran pereloimu

Il'l'an D'akun pereloimu

Kondruoin pereloimu

Levoin Var'an pereloimu

Il'l'an Puavilan pereloimu

Kondruoin pereloimu

Lesken Fed'an pereloimu

Мертвая голова

Поверие о лебедях

Обстановка при рассказе преданий и легенд

О свадьбе: уточнение отд. Деталей (рукавицы, стрельба и т.п.)

О свадьбе в доме жениха (продолж.)

Продолж. Рассказа о свадьбе 1370/4-8

О свадьбе

Способы оберегов

О случаях соперничества при сватовстве

Продолж. рассказа о свадьбе (в доме жениха) 1369/4

Дополнение к рассказу о свадьбе

О свадьбе

О сватовстве

О похоронах

О жизни в доме мужа (хорошо жили со свекровью и свекром)

О венчании и крещении

О свадьбе

О том, как исполн-ца причитала, приехав на чужбину

О праздновании Пасхи (путает с Рожд.), о Крещении, Радунице... (в записи брак)

Oli ennen onni manni

О свадьбе

У кого на похоронах причитывала исполн-ца

О разных случаях на свадьбе (в записи брак)

Продолж. pасказа о свадьбе 1362/9

Автобиография исполн-цы (расск. подробно о годах гражд. войны и интервенции)

Подробный рассказ о похоронах, поминках, родит. Суб. (Sroičča, Ruadinčča)

О заселении д.Нильмозеро

О водяных

Mečän peitto

О похоронах (продолж.1356/2)

Рассказ о похоронах

Продолж. Рассказа о свадьбе (пр.5№1355 )

Рассказ о свадьбе (подробно)

Рассказ о жизни в старое время

Рассказ о свадьбе

Рассказ о свадьбе (с момента заплетания косы)

Рассказ о свадьбе (netälin olin kiän alla)

Hommattii tako, omast perreestään

Linnan reisu

Läskelän kylän tolan nimet. Järvisaaren seurakunnan kylät

Kaivot ja lähtut

Piäsijäisen ja pyhhiin liekuttii

Miten meoret tutustuit ja männiit miehele

Ol' tiukkuloi: Lyotii pualikkaa, poppii, sarroo ja sirkkaa oltii voittos'iil

Tappelut

Pärettä poltettii, pärreist tehtii naperkkoi

Kyläs käinät kauppiaat

Elon karjuu, puimine

Myötii karpakoi

Puut varusti jokakuu itsejää vart

Ketettii pärettä

Plotnikan työ

Isä käi isvossikkaa

Rautatiel käutii päivittäin työs

Talonpojan elämästä

Нюдявр было озеро, на котором рыба попадала только вечером

О том как лодка отошла от берега и старик поплыл за ней и утонул

О постройке вежи

О попе

Zikel linnaa ol hyvä ellää

Vanhaa aikaa

Pojat oppiit kaulus

Puut tuotii Krasselost

Tuutaris oi olt metsii, maat olliit tasaset

Kylän nimet, talon nimet ja sukunimet

Ain ol' suur pere

Käylii linnas töis henosiil

Kasvatettii kylvöheinää, ruiska, otraa, kualii

Tarhan takan ol joki

Kaik rakenukset olliit yhen katon al

Sillan piäl käytii tantsimas

Laskijaisen tehtii pyörämaki

Seuralaisen einät syönut likaruokae

Vanhoi piikoi ol' väkä kaik pantii miehelle

Paasijäisen liekuttii

Pappi leikki

Kirkos ol' puhla

Tiukettii käppää

Uus nuos

Maitoo nietii linnaa

Kippikaulus käytii

Kokkoo paltettii

Leikki yks pari liikaa

Наша мать рожала, никого не было, кроме отца

Как два старика делили три рубля

Про Марьину болезнь

Почему мыс на Имандре называется Čorvan’ark

Про одного охотника

Глухариный ток

Как медведь учил медвежат охотиться за оленями

Случай о том, как девочка упала в прорубь, простудилась и умерла

Se on maa Jukerin

Oma Jakerini

Sulhanen löi korval morsijanta

Sananlasuja

Junan ja Annin elämä

Mies kuol' tapaturmast

Tautiloist

Olin kouttoran siinojan

Sota-aikaa

Paimenet löinät lehmän kuoliaks

Härkä läs punatautii

Papahtummii: Juopuut tul kyökkii, vieras tul' hirnittelemää, miel ajo naista jälest

Elettii hutteril vennäin mual

Sussii ol' paljo

Heinä-aikan käytii honis työs

Koulus krutettii rihnelil

Naisii ei otettu kirkkoo kel ol äpäräapsii

Häitä piettii monta päiv'aa

Vasi Kalle tehtii talkkune jouhoi

Rippikaulu

Käytii valnomas

Sulhasii ei luvattu kottii (???vva)

Nutut ja jalkineet

Isän kans käin Pietaris

Elettii savtuvis

Nyt eletää hynäst

kivsal puitii, kiäiel nisattii myllyl jantettii, sirpil niitettii

Joulu

Pojat tekkiit ilkaa tyttölöil

Об отеле оленей

На Каломном озере убили медведя

Случай на охоте

О деревне Бабинск

Koton elettii likel Suomen röpaa

Poika ol' sovas

äkäne hevone

Mies ol' metsäs työs

Pälästyin linnantiel

Sota ajast

Kolhoosin työ

1936 v. vietii pois kotont

Käin valitsemas

Hies ol sovas, tul' pois

Vihil käymisest

Käytii linnas maijon kans

Piäsijäinen

Sota ajast

Taittu käsi

Riihel puitii

Juhanus ol' kirkkopyhä

Tehtii maltasii

Villoist mitä tehtii

Kaurakiissel', syltty, paisti

Maipoist

kanoist

Tuoppi omasta elämästään

Tapettii kolm miestä

Naapurkyläs ol' puoti

Maat joutuit Pettiletkaa

Mitsäs eli jeeker

Pääsijäis yön käytii monasteris

Käytii limanantsilois (гуляние)

Kuninkaan vartsat

Vanhast ajast

Väytii valitse mas (продолжение 1347/8)

Miten ennen käytii valitsemas

Sahasin puita

Viljoi kuivatin

Olin tallis työs

Mie kuulin viel kummempaa

Palvelin mie taas talonpoikaa

Palvelin mie talonpoikaa

Minä astuin korkealle nuorelle

Mies kuol'

Inkerin murrettaon kaiken laesta

Hiä laululoi

Vuatteet

Punas ol' laipijot

Raskas elämä ol' neuras perrees

Karassi lamput oll'iit

Paukut peskii käsil

Tuppaa peskii hiekan kans

Työtä ol' paljo

Naisiin työt olliit raskaat

Halkoloi viähettii varrain yllää noustii, linnas käytii, naiset tekkii huor mii

Talonpojan olä mäst ja työst

Lapsuunen ajast

Kuninkas anto paosil ruplan

Siso män' miehel tätin pojal

Peltötyöt

Sillat ja tupat pestii valkipaks

Maitolain ja rahkan kans käytii linnas

Inkerin maan elämast

Omast elämäst

Minjan olämä on raskasta

Läksin miehelle

Morsija laulettii sulhaselle

Tarhas kasvaa ryytilöi

Metsää ei lasettu nastoi ottamaa

Jaettii niittyy

Myllyt auhettii nilpat

Sika hautas porsahain

Liha ol' oma

Enne Käytii linnas maitoloin kaus

Juhanuksen käimä kupanihas

Kläs ol' suur liekku

Ruumis nous kirstust pois

Seikemän kyllää kuulu yhtee rajonuu

Sopornikka känel ympär kykää

Lehmä leikataa

Käytii jahis metsäs

Mitä elläi mii ol' metsäs

Sota aikaa (jatkuu 1343/17)

Sota aikaa. 1941-1945

Рассказ на бытовые темы

Maat olliit mutalikot

Рассказ о том, что ловили в реке, какие пироги пекли

Kläs ol' paja

Miishinan kylä

Kolhoosis ol' paljo henosii

Muistoja sota ajalta

Olin taleil storosan

Käin lehtii ottamas

Vein maitao valiskoi

Työ taleil

Naine kuol' ruttoo

Pere ol' suur

Kevone män' massinan alle

Kaivettii pereenaa

Päiväläisii

Puut ostettii

Kai not

Pantii jäätä pokrepaa kesäks

Mustat saunat

Lapsen lääkitsemisest

Lapsen syntymisest

Plotnikat tekkiit saunan ja läävän

Käytii hirsii ottamas

Alettii talloo rakentaa

Ol' suuto

Piettii pyhöä

Vanha täti

Koulus käymisest

Mist tul' kuurneeks

Miten letsittii korvii

Maanjako

Aksy näine

Tyttö rakastui poikaa (продолжение 1341/3)

Как пластать оленя, о жизни своей

Tyttö rakestui patkaa

Kylän pretsetaatel'

Mi̮n pudzi̮ porrov. Название оленей по возрасту и как пасут оленей

Sotamiehen olemisest (продолжение 1340/18)

Satamiehen olemisest

Arpomisest

Olen pitkaikänen

Uusii sukulaisii

Kahat vaihtuit

Nuoremp veikko ol' kolhoosis

Tyttö piti köyhiin puolta

Naine etsi miestäin

uus svojakka

Käytii mierais

Vilii tavaraa Saaree

Kertomuksia elä masta: (äiti kuol', käin rahoimas, nuoren olin naisen, piettii likkoi)

В какое время года какую рыбу ловили

Koreasta kuskun kyläst

Käyhä tyttö män' ikkaalle leskille

Maxt mijji garra geologi puittɛš. Как к нам геологи приехали

Беседа с Мошниковым (родня Черных Ириньи Кузьминичны)

Paugas - tiddi̮st. О кентище Палгас

Maxt pohci̮ kiasti̮š. Как оленей запрягали

Диалог. Воспоминание о Нотозере, Гирвас-озере. Маленькая быличка, как одна баба щук била и о том, как была за это наказана

Häis laulettii ralliloi

Rikas ja köyhä laatiit keskennää

Olin satamiehen

Mies tappoi naisein

Morsija hukutti itsein

Hämälän häät

Об оплакивании, о слезах

Как именуют, величают крестную

Разговор о плачах

О пении на свадьбе

Разговор о свадьбе

Свад. причеть невесты на богомолье

Разговор о преданиях (преданий нет)

Рассказ о старине (о Петре I и Екатерине)

О родительской субботе

Разговор женщины (случай из детства)

Знаменательный сон

Подруга детства

Поездка в гости

Врачи хорошо относятся к больной

Золотая свадьба

Парень утонул, похороны

Внук приехал из армии

Разное о своей жизни

Трудное время

Посевная: посевные травы, рожь, овес

Ткание

Крашение шерсти

Овцы, шерсть, вязание

Бытовой рассказ (о пенсии, об убийстве зятя, о жизни дочери с семьей мужа, о дровах, о школе)

Отец читал сказки

Хозяин пошел в город без лошади

Случаи из жизни с пьяными

Парни пошутили над пьяной бабкой

Парень погиб на фронте

Девушку выдали замуж против воли

Девушка женила на себе парня

Паренб женился на служанке

парень при венчании отказал невесте

Разное о прошлой жизни в Колтуши (при помещике)

Колтушские не вступали долго в колхоз

Колтушские не ходили на заработки

Временные работники (бурлаки)

Различали колтушских от пришлых

Ходили на посиделки

Раньше были дороги плохие

Женщина осталась вдовой

Сады

Дрова заготовляли в лесу

Аренда земли

Деревня Янино

Кастушские деревни

Конфирмация

День рождения (в Эстонии) и другие праздники

Жила в Эстонии, эстонские кушанья

Домашние животные: овцы, свиньи, поросята; окорок, шпик; делали дома

Молоко и молочные продукты

Сельхозработа: на парниках, в поле

Ягоды собирают на зиму

Мариновали грибы

Коптили рыбу

Черные бани

Колтушская свадьба

О разном: пекли пироги, варили колбасу, сеяли репу

Работала грузчиком

Разговаривали, не понимая друг друга

Простудилась, болела

Коптили в ветчину

Ездили на рынок, в город

Одежда

О свадьбах

Похороны

Крестины

О праздниках

Построили свой дом, обработали огород

Хютияйнен о своей жизни в Эстонии, Карелии

Работа доярки

В Москве на выставке

Работа телятницы

Сажали капусту

Пили кофе

Пекли блины, пироги

О сельхозработах

Мужа взяли в армию

В молодости я пахала и сеяла

Заняться домашними делами и рукоделием

Был большой завод

Деревня Большое Ондрово

Отец женил сына

В поселке был пожар

Дом загорелся

На копку картофеля нанимали работников

Выращивание и обработка льна

Воры ходили красть пасторского барана

Народные обычаи: ряженые ходили, подслушивали, бросали полено, лили олово, петуха поили пьяными; летом играли в третий лишний, пятнашки

Играли в разные игры

Парень простудился на сквозняке и умер

Болезнь началась с чихания

Молотили раньше вручную

Солдаты украли невесту

Молодую девушку выдавали замуж

Свой язык не забывается

В школе раньше была дисциплина

Женщина умерла внезапно

Колтушская церкви и попы

В пасху делали качели у каждого дома

Некоторые не могут ездить в автобусе

Женщина случайно зашла в другой дом

Мужчина утонул

Трое утонули в одно лето

Два парня утонули

Парень случайно застрелился

Парень и девушка застрелились

Праздники праздновали по деревням

Волков было много (продолжение 1316/21)

В старое время было много волков

Белки прыгали на деревьях на кладбище

В Колтуши не было охотников

Колтушское кладбище

Крестины

Один раз ездили в церковь за Неву

В церковь ходили часто

Колтушские были верующие

Весной ходили лыку драть

Как жили в старое время

Парни ходили к девушкам

Парни ходили к девушкам

Субботний вечер

В каждой деревне была пожарная команда

О пожарах

Риги и гумна

Девушки покупали дом для вечеринок

Воскресная школа

Рождество

Келка о своем доме

Orova и Янино (колтушские деревни)

Запись похорон Ф.И.Быковой

О жизни во время войны

Muistelijaisten sanat

Sukuhautuumaa

Laskuvuattiet

Katevaate

Lastujen, kuolinvaatteiden polttaminen

Ruumisarkku — гроб

Vainajan vaatteet

Hiuksista

«Tuonilmani» (elämä)

Предсказание смерти

Покойник является во сне

Vanhan rahvaan ennustuksia

Usko tuonilmalliseen

Просьба ко вновь умершему показаться во сне и рассказать, видел ли других покойников, из близких

Synnyinpäivä — pokoinikkojen Rostuo

Поклоны в великий пост

Vierissän keski. Arpomini

Vieristä (19.01. по новому стилю)

Pokoiniekkojen pyhänlasku

Посты. — Pyhät

Karjalan ruokia, pyhäruokia

Miten tehtiin loukkoleipää

Miten tehtiin juuppuo

Kalman tartuntaa vastaan varautuminen

Поминовение в течение 6 нед

Поминки после погребения

Itkemisen tarkoitus — значение оплакивания

Ennustusuni

Sisaren hautajaisista

Päänpanenta

Заплетание и расплетание волос

Morsiuskyly

Häätapoja. Kihlonta

Tunnelmaitkujen esittämistapauksia

Ennustamini (vainaja näyttäytyy unissa)

Vainajia näkivät vain pikkulapset

Kropničča, risti, hautumaa, tuulipaikka

Maan ostaminen vainajalle, hautaaminen, mullan heittäminen

Vainajan suun peittäminen, katevaate, hyvästeleminen

Кuolinvaatteet, jalkineet, kuolienkintaat ja sukat, tyyny

Vainaja näyttäytyy unissa

Покойник появл-ся во сне и требует muistelijaista

Почему надо устраивать поминки (покойник мстит за пренебрежение)

Кому устраивали поминки (возраст)

Случаи из жизни

Похороны. Сорочины

Лечение заговаривани-ем, кровопуска-нием. Прострел. Когда ребенок долго не ходит. Лечение призора

О домовых, леших и пр

Выпечка

Деревянная посуда (кадки, корыта и т.п.). Берестяная посуда

Портной, кожевник, сапожник, гончар

Девушки гадали. Ряженые

Посиделки. Сватовство. Девишник. Свадьба. Езда в гости после свадьбы

Рождение ребенка. Крестины. Уход за ребенком. Болезни детей (призор, грыжа, щетины, оспа, краснуха). Поздравление роженицы

Мочалка из лыка

Квас из репы. Хлебное тесто. Дрожжи

Посиделки. Праздники. Крестины. Похороны

Стирка белья. Отбеливание полотна. Вышивание

Рубка и сжигание подсеки

Кошели, лапти и прочие берестяные изделия

Еда, питье. Репный квас. Грибы. Ягоды

Как ткут полотно, красят, вяжут сети

Как жили раньше

О пище

О леших, домовых, водяных и др

Как искали корову

Лечение болезне

Сенокос. Жатва

Когда корова отелится

Как делают масло, творог

Работа на лесозаготовках, на подсеке

Обработка льна, прядение, одежда, приданое

О себе. О прежней жизни. Как красили одежду. Вышивание

Как рожала и растила детей

Как выживали клопов

Как присушивали молодых друг к другу (заговор) kut pinoho pandas

Как рубят прострел

Выращивание и обработка льна

Как начинали жить в колхозе

Что делали из репы. Квас. Пиво

О своей жизни в Вахтозере

Берестяные изделия. Деревянная посуда. Ягода. Грибы

Что и как ткали

Поп пил и играл в карты

Как мы жили в голодное время

Как угощали зятя

О выпечке (продолжение 1306/3)

Как молодежь отдыхала. Сенокос. Кустарные промыслы. Как катали валенки. Работа на лесозаготовках. О гостеприимстве вепсов. О выпечке

О земледелии прежде (как жгли подсеку, обработка земли, что сеяли). О крестьянском хозяйстве. Как раньшн работали и как отдыхали

Случаи из охотничьей жизни (про охоту на медведя)

Случай на охоте

Колдун помог найти корову

К попу ходили на исповедь

У попа пропали овцы

Пастух пас овец с помощью спуска

Случаи из жизни

О прежней жизни

Случаи на рыбалке

Какая рыба у нас водится. Нерест рыбы. Сушка, копчение рыбы. Как я ловлю рыбу

Как девушка обманула парня при святовстве

Охотники ходили на чучела

Встреча с волками

Ходили мы на глухариный ток

Ходили мы весной рыбачить

Возвращались мы с охоты

О скучном хозяине

О жадном попе

Как вепс обманул цыгана

Как Маша толокно замешивала и снопы в озеро замочила

Как вепс обманул цыгана

Как наказали вора

Легенды о Рямзе-разбойнике

Рассказ о том когда и по кому плачут на кладбище

Радуница

Случай в страстную пятницу

Рассказ о привидениях

Рассказ о плакальщицах

Рассказ о своей жизни

Рассказ о свадьбе (продолжение 1300/10)

Рассказ о свадьбе

Ruadeničča

Kuvvennedälizet lоunat

О днях поминовения умерших

Продолжение п.1299/4

О карельской свадьбе

О карельской свадьбе

О карельской свадьбе

Продолжение п.1297/9

О похоронных обычаях

О похоронных обычаях

О свадьбе и сватовстве

О годовщине смерти

Шестинедельные поминки

Сон о покойном муже

Значение 6-недельного срока

О причитании на свадьбе

Положение и место плакальщицы около покойника

Kuin nain

Talvinuotta

Olin uppomas

Ruočinsuari

Verkot, nuotta, mutuikke

Kui kalua suadih Siämärvel

Nuotta

Nagriž

Kaski

О киндасовцах

Lapsen silmäd, n'älä kibied

Lembed uostettih

Kui lapsi opastetah kävelemäh

Griža

Häkyttäjä

Itku kohtus

Počinsugahaižet

Yönitkettäjä

Повседневно-обиходный разговор

Sienet i muard'at

Nagris (kui puhuttih, uberittih, pyhyägryöi)

Kaski, uuhi, d'auho

Kerran ajelin venehel merdy myö

Tervad laskedih ennen

Ongamuksen pruaznikke

Diädö saneli mečänižändäs

Kui kalua pyydustimme

Kasken raandu

Mel'l'ičč ie oli

Kalavuozi

Minun tuatto sai majehtii

Lask - onget

Meri Siimärvi

Abuat, muthikal, verkot, kiere

Kui pyytäh nuottua

Lattu

Babkat, gurei, lattu

Kižat

Mavot

Korjat

Rein sivondu

Ajjat

Meččäh kylvettih kagrua

Nagrista sen enämbän kazvoi

Kui vil'l'ät kylvetäh

Tuohi pädi enne

Vastan lehti

Päre vallettih

Muzikoin raavot

Mel'l'ičät

Oldih rajat avoi

Podvodanajo

Tervua iče luaittih

Hebodielot

Kanin Meloi

Kalanostajat

Kalanostajat

Kui pyytäh nuottua

Košeliloih ajandu

Joven ajo

Mečän vedo

Pandih vil'l'oi aunah

Astavu

Palo-adru

Indžiniemen kyl'ä

Indžiniemen kyl'ä

Puzue laittih

Käimmö kuvil

Kondiet käydih

Palo- adru

Nagris puhuttih pohjasrindiel

Kui kaskie ruattih

Täikse sanottih ennen

Ruis mih aigah kylvettih

Sanan omua kylyä

Kylyt

Oligo suuri pezo

Savuperti

Vepsäläizet ollah

Lapin čura

Enne el'ettih ei ku nygöi

Šutkeilikas mužikku

Viigonkua ajamas

Tuoh pädöö koin strojyis

Kaššahi luajimma

Tervanajo

Podvodan ajo

Enne elettih rahvas

Vas'a-d'ied'ö

Mie paimennin

Lapši yöllä itköö

Oi n'ärehyt sie n'ärehyt

Lapši langei

Roda

Kuin vačan liečittii

Anni-t'äd'i kolduna

Pruazniekat

Pruazniekat

Pyhänä šyömmä

Svuad'ba zavodittih

Tuldih kozjomah

Pellolla ruavoimma

Ruavoimma mečäššä

Pelvaš-ruavot

Kuin ruavoimma pellolla

Bes'odašša

Šulahani rikottii

Pruazniekat

Brihačut lähtietäh mečällä. Kondie

Kuin t'äd'i kolduičči

Pruazniekat

Bes'odat oldih

Ukko-čuhari

Slučai Iivanan päivänä

Kuin miuda bukozet

Barsinan aigana

Pelvaš

Pominkat

Pruazniekat

Bes'odat

Olutta keitettih

Kyl'y lämmitettih

Paala diäd'ö kolduna

Bes'oodat

Svuad'ba

Miula poiga šulahan'e

T'yt't'ön'e mie olii

Kuin pokoiniekkua šuoritettii

Pruazniekat

Pelvahan ruavot

Midä pelloilla kažvattimaё

Kuin elimmä iel'l´ä

Kyl'yššä zerkaluo kaččomašša

Ristidorogalla kuundellemašša

Kuin inehmistä liečitää

Starvieroista

Miun muami i tuatto issuttih

Inehmin'e boleiččoo

Pelvaš

Ka l'ähemmä meččäh

Olimma myö nuoret

Kezriemmä illalla

Eli šiel'ä vahna t'yt't'ö

Kuin bes'odoilla istuimma

Elimmä min'n'anke

Kuin tiedäjä l'ečči

Požarat jyryšty

Molva

Muailman loppu

Mistä mia tuli

Bukazet

Kolduna

Oli miän iel'l'ä nel'l'ä voinua

Bajaršina

Časovnat i roššat

Kuin olutta keitettii

Hebozien kropinda

Plalone pappi

Pruazniekat

Himoittas Petroskoil

Semmoštu ei loitos pie mennä

Luajitah aidua

Stola kai uinotettih

Kniezevoi stola

Kui oletah muččoi vastah

Se oli igäh kaikkeh

Yhten vuvven

Sidä en voi tiedee

Zvieri ei tule hyvän iel

Tuli talvi

Konš jyrisöö

Pilvie kirbou

Ukon vemmel

Roindutiehti

Paistah ruajuh da uaduh näh

Ongo anhelit?

Yödistumah, vastamah

Dengu lykätäh muah

Hengi kävelöö maan peel

A nygöi ei nennii paista

Minä iče opastuin itkemäh

Olin suamo täl' ajjal

Киндасовцы коней поили

Киндасовцы отправились в извоз

Киндасовцы купили ружье

Ad'vo

Киндасовцы на охоте

Киндасовцы белье полощут

Киндасовцы блины пекут (фрагмент)

Киндасовцы поехали в Питер

Hebo šyö hiiren pežän

Tämä iče pl'ettieččoo

Hukka suamo hišn'ikka

Rebo voruičči kanazie

Huuhmaru pannaa l'yyhtehus

Kondie on hišn'ikka

Kondie laškeiččoo berluugaa

Mintää kudžahaizie rojuu

Kondie rojuu

N'äin kondien pezia

Loššin važaista silitin

Lošši hävittää šarvet

Iel'l'ä tapettii loššie

Jazva

Kuin nahka luajitaa

Oli miula koirani

Kakši kuniččua laššin

Paraš ohvotta

Rebuo ni prišlos'

Mi on oža?

Bunukka da buabo paissaa

Kuin talvella primitujan kezie

Ken jyräjää? Muna jyräjää

Kolme guzie

Travat (mjata, mus's'ikke, mieruani)

Ken kakšinazie šuah

Kazitta ei šua, muru ša

Leppäzel'l'ä dubinalla tappaa

Продолжение 1277/14

Miul oli t'yt't'özel'l'ä

Kazi voruičči mavolda šilmät

Oli sviiženjanaё

T'epon Vas'a oli bohatta

Madua on joga šahalla

Vašta avuttaa

Koža luajitaa vaštua

Miän d'iedo šano

L'eppä

Mie ka en varaja

Žiivatta iskiettii

Paha on paha

Oli kakši vuotta

Tuligo rebo kyl'ää

L'ehmä igävöiččöö

Pidää bariššoi

Tuatto hyvä, ni važan'e hyvä

Pagana maido

Mado n'okkua

Liijat hambahat

L'ehmäl'l'ä kieliššä on lookko

Tahnua ei šuvači žiivattua

Kondieda oblozittii

Olen n'ähnyn kondieda

Oli Pedri-d'ied'ö

A oli tämä

Nos'ilkan otti Kutuzova

St'öpičan buabuška

Ukon vemmel

Dendua lykätää

Grobua on jygie kandua

Pikkurun'e poigani

Miän diedolla pidäis

Paissah i miän

Ruaji da uadu

Ruaji da uadu

Utlikovan Peša

Pokoiniekka muan piel'l'ä

Pezijäl'l'ä makšettii

Grobu - makšu

Miun diedo sano

Meil'ä tuatto kuoli

Prostičenda

A ku ken on nadojeinu

Soročinat, devjatinat, yödistumašša

Vierolane, mierolan'e

Kiirikkä

Ka mull on jiekšitty l'ehmä

Koivun pahka

Tuulen pežä

Tuulen n'en'ä

Torjua kaivoimma

Opokan rošša

Kuundelemaa käädii

Ildaa istumašša

Kui iel'l'ä pruasnuidii

A virtä t'yt't'önä ei laala

Iel'l'ä kaikki tarkeimma

Miän ei jätetty pardaista

Andago bohatta ruista silosuuja

A primečäjää lunda myö

Puuh oli nooššun mušta mado

Vaskičča n'okkua

Miun muamo n'ägi madua

Vaskičča mado

Ken jyräjää

Tähkän'e kirbuo

Lunat kizatah

Ukon vemmel

Kuin pominuujaa, soročinat

Žal'nikka

Ruadeničat

Sviiženja

Nagris, pyhähärčy

Čirpipiiruat

Miän polossulla jätetää

Pidää harava šidua peržieh

Kiirikkä

Il'l'ä t'erävää tuloo

Lansei, kandreli

Bäblövä Oodi

N'ikana

Krimskoi starikka

Kylie myöt' čurattii

Čuuduzina

Tiifinäh pozovetu

Venčaičiečettii

Hebozie kropittii

Iel'l'ä meil'ä

Mie pijin kahta l'ehmie

Ei laškieta kengättä lehmie

Paimen kierdi lehmät

Ez'ilupšymaido

Adran sivoin

Kui l'ehmie ruokitaa

Lehmien nimet

Mie iče muissan baršinua

Kui käädii kozjomaa

Gadaičimma

Bes'odat

Vuate

Tuulda pakkoimma

Mie iče vierrin

Kui muamo da tuatto elettii

Koivun pahka

Pordimo šordi jänikšen

Nozr'at liččua

Koiran mie l'ubuičen

Koiran kielessä l'ekarsvo

Mado n'okkua koiran

Tämä on opasnoi

Mado grebčanke

Myttyzil'l'ä dubinazella taputaa mado

Mado rieččo, mavon kettu

Vaskičča mado

Mavot šuahah pojat puušša

Mavot kiimitää

Kazilla valgei hännännokka

Koira ei varaja madua

Kazi ei el'ä

Kuin spruavie heboni

Hevoista emmä jouta

Jäniksin nahka

Kondien raavat

Kui jänikšel'l'ä pannaa raadoi

Haada hukkala varoin

Huuhmar hukilla varoin

Olet käänyn pyyhyzie

Anžua pijettii

Kui pannaa kuuhmaruzie

Birčovan käävää

Kuin meččoloih kääväh

Šiinä magualin yödä

Kylä palo

Mistä tämä Karjala

Opokašša oli kyl'ä

Kaskie n'i prišlos'

Kolme šurmua

Šuoh kattaa

Myö viel'ä kolmen keži

Miun vel'l'i oli šielä

Kondie liččon

Kondieda käädii obluavalla

Krugom vuuvet olen mečäššä

Sie oletgo n'ähnyn kodua

Iel'l'ä joolun meil'l'ä rahua

Lahnan kuvušša

Riižä

Nuottua joolu

Heidä pidää venehellä

Yhen elies's'äi sain

Kuin peitäh nazevkazie

Norka puuttu merdaa

En tiedän snahua

Kuin kääväh kuuričalla

Iel'l'ä brodimma

A iel'l'ä toko Čelin'äl'l'ä

A ka mie kniigua luvin

Jäzie ongittamas

Kukon kuari

Kooz ragistan

Taivaste kirbodan

Taltu

Mahamies

Jogo pyhätpäivät jarmankat

Ad'vos

Pruaznikat

Pyhäsaari

Meidän pandih primetät

Hiveldysheiny

Pidän lutit työtä

Mavon kettu

Madot nagin järves uimas

Jouhičču

Laste häkyttäin

Ambujaine ambui

Piäsköi lindune

Kägöin muarje

Lepästi vastasti oletteltih

Mi se on tuulen nenä

Eigo tuuldu nostahttu

Kous suarnat sanottih

Kaliinuška

Kieran uhtin

Iivanampäivy

Ort'uan randah käydih

Pedrumpäivy

Jordan

Vuodehizet

Ruadeničat

Vie čikat oldih

Kuolim pruazniekat

Pominkat

Čaške valetah

Minun täs kydy kuoli

Rannas silmät pestäh

Ende ei ni laskedu kalmezimel

Prostimine, ristu, lurvehtandu, pajatandu

Jyged on kuolla

Ken on omahine

Kui Pisarovan Griša naičči

Ka oli Loginovalla mazurikke

Viinua ei juodu

Šobua peštää

Šuovatta päivä

Lapsen boleznit

Lapsien kačonda

Pereh

Vuate talvi - šoba

Hiemuat

Mučon šoba

Kuin tädä kuvottii

Urohot ruattii

Voida kolaatettii

Šyömizet

Enne ruavoimma

Perti

Koda

Muamo da tuatto

Mado Jaroešša on kalua

L'öttöloga nazivaičieččo

Pyörykkä lammi

Arzuamo

Kuuričat oldii

Pri carizme kaivettuon

Kondratta

Norka

Oravua on tri goda

A ka ei suanun nähä

Kondie talvella magua

Ne muatah yl'ähänä

Tedri mänö lumee

Pordimo

Iel'l'ä obložittii

Val'l'icimme ružjie

Sukan' om parembi

Om mouzie koirie

Koiralla lihua emmä anna

Koirua val'ličemma

Opaštan en

I ka tänä vuona

Koira tavotti mečon elävän

Oli hyvie koirie

Muamo šaneli

Kuavehtieččoo

Sih gi okolie

Obhoda

Ol'eskat' dvorovikka

Lehmä laškietaa

Pruaznikat

Bes'oodat

El'ettii kyl'än r'onašša

Nagrehen uberimma

Kooža vil'l'at kyl'vetää

Midä urohot talvella ruattii

Ku hiili prinkahtaa

Čiganat käädii

Roštuona

Jo olin muččona

Kooža ordirilla käädii papit

Kooža jyräjää

Primietittii

Ruavoin vošoboikalla

Kahičč oli palan

Miän kylä

Kačottii kezie

Hukka-ruagačču, kudžahikko

Lutikat

Iel'l' oli hukkua

Oli Piisarissa akka

Oli Gorkim peräl'l'ä kondei

Kerran yhen tavotin

Merdazie pejin

Pervoi ongittai olen

Oli miula pandu muah

Gazietašša luvin

Luajittii hiihmaruzie

A iel'l'ä katettii verkolla

Pyyhyzii kävyin

A oli slučei Ontolla bratkella

A tappaa tapoin

Oli Kruteskoi Miša diedo

Govorova Vas'ka tappo

Ka minka Vas'ka tappo

Ka oli miun vel'l'i ohuotalla

Miula kakši koirašta viedii

Hukkie et ole tappan

Rebuo et ole tappan

Oli slučai kolhozašša

Kansi šyö zdorovo

Kuin anžua pijetää

Oli toine slučai

Mie näin kahta madua

Okazja

Kyl'äššä Gorkiella

Ka Kandratta

Männö vuonna ongittamašša

Anžoil mie tavottelin hyvin

Rebuo on vidimo ni vidimo

Jänikšy šuvačen tapella

Tedrilön kiimah en ole ohvotnikka

Mänin täh čainoizee

Kerran Mišanke

Olimma na sorivnovan'jo

Ne prišlos', ei šuanun

A šidän oli kerran slučai

Kiimašša

Tožo šiškon koira

A kolmandena vuona

Tänä vuona

A šidein yksin tapoin koiratta

A sidän oli vielä slučai

A sen oli slučai

A oli slučai što kakši laššin

A šidän oli slučai moine

G ei n'iittee/ a männä vuonna

Se ž on

Mie ku tänne tulin

Ka on gor'a

Meččää mie zabludiečen

Ka halgua tuuvaa

Kui mie kazačihoina ruavon

Kui mie zvattiečin

Fed'ä-diedo, kozjo

Ga em männiin ni (miehel'l'ä)

Svjatkina

Peitokkali miehel'l'ä, zaduatka

L'is'onkan Mit'a

Päävä kezro// mučon ruavot

Mučon ruavot, ozran kylvändä

Druška, škotinda, sorokka

Pyhinä šöimmä (šyömizet)

Kal'u hašta luaimma

Iel'l'ä midä ruattii

Oli yksi istorja

Kui nahka obdielajaa

Mie olin zabolieččen

Turkinahka

Mih varoin parki pödö

Poiga ošti samovuaran

Gor'an oli čuaju

Kuin lapšen šuat

Gorkien kylä

Klimovalla oli bajari

Šovat, šarran kuvonda

Ruadaa pidi

Perehet oldii šuuret

Rihtä puičimma

Tuaton pereh

Diedo toko muisteli

Hein'aiga

Bukani lienet

Gadaidii

Peld-aitta

Kui luajittii šuurimua, talkunua, pyhävoi oli

Javon lluajittii

Jarmankat, tatarat

Barsina, jarmankat

Kuin pijettii svuadbua

Pyhät, syömizet

Ziivatan kačonda, ruokinda

Nahkua luajittii

Endine perti, kyly

Diedo ruado

Mucon šoba, bes'oda

Kuin pelvašta kazvateta, kangašta kuvota

Kuin ruista kažvatetaa

Šoba

Kuin ajetaa kaškie

Midä tuatto ruado

Tiedoiniekke

Kyläd

Ende primetuideh

Taivasta kačotah

Viendyö (продолжение 1258/4)

Miän ruavot

Jieksindy

Ku ukko kuolov

Rodn'at

Rodn'at

Ukon tuhme, lepän rouge, pocin muarja, räbinän muarja, muut marjat

Pahus, oza, lykky

Ravvan vihat, tulen tuskat

Vezi syöbi jallat, kazin karve

Lapsi, hänen baalovoindu

Kazvain, koiran nänni, niilöi leičindy

Unet ollah kädeh

Primietuid

Nouzoogo pokoiniekku muaspäi

Lastu ei sua pahal sanal sanuo

Boleznit (rožo, mečännenä da mut)

Lekarstvuheinät

Pyhägröi, muahaudu

Ambajaized da käkyöin täi, kägöi

Pogostat da mut

Joučen- lindu, piečköi

Mavot

Opastuin lugetelmah

Venčale lähtijes nevvottih

N'edugat

Lapsien ristindy

Lapsien kazvatus

Svuad´bun jatko

Svuad'bo

Lehmän da žiivatoin boleznit, nimet

Paimoi rihotahgo, hänen palhaandu, lehmäl kellos ruskei ribum

Meččy peitteego pahan jället kondie

Sviižoi

Hyvä paimoi, paimendielot

Jyrgimpien ehtii, virbua

Čigan nevvoi

Kui žiivatat laskei meččäh

Ennevahnazet praazniekat

Tuohuksen viritin

Tinan valandu

Syndyt kuundelemas

Smuutannu kävelendy

Jordan

Illanpäivy

Ristsuaren niemi da pyhä-pedru

Nuotta dielot

Šyömizet

Päikečöi, ehtkečoi

Kangahan krasindu, korvalline, košto

Sobien pezendu, mujutandu

Kangas

Pelvahan ruado

Kui ajetah kaskie

Kui enne lapsii kazvatettih

О свадьбе

О прежней жизни

О себе

О курной избе

О выпечке, о домашнем хоз-ве

Как ткут полотно (прод. №1251)

О грибах, о пище, о посуде

Охота на дичь

О прежней жизни

О рыбной ловле и охоте

Я по ягоды ходила

Случаи из деревенской жизни

О себе

О своей жизни

Разное из своей жизни

На толоке

Разные случаи из деревенской жизни

Какие звери, птицы и рыбы водятся

Постройка дома и бани

Как делают дровни

Как гонят деготь

Как выделывают кожу

Как ткали полотно

О болезнях

О пище

О прежней жизни

О себе, своих родственниках и других жителях деревни

Как поп собирал доход

О лесозаготовках

О полевых работах

О жизни при барщине (как барин женился на крестьянке)

О своей жизни

Kus paimō paimenzid?

Как раньше жили (о пище, ожежде, рыбной ловле)

Как ткали полотно

Отел коровы

Об одежде

Обработка шерсти

О выпечке, о пище

Заготовка грибов и ягод

Заготовка дров

Как хранили картофель и репу

О сенокосе

Рубка подсеки. Что сеяли на подсеке

Как лелали лыжи

Как копают колодец

О прежней Радогоще

Как искали овец в лесу

Как охотились на тетеревов

Как охотились на медведя

Как варят пиво

Siperist tultii Karjalaa tehtii oma talo

1942 v. vietii Siperii

Sota-aikan elettii metsäs

Miul ol' pal'jo lapsii

Veträtii, kuunvalos

Toukunpesu

Ennevanhaa puitii käsil

Elettii kalininskai aplastis

miul elliit hiät 1922 v

Sota-aikan ol' nälkä

Ennenvankasist käist

Talnel palkattii tupa

Kesäiltan äytii kuominal

Leivän paistamisest

Pellanaan Meträämisest

Talonpojan töist ja metsätöist

Jltamis Käymisest

Joulun käytii linkumas

Joulun käytii linkumas

Piettii Simunae

Nuorunen ajast

Leinän paistamisest, syltyn keittämisest

Heinäajast

Karjalaa tulemisest

Pojal piettii sorjat hiät

Miten tutustuin miehein kaus

Tahoin jiähhä pojestust

Kotityöt

Kouleen käymisest

Käytii häis

Jssää pit kuunella

Miten elettii katon ennen sottaa

Siperin elämäst

Lässiit tihvii

Siperis mitettii hirsii

Arehhilloi karjaamas melsäs

Talloo vahtimas

Pakkatyö

Tietyät ja metsätyöt siperis

1942 v. vietii siperii

Sota-aikan ol' pajokat

Läsiviin hoitamine sota-aikan

Työ Leninkratin rihmatuaprikas

Nain merkitsenän unen

Sijanporsas läyty kavväil 9продолжение 1237/9)

Sijanporsas hävis syksy

Jiätii ilman kortteerii

Karjatöistä

Peltotöistä

Poika hävis (продолжение 1237/4)

Poika hävis

Matkal varastittii suappaat

Käytii työs kirpitsa savotal

Miten elettii siperis evakuatsis

Prudovon'e brihat oldih toračut

Bohatat köwhie rodn'ie ei kehata t'iediä

Prudovozet srojittih oman kirikön

Bohatat piet't'ih kazakkoida

Prudova kyl'ä ol'i bohatta

Halguo laškima vet't'ä myöt' l'innah

Vez'iaigah l'äks'imä ruwčašta poikki kirikköh

Miän kyl'ä šeizow ruwčan rannalla

Hebozen puri hukka

Heboz'illa oldih omat kalmat

Hebon'e šyöččieči

Ajel'ima hebozella jarmankah

Gos't'ih tuldih rejel'l'ä, a lumi i šuli

Hebon'e potkai i tappo mužikan

Hebon'e ol'i yl'en hajukaš

Hebon'e ol'i zarokanke

Kuin myö ajel'ima hebozella T'ver'ih

Ajan mie kerran hebozella šel'l'äššä

Nowz'i tuwlenn'en'ä

S'viiz'en'ienä meččäh ei voi männä

Morokkan'ihašša (болото) on äijä zmejua

Tuwčča proidi, i l'ien'i hyvä šiä

Rais' pergi ogordat

Ol'ima n'iwt't'ämäššä, i nowz'i šuwri tuwčča

Nowz'i tuwčča valgienke rannanke (ограде!)

Kuwdoma; t'ähet

Miän jovella upotah

Jovella keviäl'l'ä

Palaunuz'illa rahvaš awtetah

Kyl'äššä mon'ičči ol'i požuaruo

Pahalla kohalla ved'el'öw

Yökšymä mečäššä

L'äks'imä myö Feklanke gribah

Žiivattua, l'ihna myömäh ajeldih pokrovana

Obiednalla ajat aivokkazeh

Talvi ol'i lumikaš

Juovut s'inizešša šavušša

Vilulla kiwguada l'ämmit'et't'ih äijäl'di

Tver'ih ajamma Oržovan kawtti

Mečät, pellot, ruwvat

Oma kyl'ä, susiedat

Korvissa piet't'ih uzn'iekkoida

Akat l'ečittih šybl'ie

Piäd'ä pez'imä porolla

Moržien panow kuldazen sorokan

Naizet piet't'ih sorokkua

T'yt'öt tukkie pl'et'it't'ih kossoih

Kukkua en'n'ein pert'is's'ä ei ollun

Karas'inalampa

Talvella istuma t'eponke

Svičča

Illoilla issuttih pärienke

Kuin složitah l'ožankua

Varren kirveheh ažetetah koivuzen

Kirveštä toko hivotah

Pilah luajitah rozvodan

L'eikkuat čirpil'l'ä šormen

Čirpie pid'äv hammaštua

Kossalla en'n'ein n'iit'et't'ih kagrua i ruista

Oššat uwven kossan

Kudoma holstihiz'ie, heid'ä kruas'ima

Puasmat; šein'ä

Kiäminkoda, tuwrikka

Stuavat; kuin kuvotah stuavoilla

Talvella kuvomma, keviäl'l'ä valguamma

L'innut ruvetah luad'imah pežoloida

Keviäl'l´ä järešt'äh l'en'n'et'äh l'innut

Keviäl'l'ä järešt'äh l'en'n'et'äh l'innut

Keviä; vez'iaiga

Jogi jiäd'yw

Mi rikko l'eibie, pelvašta, orahie

Roštuoh šuat ewlun lunda

Puimin'e

Šygyžyruavot pellošša

Il'l'än jäl'geh ei voi kupaija

Myö pruasnuičema kazanskoida

En'n'ein ol'i äijä pakkuojas't'a

Sroičan päivä, kuin gul'aiččima sroiččana

Iivanan päivä i Pedrun päivä

Pelvašta derie i ruista l'eikata on jyg'ie

Kežäruavot

Rais' perdi pellot

Nowžow šuwri tuwčča

Vihmakežä

Kuivana kežänä jumalalda pakotah vihmua

О себе

Keviäh šuat ei fat'i žiivatalla ruogua

Moid'ä kumbazella mualla i konža kyl'vet'äh

Enžimän'e kukkiw tuomi (čer'ohma), virba

Keviä, vez'iaiga

Talvi, talvie myöt' vuotetah kežiä

Vuaša

Olutta keit'et'äh l'eiväšt'ä i botvin'jašta (ivyštä)

Kuamenkat i l'ožankat

S'iiz'ima, kowkku, havu

Nogiloida pid'äw šordua

Kiwgua, kuin hän'd'ä luajitah

Palat't'iloilla toko muattih

Mid'ä šeiso pert'is's'ä

Pruazn'iekakši pežet pert'in

L'ähet huwhtomah avandoilla

Rubiet paistamah... (посуда)

Posuwdat šoppiuglašša

Kaivot

Lotkat, plotat, luavat

Heboz'in n'imet

Hebozet zat'inkanke

Pikki... (назв. по 1, 2, 3 году)

Hevos't'ä pid'i mahtua oštua

Hebozella raččahalla,

Val'l'ahuš, val'l'aššat hebozen

Rruazn'iekalla ajel'ima kor'jazella

Reijet, talvella l'innah rejel'l'ä

Hein'iä, tuahta ved'iäs's'ä t'el'egät

Čuajukši kuivaimma buolan l'eht'ie

Šuwrešša pyhäššä paistoma rist'ie

Paistoma kaikenmuost'a piroškua

Taiginašša nagole ol'i muijotuš

Puiččima toko briwžoilla

Kyl'yö ewlun kyl'bimä kiwguašša

Tuwl'imel'l'iččä

En'n'ein kyl'vet't'ih l'iinua

Voizavodalla l'yöd'ih voida

Šeizo jovella mon'i mel'l'iččiä

Jovella luajitah kololoida

Miän jovešša on hawgieda, ahvenda

L'ehmä jäi meččäh

L'ehmä šyöččieči

Paimen, hänen šuorivo

Dorogah hebozella otetah turbaččuh kagrua

Žiivatta šöi ruwmenda i čyl'kyö

Lambahat

Kažvatat važan

Ruwvat žiinatalla varoin

Kukat i travat l'ekarstvakši iččiel'l'ä i žiivatalla

Gluhoida koivuo vaššakši ei katata

Talvekši keriämmä buwlua, karbaluo

Mit'yt´tä puwda kažvaw miän mečis's'ä

Syömizet pyhässä, jogopäivä, ruavolla (mečässä, pellossa)

Jallačit

Vuattiet pruazn'iekoin i jogopäivä

Kyl'is's'ä pruaznuidih pruazn'ikkoida

Kuin nuorizo viet't'i aigua; kizat

Kezr'iämäh keräwd'ymä yhteh

Halguo ved'imä Pogrelovah

Kevyäl'l'ä kävel'imä parkih

Lapset čuristih goralda

Lapset aivoin zavodittih ruadua

Mih kizattih lapset

Kuin kažvatettih lapsie

Lapsie ris's'itet't'ih

Nain'e suaw lapsen

Suad'ibassa toko rikottih

Karielan'e suad'iba

Omah pereheh n'äh

Kävimä susiedoih talgoh

Ruista uberima puwn'ah

Kuin juattih muada; polossat

Dengat end'izet

Mil'l'ä mitattih l'eibiä, šuolua, karas'inua

El'än'dä miehel'l'ä mužikan talošša (беседа о родственных тарминах)

Voida kolawttima i koppima äijiin

Šuwrešša pyhäššä maiduo ei šyöd'y

Maido talvel'l'in'e i kežäl'l'in'e huomneš i ilda

Žiivatalla (šyötät) juotat herua

Talvella šöimmä mugieda maiduo

Šeizatat maiduo padaz'issa kiwguah

Har'jua luajittih šugahazešta, ruvalla valettih

Keviäl'l'ä koivuloista kerät't'ih mahlua

Hiil'ihawda

Kiwgualla muattih, šeizatettih čun'ie

Päre palo svičašša

Varuštima koivus't'a päret't'ä

Hiil'il'öid'ä šammutettih čugunah

Havulla pywhit puad'iin i šeizatah l'eivät

Halguo varuššetah šygyžyl'l'ä

Kyl'yh n'äh

Kyl'yh hiänet vaššanke

Lehekšeh käwväh sroičan jäl'geh

Lapšet pien'enä zavodittih awttua pereheššä ruadua

Tyt't'ölapšet školah ei piäšty, pidi kezrät'ä

Lapši it'ki yöl'öin

Lapšet äijän l'äz'it't'ih

Bobuo lapšilla ol'i vähä

Kuin šyöt'et't'ih lapšie

Lapšet n'än'kyid'ih pereheššä nuoremb'ie

Pappi panow lapšella nimen

Lašta staraidih kerdah ris's'it't'iä

Räbin'iä talvekši kerät'äh

Miän kyl'is's'ä on i saduloida

S'iemen'd'ä kažvattima koissa

Ogordašša kažvoi hern'eh

Pyhä šyömizet

Bukvua hawvuttima puašša

Mit'yt't'ä einehtä konža uber'itah

Ogurčat talvella aitašša kyl'met'äh

Pomidoran okšie pidäw katkuo

Ogurčoida vilulla katetiin

Morkuloida pid'äw harvennella

Valuas's'a vet't'ä tuon jovella

Ogordua pidäw kit'kie

Luwkat i morkut ei varata viluo

Keväl'l'ä ogordan kaivan

Važa imöw l'ehmiä

Žiivatta ei tule yökši kod'ih

Akat mahettih ottua spoorost'ie

Tulow šuwri n'el'l'äpäivä

Žiivatta l'äz'ewd'yw

Tihet, šiäkšet, puarmat

Čolapaččahat oldih toko dolbittu

Talvekši čolapaččahie uber'itah

Mez'ivuoži, čolapaččahat čolat rojiečetah

Kyl'äššä ol'i časown'a

Čuraima jogie myöt'

Hebozen muasl'inčana šuoritettih

Kirikkyö ol'i monešša kyl'äššä

Kirikköh kävel'imä Ivnovskoih

Kävel'imä pod'onšillalla

Ajel'ima hebozella Tver'ih

Gribua kuivuamma, šuoluamma

Miän mečis's'ä kažvaw gribua, mar'jua

Meččä žiivatat i l'innut

Alazet, kindahat

Nahkašta luajittih ofčinua, ommeldih jallaččie

Heboz'illa ajel'ima Pogrelovan turguh

Heboz'illa ol'i zat'inkua

Hyvän l'ehmän primietat

Važan jät'ät rovukši

L'ihakši on l'äht'ömä parembi is'kie

L'ehmä kandav, kakši n'ed'el'ie maiduo ei šywvä

L'ehmiä ei l'ypšetä ymbäri vuotta

Čyl'ky män'i žiivatalla

Keit't'imä stuwd'en'ieda

Lambahie kerit't'ih kolmičči vuwvešša

Heboz'illa ruadoma kaikie ruaduo

D'iedo kanua ei pid'än

Kuin juotettih i šyöt'et't'ih žiivattua

Kaikki žiivatta šeizo omilla messoilla

Žiivattua pid'imä äijiin

Sv'atkoina šuoriečettih

Muasl'enčana čurajima

Kyl'äššä pruaznuidih pruazn'iekkoida

Bes'owdašša t'yt'öt karrattih

Mih kizattih lapšet

Kävel'imä goralla čurajamah

Kuin šuoritettih pien'ie lapšie

Dorogah pandih turkie, tuluppua

Kengiečet luapot't'iz'ih

Viil'et paijan

Holstašta ombel'ima kaikkie šubi

Kangašta l'evit'et't'ih lovalla

Langua kruas'ima l'epäl'l'ä

Mit'yštä langašta midä kuvottih

Kudoma toko uzoroinke

Ruaduo ol'i ymbäri vuoži

Mid'ä piet't'ih piäl'l'ä, jalašša, piäššä

Miten näitä vietettiin Skuoritsan seurakunassa

Hansin Jukka

О себе

О себе

Miten häitä vietettiin Lempalassa

Kolmii

Röntysköistä

О себе

Šykyšyllä lähettih nuotalla

Jälki Pohroččah šuat'en potakat kuokittih

Läksimä meččäh heinällä

Kašvatettih l'iinua ta pelvašta

Mitä kašvo peltoloissa

Kulkima šukšilla ta venehillä

Meččätöistä

Omašta Akonlahen kyläštä

Tyttäret aparua annettih

Miula sorokkua piäššä ei ollun

Kuin ennein miehellä mäntih

Tyttöparilla ei ennein kisattu

Tytöt čuipotettih

Pruasn'iekalla kävimä etähäkšie

Stuprit repušša kyläh šuat'e

Mitä luajittih tuohešta

Meččä kun rupieu palamah

Vimeset tukit nazivaičih häntä

Jokie myöt'en puut männäh iče

Juoksima poikki lauttua

Koškiloissa lautat hajatettih

Poutuš ol'i n'el'l'isnurkkani

Uitošta

Šuolattih šientä

Petäjyä ta olkie šöimä, konša oltih pahat aijat

Huttuo keitettih jauhošta

L'ihua on kovua tai pehmietä

L'ihat keitettih

Kalarokkua keitettih

Mečäššä keitettih rassolua

Pihalla pit'i keittyä mečäššä

Heposilla pyörit'ettih lauttoja

Ennein meččyä hakattih

Ryšäh mänöy heponi rekeneh

Kalua pyyvettih pyrrillä

Šukšella miän piti matata

Ei ne kaikki šuata peryä pityä

Venehet ol'i n'el'l'ilaitasie

T'iet oltih pahat

Ol'i šoita

Huuhissa šientä ol'i

Muššissa vuatteissa kaimattih kuol'ijua

Oltih talvipaltot

Kisah tultih nin oltih vorsat

Rinta-rošši

Nenäl'iina ol'i koprašša

Kaklušta ol'i stoikka

Talvella oltih korvat (röijyt)

Kuin koštuo luajittih

Pikkaraiset tyttöset n'ise oltih koštoloissa

Siiččua oššettih kaupašta

Šulkuset oltih kaklapaikat

Jupkie virkkasima

Kesrasin loimet ta kutiet

Emmä šuattan t'ikuttua

Monta ol'i t'yötä

Kävimä lehen riipuh

Mie olen n'eičyt nin miun pitäy paistua

Riihtä puimma ta jauhokivie panoma

Lapšien pitäy t'ietyä oma kiel'i

Akonlahešta kävi pappi

Leht'ie leikattih ta riivittih

Šuo- ta peroš heinät oltih

Kontokki on kylän n'imi

Jovet, järvet

Mečät

Peltoloissa ol'i

Mal'inua ol'i äijä

Kiveštä ol'i aijat

Kivikkö perä ol'i miän kylä

Šoita ol'i pitkie

T'iet kyläštä ei oltu hiäviset

Kylän eläjät

Rahka-maito

Mämmie viluh veteh hämmennettih

Voltuška talkkunašta

Meštuo luajittih

Nakrehešta

Šienikukko

Kalakukko

Kolaččuo ta keitin leipyä luajittih

Kanua ei ollun

Vierahilla sriäpittih kakkarua

Voi pantih rasih

Leukkoleipyä otettih meččäh

Ruuvat

Räkät, puarmat, polttajaiset

Skokunat

Kontie revitti naisen kun l'ienöy ollun hänellä poikalapši

Kiärmehie olen nähnyn

L'intuloista

Okafie-tät'i ol'i umpišokie

Miun pit'i t'ietyä äpärehistä tai lehmistä

Miän ukko ol'i viisaš mieš

Šiänalua kivist'äy

Ihmisen vartalošta

Miuhu tultih šulhaset

L'evan Vassel'ei rupei muokkautumah

Puapo otettih lašta hoitamah

Kakši netäl'ie kihlojen alla on neičyt

Ei ollun marjah aikua

Ämmö toi kalakukošša kultarahan muamolla

Muamo ol'i skuuppa

Ukkol'ašta muamo ol'i tuonun šiemenet

Heposella panemmä potakkua

Karšinan penkirellä pantih potakkua

Vettä mäni karšinah

Perttie peššeššä laulettih

A myö kun kerran šuurella pešulla pirttie pesimä

Eri kohašša ol'i l'iävä

Kaivošta

Ukko otti toisen akan

Hekla ol'i kaikin kaunehempi tyttätistä

Vassil'ei ol'i mukava mieš

Okafie tät'i halteutu

Šukuniemet

Об оленьей упряжи. Как запрягали оленей

Беседа на бытовые темы

Maxt mij tāttim pobba kon’ttɛ

Maxt paštkuili pāstat

Как шили обувь

Miaheɛs’t ban'džim, ban'džim, ban'džim

Kon'di šil’lim

Kuas’s’ ɛverist jīlim, vuudasjōdest

Āhkeľsijdis’ť jīlim

Livasella oli mikä n'imi

Lapšie ol'i äijä

N'imet anto pappi

Oli köyhyä tai pohattua

Tetrišellä ol'i monta kauppua

Vuaralyläššä ol'i kirikkö

Mimmoset oltih pellot

Haukanmarjakši nimitettih karpaluo

Marja- ta šienipaikat

Mujeh karjat tultih lume šatiella

Nuotašša ol'i pullot

Mujehta pyyvettih nuotalla

N'iemet

Palojärveštä lohta pyytimä

Iron šyrjellä čäijyö kašvo

Kulettih polkuja myöt'e

T'iet

Šuošta poikki luajittih tietä

Maxt jarka jīliš

Luajittih kekoja

Беседа Артамона Семеновича Сергина с Ириной Кузьминичной Черных

Nurmie peretäh

Maxt kåvvas tuijīš

Kylä oli pieni Rökö järven rannalla

Puohei̮vuim vuaijim nut’t’ i jīlim

Maxt k’ɛm’m’i kuarɛnt

Maxt vuai̮jiš talva i k’assa

Mi̮ttem zvīr’ li vārɛs’t˙

Ki jīli si̮r’vis’ jōurust

Maxt svad’ba sīruš

Tämä on koulun talo

Maxt vi̮tti̮m puoht

Mujeh oli Kivijärveššä šuuri

Kahekšan lašta oli

Maxt jarka jīlľiš

Tuatto heposella kaupičči

Maxt jarka jvellim

Oli puoli hevoista

Maxt mij mii̮httoš Vud˙d˙asjōgɛsti pɛzsūllost

Alettih pojat kirjua työntyä, a mie en šuatan lukie

Kuas’s’ jīlim Vud˙d˙asjōgɛst uc’ pɛrti̮st

Työtä oli pikkaraisena

Mij jīlim Vud˙d˙asjōgɛst

Mij jillim talva siidist

Kivilöissä on piruja

Olen kipie

Kaheškymmen vuoši oli kun mänin miehellä

Kuas’s’ mij p’astɛkčolmi̮š pōbba kōn˙dim

Mej jālsti̮m Kalinvuajvist

Maxt kuisim kalsiš n’ark t’āčɛ kui̮dit

Полилог: Федор Романович, В.Р. и Мария Прокофьевна

Kivijärven kylä

Maxt jarka jil’liš mūrr olma

Omašta kyläštä

Ki jilli āx’k’elsijdis’t˙

Ei ollun kouluja

Maxt n’umt tuijāt

Maxt kihttiš p’ɛcjāvv

Kuin ennen pruaznuidih

Maxt jarka jil’liš

Mumti̮m pormuš lie

Jamrin˙ nɛm, vuai̮j nɛm, kušk nɛm

Mittɛm zvīr’ lie tal’ paikkes’t˙

Mi̮ttɛ kuɛl’l’ ľai tal’l’ jamri̮n˙

Maxt k’asti̮š pohei̮. Mij kucutin pohein vuaijim

Maxt sāni̮, kier’r’es’ tuijiš

Maxt jarka jil’liš. Mij jillim nutt

Pojalla oli viisi vuotta, kun ukko ajettih Šuomeh

Koira ol'i pošti joka talošša

Kanua ei ennen ollun

Hevoista, lammašta piettih

Härkä ol'i karjašša

Paimenella ol'i tuohista luajittu truba

Kondie ol'i ennen l'ikkeheššä

Vanhah aikah paimen ol'i meilä

Matelajalkan'i lehmä on hyvä

Kuin kažvatettih lehmiä

Šientä kerättih talvekši

Primietittih vanhat

Korvah pandih buola marjat

Vähä poimittih mussikaista

Joka marjua ol'i

Olen ollun mečän palošša

Mimmoset oldih mečät

Riivittih leht'ie, petäjät šunoltih

Rehuo ennen ei ollun

Mimmoset ollah heinät Jyškyjärven luona

Elettih šavupirtissä

Gorbušoilla n'itettih

Kivellä jauhoma

Köyhällä vähä pelduo, muata annettih pojilla

Riiheššä puimma

Šeiččemen ol'i lašta kun tuatto kuol'i

Vanhanaikaset pruasn'ikat

Kuin nuoriso kisattih

Oltih šuuret košet

Höytie košešša ei voi uija

Jovet, järvet

Talvella ryžyä da verkkuo kuvottih

Kuin leikittih lapšet (eloisseldih)

Laulettih šuomelaisie piirilauluja

Nuoriso besoudašša oldih

Ei otettu miehellä tyttyö lapšen kera

Eruo ei ollun n'i konša

Toiset toisilla autettih

Kuin lečittih rahvašta

Tul'it'ikkuo oli

Oltih karas'ina-lamput

Šugie oššettih

Mužikat poltettih truupkua

Vuattiet kataitih

Huuhottih vuattiet avannošša

Vuatetta peštih aldahissa

Halkuo pil'ittih da halattih

Maito pantih patoih

Vaškikattilašša keitettih rokkua

Jauhuo pijettih ropehessa

Kakkarua paisettih riehtilällä

Voita piekšettih härkkinällä

Marjah käytih korvinkalla

Korennolla kannettih vettä

Kras'imattomat ol'i kaikki

Mitä ol'i pirtissä

Venyähen kielellä meitä pappi opašti

Kuopašša pijämmä kartofel'ie

Talon paikan vibiraičemma

Šovašša en ole ollun, ol'in vanhembi vel'l'i

Olen elän täššä pitkie aigoja

Kyläššä oldih pajat

Strojin liävän

Oli aitta

Strojima kylyn

Pirtissä oli komoda, polčat, vuarnat

Kuin taluo srojitah

Kuin verkkuo luajitah

Ol'hovoista čurkasta starina

Rahvas oldih hyvät Jyskyjärvessä

Antikainen on miun mies Toivon vel'l'i

Olin kaksi vuotta sovassa

Vilkalla ei syöty n'i konsa

Suomesta tuotih zontikat ta kalošit

Syötih yhestä staučasta

Ei ollun zanaveskua, krovat't'ie

Nurmet oltih paharaizet

Kaikki oltih köyhät

Tuatto ukko oli oikein köyhä

Kuin ennein suoriuvuttih

Sientä i marjua kerättih

Mitä ennein keitettih ta paissettih

Lapsilla mie sanon starinua

Opettaja oli venäläini

Karjalaiset t'ijettih venäjän kieltä

Papit oldih venäläiset

Käytih toin'i toisen luo gost'ih

Druužno elettih ennein, riähkyä varattih

Leipyä ennen vejettih Kemistä

Heinyä n'itettih viikattehellä

Kynnettih adralla

Poštie venehellä šouvettih

Anša punottih jouhešta

Mečällä käytih koiran kera

Talvella nuotalla pyyvettih

Kuin ennen kalaššettih

Heinällä kävimä kahen kymmenen viijen viršan piällä

Ennein lehmä ol'i joka talošša, oli heposie

Talvekši l'ihua šuolattih, kuivattih

Meččo kinnuu

Mečäššettih ennein

Kartofelie, nagrista luukkua pantih

Pelvašta harvah kašvatettih

L'inua kašvatetah

Huuhto on meččäpelto

Mečäštä peltuo luajittih

Kai oltih omašša hust'janskoissa työššä

Joka kyläštä on täššä eläjie

Ensimmäiset Jyškyjärven eläjät

Ruatoma staraicciutuma

Lapšet mäntih šovašša

Šota kun loppu

Šota kun alko

Jyškyjärven luona on kylät

Jyškyjärven kyläštä

Kyllä še oli poikkoi mujehta ottamah

An'n'i-täti avua šie ovi

Lämmitettt'ih peskuvärčillä kun kipeyvyttih

Perttie peštih šurella pešulla

Kuivattuh vuatetta pihalla

Katainta pualikalla šilitettih

Kuin vuatetta peštih

Hukkua ei ollun, ahmuo, jäniksie ol'i

Minun tuattorukka kun kontien pešän löysi

Koirua piettih

Lehmien nimet

Lehmät

Heposen nimet

Heposie o'li

Lehmä kun kipeytyy

Puarmoista, čakoista tervattih

Iče puaškoroitih heposie

Missä paimennettih lehmie, heposie

Paimen kirtäy karjan

Lehmie paimennettih

Sirotina, ottolapši, leški, mačeha

Lapšet jiätih ilman vanhempie

Erottihko ennen mieš ta nain'i

En ole vielä ompeluttan yhtä koštuo

Kuin ennein tuttavuššuttih, ta miehellä mäntih, kuin kossottih, mitä kisattih, kuin šuoritettih moršienta

Niitettih viikattehella

Heinällä virsut pantih jalkah

Heinällä käytih koista

Heinän šuanta-aikana nuostih n'el'l'än aikana

Isäntä nuosi kolmen-nel'l'än aikana

Peltuo ruattih, mečäššettih

Kuuštoista henkie män'i šovalla

Kyläh šuat'e ei ole tietä nykyjäh

Elettih kyläššä truušno

N'imet

Järveššä on heinyä

Kalua ol'i järvilöissä

Marjat

Torokat šompajärveštä

Järvet, jovet, šuot, mečät šompajärvellä

A kalavejet oltih hyvät

Kiriköššä oli kulta mual'ie

Ušottih jumalua kyllä

Mimmosie pruasnikkoja ennein pijettih

Prohor tul'i jynkkäh meččäh (Mikkolan kyläštä)

Hiän män'i meččäh, šai käkräpuut (rentuhulla ajeltih)

Heinät ki vejettih poroloilla

Pohatinoilla tuotih raijolla 50 poruo yheššä tukušša

Mahaseissa oli jauhuo

Heposilla ajettih rahtie

Kuin elettih šuurešša pereheššä

Luajittih pirakkua

Kuin kalan rašvua luajittih

Huntalla mitattih

Rejet, venehet tervattih

Tervan kušella parennettih

Tuohitervua poltettih

Tuohešta luajittih

Iivanan päiviä vaš ečit't'ih uarehta

Tullah pakkuomah velgah

Vieris't'änä tuodih svjatoida vet't'ä

Šuwren n'el'l'än päivän primietat

Kuin pid'i vaššata

Koldunat mahettih ottua roduo žiivatašta

Šuwri n'el'l'ä päivä- kal'l'is' päivä

Kuaveht'iečow pahoilla paikoilla

Kolduna kuolow

Pahoin kulow rist'ikanža, ripuštuači, ambuoči

Kuol'i vierottoma lapši

Mint'än ožuttučow pokoin'iekka

Kuol'ie rubei tulomah yöl'l'ä

Muissinšuwvatta

Vuodehin'e

Pokoin'iekkua muissellah mon'ičči

Pominkat

Kalmoilla

Pokoin'iekalla lugietah saltir'ie

Ris't'ikanža kuol'ow, hän'en peššäh

Enžimäizet ruavot lapšilla

Kizattih bakkiz'ih

Bobuo ewlun, luajittih muččuo, miäččyö koissa

Čikolla kivis't'i piä

Buabot složittih luwloida

Lapši paššandaw

Mil'l'ä l'ečit't'ih n'imet'öin'd'ä

Lašta kyl'vet'et't'ih kyl'yššä

Kuin l'ečit't'ih lapšie

T'yt't'ön'e viikon ei l'äht'en kävel'emäh

Pereheššä oldih vain brihalapšet

Lašta kažvatettih koissa

Lapšella pannah n'imen

Rist'eizet

Brihalašta viijäh outar'ih

Lašta ris's'it'et'äh

Enžimäin'e vuoži miehel'l'ä

Järešt'äh gos't'ih kodih

L'äht'ietäh šulahazen taloh

Myöšyt't'el'iečennät

Suad'iba primietat

Muata pannah viluh aittah

Svuad'ibat oldih en'n'ein vägövät

Ajetah kirikköh

Hebozet kukitetah

Tul'i venčapäivä

Vanhembi čikko män'i miehel'l'ä

T'yt't'öl'öil'l'ä pid'i varuštua pr'iduan'eida

Ol'i kaiken muos't'a žiivattua

Tul'i eravoaiga

Mužikat oldih provornoit

Käl'ykšet i min'n'ät oldih ruadajat

El'imä yheššä mon'i pereht'ä

Skuat'er'ih luad'ima lučonkua

Prošvua n'iegloma šuovattana

Langoida painoma

Kudoma käz'ipaikkua, pos't'el'n'ikkua, t'öböl'ie

Käviäl'l'ä torvet l'evit'ämmä pihalla

Värt'in'iä pid'i mahtua luad'ie

K'iäminkoda i viipšinpuwt

Lämmit'et't'ih koivuhallolla

Rikkipuikot

L'iävä

Aitta

Kakšišorkahin'e skammi

Luajittih kaiken muos't'ä puista

Mityt't'ä ol'i posuwdua

Vorat kerrit't'ih uid'ie

Kyl'äššä tapetettih mužikan

Tul'i padan'iekka kyl'äh (продолжение № 1207)

Čiganat voruidih kanoida

Hebozen vied'ih Ruameškah

En'n'ein taloloista vied'ih heboz'ie

Vorat otettih počin

Mužikka muan'itti vorat

Vuašilana pihalla srojittih jarmankua

Argie poltima

Muasl'enčana čurajima kolme päiviä

Jarmankalla ajal'ima hyvil'l'ä heboz'illa

Šuwri jarmanka ol'i Tolmačušša

Kyl'ie myöt ajeldih kalan'iekat

Kalua pywvet'äh sualulla

Talvella jovella luajitah kolon

Miän kyl'ä ol'i hyväl'l'ä messalla

K'yl'yššä kyl'bimä

Miän ruwčalla ajeldih toiz'ista kyl'is't'ä

Lattiella pan'ima huršit

Huwhtoma ruwčalla

Vuatteida powkkuima

Pert'is's'ä zaved'iečow kuz'iehas't'a

Talvella kävel'mä torokkanoilleh

Poltima meččiä, robivoilda

Hein'ie vejet't'ih talvella

Kävel'imä hein'äl'l'ä puwsilla

Talvella kävel'imä gost'ih

Här'jaimma t'yöd'ä kyl'yššä

Naizella ei šua viikon šuaha

Nain'e kuol'i šuandah

Mil'l'ä l'ečit't'ih lapšie

Kuin n'än'kyid'ih piend'ä lašta

Lašta ei ožutettu, varattih šuwdelušta

Kuin vorožittih žiivattua

D'iedo l'ečči hebozen

Griboida šuolaimma

Meččäh mar'jah i gribah

Kizaimma lattah

Guomnoh kävel'imä l'iekkumah

Lapšien ruavot koissa

Talvella čuraimma gorašta lotkalla i čiballa

Čikko langei hein'ät'el'egäštä

Langein kiwgualda karžinah

Jät'et't'ih miät yks'iin kod'ih

Vanhemmat nän'kyid'ih nuorembie

Kuin vaššarah rikošta

Vez'i, kyl'y, tanhuo iz'än'n'ät ei šuata šiän'n'yt'än'd'iä

Čorta on villakaš, ... kun tuwr'ikka

Jurgina žiivattua ajetah virbaz'illa

Pid'äw muwttua pert'in šija

Tanhuoloida rikottih

Tanhuon iz'än'd'ä

Pr'imietat pahakši

Akkan'e lugi mol'itvan

Pokoin'iekkua äijäl'd'i it'kie ei voi

Mis's'ä issutah čortazet

Nain'e ei popad'in kirikköh

Murenniin pudropadazen

Stolan tagana pid'i šywwä por'uatkašti

Kyl'äššä enžimäin'e rad'jo

Čuajuo juodih čugunašta

Kyl'än poltettih

Kyl'ä mon'iečči palo

Katokšet oldih katettu ollella

Tanhuo

Naviesa pert'is's'ä ol'i l'evie

Palat'illa oldih podusket, od'jualat, šielä i muattih

Ol'i kakši lagie

Šavu tul'i pert'ih

Pert'i ol'i l'eikattu kirvehel'l'ä

Ei popad'in nain'e kirikköh, händ'ä ved'el'i (продолжение на 2 дорожке № 1204)

Pil'imä mečäššä halguo

Popad'iin mie konuavah

L'äks'i nain'e bluasloven'jatta

Svjat'inä vejellä vaššattih

Pruazn'ikkana tullah ottamah velgah d'engua

Leiväštä otettih spor'en'iida

Koldunalla ei šua kuolla

Pappi hän'en virrotti

Kiriköššä langiel'i

Tuatto hawkku pojan, že i l'äz'ewd'y

Tul'i čorta... (продолжение 1203/14)

Tul'i čorta

Kyl'yh pidäw män'n'ä bluasloven'janke

Kävel'iin mie Zagorskah

Ei voi šanuo pahua šanua vejen luona

Tuwlenn'en'äšt'ä pid'äw kiänd'yö

Suad'ibašša kolduidih t'yt'ön

Kolduidu mužikka

Mahettih roduo ei andua

Rodu ei mäne žiivatalla

L'ehmä iče kodih tulow

L'ehmii l'äz'ewd'y

Tied'äjä piäšt'i

Vejen iz'än'd'ä šiän'd'y

Astu t'ät'ä kyl'yšt'ä i langei ruwččah

Solofkoi kävel'd'ih jalgaz'iin

Pr'ihodašta papit kerattih kaikkie šubi

Jumalaz'inke kävel'd'ih kyl'ie myöt'

Šobahiz'inke ei voi männä rist'ih, kirikköh

Nain'e šuaw, niin kirikköh ei voi kodvan männä

Ris't'ikanža kuol'i

Sluwžiba mänöw kodwan

Koissa nagole piet't'ih svjat'in'ävet't'ä

Vieris't'änä svjat'it't'ih vet't'ä

Šuwrešša pyhäššä män'imä pyhil'l'ä

Kävel'imä kirikköh riähil'l'ä

Papit oldih žadnoit

Papit šuattih hyviin šywwä i juwwa

Suad'ibassa toko it'kiet't'ih

Män'iin miehel'l'ä ei miel'ehizel'l'ä

Briha kuččuv kargajamah

Keräwdyw bes'owda

Svjatkaaigah gadaiččima

Kyl'ie myöt kävel'dih čiganat

Jogie myöt'en laškima halguo

Keviäl'l'ä parkie kiskoma

Iz'än'n'äl'd'ä voruidih l'ändet

Talviruavot t'yönke

Ol'iin mie n'än'kis's'ä

Kävel'mä toko zarabotkoilla

Mualoida myöd'ih, bariššuidih

Kazakat i kazačihat

Kyl'ie myöt šogiet kävel'd'ih

Bohatat oldih pahat

Ewlun mil'l'ä makšua veduo

Läks'iin mie riičikonke pakkuomah

En'n'ein ol'i äijä pakkuojas't'a

Kyl'ä ol'i köwhä, vähä ol'i muada

Miän kyl'äššä oli vähä muada

Keviäl'l'ä l'eibiä ottima vellakši

Šuwrešša pyhäššä kudoma

Pyhäššä ei šyöd'y maiduo

Äijäkšipäiväkši pez'imä pert'ie

Kyl'äššä pid'i mahtua ruadua

Vuatetta ommeldih koissa

Järešt'äh l'äks'iin mužikoinke

Tul'i vaštah hukka

L'äks'iin Ruameškah oštamah polspoškie

Ol'i i tuhmua n'imie

Lapšella annettih nimen

Kuwmakšilla ei voi naija

Lapšie ris's'it'et't'ih, vierattomakši ei voinun jät't'iä

Lapšen šai matukšilla

Lapšie šyöt'et't'ih dudušta

Naizet šuadih koissa

Korvih luad'ima lowkkoz'ie

Oštima uzn'iekkua, buzua

Pyrgimä kyl'äh yökši

Voida möimmä, oštima plat'jat

Ostaškovah kävel'imä jalgaz'iin

Kuin gost'itettih t'yt't'ölöid'ä i brihoida

Mit'yššä kyl'äššä mit't'yn'äzet pruazn'ikat oldih

Pruazn'iekoilta kävel'imä illoilla

Jöt'kih marawtiin sverez'in

Toiz'ih kyl'ih pruazn'iekkoina kengät't'ä kävel'imä

Kumbaz'ista kivil'öist´ä luajittih kiwguada

Mit'yt't'ä koivuo otettih vaštah

Šavu kiwguašta tul'i kohti pert'ih

Miän kyl'äššä oli kakši kyl'iä

Vanhah kyl'äh n'äh

Рассказ о том, как ходила в монастырь Каргополь

О 1918 годе. Вост (остров)

О молотьбе

О жизни в Эстонии

Я жила в Павловском районе

В Ленинграде были обманщики

Мужчина купил свитер

Хозяин с батраком отправилисьна мельницу

Хозяин купил корову

Раз в неделю ходили в баню

Парень ходил к девушке

Девушки спали в сарае

Хозяина привели домой пьяного

Хлеб пекли дома

Ручная мельница

Больше выращивали овес

Как веяли раньше

Раньше молотили цепами (riusa)

Летом в риге танцевали

О похоронах

Огороды (о своей семье)

В лесу росли разные ягоды

Бруснику

Коровы паслись в стаде

Коровы паслись в стаде

Молоко возили в город

Прялка

Обработка льна

О тканье

О сенокосе

В дом купили радио

В деревне проводили маневры

Вино не пили

Ходили на вечеринки

Реки были у нас мелкие

Деревня Юдиколово теперь разрушена

О картошке

Парень заблудился в Ленинграде

Грибы и ягоды ездили продавать в Ленинград

Испугались в лесу медведя

У нас были большие леса

Ходили в Лембала в клуб

О свадьбе

Праздники (пасха, масляница, Иванов день, рождество)

Как ходили в церковь

Miten mie käin kansan juhliis

Муж работал на строительстве дороги

Как жили в Сибири

Еду (пищу) варили на целый день

Пекли картошку

Как варили пиво

Как познакомилась со своим женихом и вышла замуж

Молодежь весело проводили время

Овощей выращивали много

Вязание

Обработка шерсти

Женская одежда

Умела хорошо ткать

О своем хозяйстве

О строительстве узкоколейной железной дороги

О своей жизни (школьных годах, службе в армии, жизни в Карелии)

Ходили рыбу ловить и продавать

Мы жили на берегу Невы

О привидениях

У нас были хорошие земли

В деревню приходили торговцы

Ходили на беседу

Ходили в клуб

О своей жизни, семье

Работа извозчика

Работал в ресторане мальчиком

Работа плотника

Помещичья усадьба

Уход за скотом

О своей жизни (о службе в армии, сельхозработах, как сеяли репу)

Как ходили в школу

Девушка потерялась в дороге

Белый медведь забрался на крышу жилища

(Laival ol' karhu) на пароходе был медведь

В Сибири сильные ветры и морозы

Ловили рыбу сетями

Нерпы преследовали лодку

Мы остались во льдах (еле выбрались)

О медведях

ämmä tappo jiä karhun Старуха убила белого медведя

Как жили в сибири

Какие болезни знали раньше

О воинской службе в царское время

Воспоминания о старом времени

Как парни и девушки знакомились

О праздниках

В рождество ездили в Колтуши на лошадях

В прибережных деревнях воздух был луче, чем в Колтуши

Ходили в Колтуши гулять по праздникам

Работа в больнице

Дочь живет в Kolnnune (?) в совхозе

Огород растет хорошо

Сами срубили себе этот дом

В 1951 году здесь было мало домов (в Чалне)

Дорога была длинная

В Сибири море были хорошие

В дороге умерло много людей

Нас эвакуировали через Ладогу

Я ходила через лес за хлебом, который давали по карточкам

Raoko За пищей ходили в ижору

Война прогнала нас из дома, жили в лесу в землянках

Первый раз деревня сгорела в 1916 году

Проводила субботники, построили дома снова

Деревня Большие Пороги сгорела в 1930 году

Девушки и парни ходили на лодках кататься

Лодка перевернулась и девушка утонула в Неве

По Неве ходили буксиры

Kauppijaat käivät kauppaamas pattoi ja astijoi mein juojel

Ездили в город продавать товар

Раньше у нас мало пили вина

Много людей теперь умирает

Во время войны жили в лесу в землянке

О лошадях, коровах

Телега и ее части

Как запрягают лошадь

Сани и ее части

Рыба пропадает из Невы

После окт.революции завод восстановили. Во время Отеч.войны завод снова разрушили и не восстановили

Во время первой мировой войны завод разрушили

Близко от нас был кирпичный завод. Как делали кирпичи

Дрова доставали из Невы

Какие бывали дороги

Приезжали гулять на берег Невы из Ленинграда

Я работала всегда в одном месте

Как переходили через Неву зимой

У Дубровки были сильная бои (1941-1945)

На берегу Невы было много дач

Красная сосна (о времени шведской войны)

Как пекут булочки (топляку), пироги с капустой

Лед поднялся, разрушил юрту

Летом шли на море рыбу ловить

Якуты очень хорошие люди

Ждали гостей в Новый год, они заблудились

Siperis nutut В Сибири одежда вся была из оленьей шкуры

О рыбной ловле в Сибири

У нас бывало много дачников

Мальчик заблудился

На дороге убили человека

Зимой продавали картошку

Сено косили когда где

Земли у нас было мало

Летом в старое время ходили рыбачить в сртовало

Рыба зимой находится в ямках

Поймали три большие рыбы

Kalast otettii ikra pois

Ловили рыбу на удочку

Ходили продавать ряпушку

Как ловили рыбу неводом

Невод делали дома

Дрова покупают

Как хранить георгины зимой

О своем хозяйстве (поросятах, корове, телятах; об огороде; садовой землянике, смородине, яблонях, цветах)

О работе в швейной мастерской

1949 v. tultii Karjalaa

Lapset pantii kauluu

1946 mänhii Eestii

Sota aivan vietii siperii

Meitä tahottii laittaa silvvaa

Paljo ol' vankittu

Mies sunittii

Tekkiit talon itsellein

Naisiil ol' paljo työtä talos

Miten tytöt ja pojat tutustuit

Vaukaan lajiloi

Hiäpäin morsijal pantii lakki piäkä

Kelton kansallispuku

Nuorison ajancietosta

Puiminen

Omenan kaivu

Kivvii veättii pellolt pois

Veättii "kultaa" linnast

Торговля картофелем

О своей жизни: детстве, учебе, домашней работе

ответы на вопросы

Pellavaast

Kankaspuun osat

vokin osat

Lampun osat

Karjamua

Puuomenuspuut ja nuapukkapehot

Vesi meil oli ettääl

Telesanssi käi kuutmyllyst Kelttoo

Kirkos käymisest

Talon nimet

Kelton muat

Kartanon rakennuksist

Talo

Kenkät ja turkit ompelutettii

Nahka parkittii koton

Lampaista

Ruista kylnettii vähä

Miten tehhää voita

О себе, своих братьях и детях

Minjan piti olla terve

Virpomine

Jälkijuomat

Tyttö pantii häpjäpuuhu jos tek asjas patast

Pelehtelijät kaivot joulun ja loppiaisen välil

Nuoret käivät hovin töis

Kansa ol' lukutaitoista

Vstauksii kysymyksille

Kelton Kausa ol' neljellidtä

Kylis väinät saposniekat

Miten suatii muata lissää

Savupirtit

Miten keltto asustettii

Miten Vupanitsas juotii kertaa

Läksijäiset

Satamiehen sluuspast

Lampaat männiit nuapurin närtteehe

Pappilast naraskettii pis's'i

Hautajais ruoka

Orvan kyläs ol' niis talloo

Езда на оленях

Воспоминания о прочитанных былинах

Рассказ о своей жизни

Бытовой рассказ о селе Шуерецком

Как на Баренцево море ходили

Как на охоту ходили

Радиолу приобрели

Рассказ о поездке в Соловки

Гадание

О селе Шуерецком

Как я служил в армии

Рассказ о своей жизни

Рассказ о високосном годе

Как шкуру выделывали, сети красили, люльки делали и т.д

Как хлеб, риськи пекли раньше

Как саамы представляли себе некоторые явления природы (гром, радуга)

Как одна семья жила на озере

Как два саама обедали в кандалакшской столовой

Где раньше жили саамы, как пекли риськи, шили одеяла, хранили пищу и рыбу и др

Рассказ и йойк

Рассказ об олене

Рассказ

Рассказ

Случай в заповеднике

Встреча с медведем

Где жили раньше саамы, как сети вязали, красили, как строили лодки и др

Как мы ездили в Ковдор. Рассказ про крестного отца Прокопия

Рассказ о баранах, медведе

Что ели раньше саами, об охоте. Как шили пецки, как сети вязали

Продолжение рассказа 1954/15-16

Продолжение рассказа 1954/15

Рассказ о разном

Какие семьи жили по каким озерам, рекам

О замужестве

О том как раньше детей ругали

Рассказ

Продолжение беседы 1916/22-26

Продолжение беседы 1916/22-25

Продолжение беседы 1916/22-24 (о том, как веселились на праздниках)

Продолжение беседы 1916/22-23

Продолжение беседы 1916/22 (о том, как жили в селе, сколько было домов, жили на краю границы)

Беседа Федора Романовича с Парасьей Ивановной

О том, как брат ходил на медведя

Бытовой рассказ

Как мы жили в Кырвадист

Некоторые явления природы (что такое гром)

Как жили в заповеднике

Как оленей приучают к упряжке

О названии оленей (теленок, урок, убрас)

Как оленей метят

Продолжение 1916/3 + как ставят сети

Как плетут сети, невод

Как ловили семгу, из чего делали жилище, шили одежду, детскую люльку; как детей растили

О саамской пище, о том как хлеб пекли и немного о том, как нитки выделывали

Как забивают и разделывают оленей

О богатом Сергее-старике

Как надо жарить рыбу

Как надо сушить рыбу

Рассказ о Марьяне и Хенду

О жизни в веже

О верности лебедей

О дочерях Марии

Виды лова рыбы (мережа, сети, удочка, невод)

О дочери Марии

Обувь

О домашних животных

О разных крестьянских работах (обработка льна, вязанье, тканье)

О своей жизни

Huhl'akkana

Боюсь покойников

Svuad'bo

Lohhen pyynti

Вязка сетей

Выделка сукна

Пожога

Ходили на танцы в Финляндию

Заблудилась

Сновидения

Рыбалка

Дурной клад

Уборка сена

Болезни и их лечение

Riähkä

Праздники (продолжение 1169/6)

Праздники

Как вышла замуж

Одежда

Лен

Выделка сукна

Изделия из бересты

Сновидения

Сокровище

Духи

Знахари

Родители

Лечение ребенка

Роды ребенка

Свадьба

Paha silmä

Nuotta

Pelvas, liina

Духи-хозяева

Молочные изделия

Полевые работы

Пожога

Церковные праздники

Водяной, хозяин леса

На охоте с мужем

Встреча с лосем

Привиделось

Родственники

Изготовление сукна

Пожога

Родственники

Топонимика

Выгонка смолы

Вязка сетей

На охоте на медведя и барсука

Родственники

Нодья (Костер)

Заготовка сена

Полевые работы

Пожога

Родственники

Покров день

Рыбалка, …

Свадебный обряд

Топонимика

Охота на лося

Cновидения

Haldijat

Церковные праздники

Выделка сукна

Семья

Породы рыб

Как сшивают лодку

Kes's'elivoina

Сведение о деревне

Нерест рыбы

Языковые соседи

Геологические работы в наших краях

Лодку строят так

Kes's'elivoina

Рассказ

Языковая ситуация в районе в 30-е годы

Просьба отца

Школа в Тунгуде

Мальчиком на лесозаготовках

Разное и луввьт

Маланья и медведь

Репу сеяли так

На ловле сельди в Белом море

Как родилась Тамара

О крестьянской жизни

Как родилась Октябрина

О прозвищах

Вышла замуж очень рано

О семье отца

Этимология названия деревни

Разное

Разное

Встреча с А.А. Антоновой

О разном

О Вале

Весна и гнездовья

Весенний ход рыб, рыбалка

Женитьба Е.Н. Матрехина

Ирина отравила Алексея

Бытовой рассказ

О Мяндаше

Эна

О смерти Е. Н. Матрехина

О В. Чарнолусском

Беседа

Бытовой рассказ

Как делали луга

Как молодые одевались раньше

На беседах

О семье

Как вышла замуж

Как попала жить в д. Лехту

О жителях деревни Шуезеро

Мне построил лодку старик

Как живу без ног

Как я потеряла ноги

Сельдь возили на продажу в Финляндию

Топонимика деревни

Починка

Kalan pyynti

Как выходила замуж

Как вышла замуж

Что изготавливали из малька

Ягоды

Стряпня

Как вяжут сети

Старик у меня парализован

Ловля неводом

На ловле сельди в Сороле

Taigina

Ходили ряженными

Как крестят детей

Рыбалка, тони

На лесозаготовках

Сведения о деревне

Nuotalla

Сплав по реке Тунгуде

Сведения о деревне

Почему я говорю по-русски

Училась в школе на финском языке

В эвакуации

О семье

Породы рыб

Часовня в д. Луголамби

Kes's'elivoina

Работала начальником

На строительстве ж/дороги

Сведение о деревне

Строительство дома и бани

Как делают лодку

На ловле сельди в Саракской губе

Встреча с медведем

На лесозаготовках и сплаве

На окате

Как гнали смолу

Смерть дяди во время выгонки смолы

Луга делали так

Сведения о д. Ушково

Староверы

Ильин день праздновали так

Как рыбачат неводом

Рыбные места в Шуезеро

В эвакуации в Коми АССР и возвращение обратно

Семья, как утонул сын

Былые занятия в деревне

Как вышла замуж

Изготовление сетей

Работа на лесозаготовках

Уход за скотом

Работы по льну, конопле

Об операции на глаза в Петрозаводске

О жизни в деревне, о семье, крестьянских занятиях

О своей жизни в д. Мегрозеро, о крестьянских делах, воспитание детей

Рассказ о лосях

Охота не медведя

Рассказ о лесных птицах, зверях, охоте

Поездка в Питер к мужу-солдату

Рассказ о своей жизни и замужестве

О часовне Козьмы и Демьяна в Печной Сельге

О праздниках в Печной Сельге

О службе в царской армии

О староверах, живших около Печной

Рассказ о первых жителях дер.Печная Сельга (vašoi)

Oljamissa

Pienet häät

Nuorikko talon töihin seuanana päiväna

Nostajiset

Sulhasen pilkkalauluja

Kerran juominen

Tukan laittaminen häissä

äksijäiset ("Nyt isän majast lähten - laulun sanoja) Kontin antaminen

Vihkiminen

Sulhasen kotona käynti (susiminen sulkasen kotona)

Susiminen

Kosiminen. Virsut

Himakkalan kylästä

Nuorison seurustelu

Выращивание теленка

Как корова гуляет

Корова рожает теленка, уход за ним

Болезни и способы их лечения

Когти медведя

Как женился Ваня Магиев

Ссыльные в Святозере

Как меня сватали

Травы лекарственные

Крошнозерское озеро плохое по характеру

Жена Олёшки чуть не утонула

Как 'поднимали' любовь

Невод, мережи, как изготовляли и рыбачили

Как убили медведя

Заблудилась в лесу

Наиболее известные знахари в этих деревнях

Жители в д. Пелдожи и другие близлежащие деревни

Болезни и способы лечения

Juskiččow - pakottaw, hengilaš. tuine, - объяснение слов

Как брали имя ребенку

Старик Сазонов предсказывает конец света

Игра в бабки и рюли

Жизнь на лесозаготовках

Переезд и жизнь в Киндасове

Как крестили детей

Степанида ездила в город молиться

Судьба часовенки в деревне

Строительство дома

На лесозаготовках в Интерпоселке

Поездка в Кашканы

Возвращение в деревню из эвакуации

В эвакуации (продолжение 1107/2)

Судьба детей в годы войны

Жизнь в годы эвакуации

О событиях 1918.г. в Святозерской волости (продолжение 1105/1)

О событиях 1918 г. в Святозерской волости

Рассказ о похоронном обряде

”Jälkimailla” käyminen

"Volkkien" (sussien) tulo häätaloon

Häämenot sulhasen talossa

Häämenot morsiammen talossa

Isämiehen tervehyslaulu

Sulhasen Tervehdyslaulut

Häätapoja. Kosiminen. Tupakat. Vihillä. Saajaväen tulo

Häätapoja (Kosiminen, kuulutus, vihkiminen ...) Puhaset häät

Juhannuskokko

Pääsiäisliekku

Vanhoja tapoja. Röntyskän anssimisesta. Röntyskä

Omaa elämäkertaa

Purnun kylän vaiheita ja omaa elämäkertaa

Похоронный обряд (карел.яз.)

Похоронный обряд (карел.яз.)

Родильный обряд (карел.яз.)

Vuunenpuut itse varustammo

Omenat säilytettää sillan al

Miten tettää tvorokuu

Kolhoosis mie kynsin par hevosil

Saksalaist sotamiehet veinät meilt kaik sota-ikan 1941 v

Muistoja ensimäisen saksan sodan ajaiha

Myö elehää kahen 1935 vuunest ast venäläise naisen kans

Sota tek pal'jo pahhaa

Käytii liekkuloil

Tehtii koton nahkaa

Käytii päinäläisen

Toine sissoin leikkas' jalan toiaelt sisoltain

Pere ol' suur

Koton kunottii vuatetta

Pettii pellanasta

Nuoruus aika ol' kyna aika

Miul ol' krisa

Kiloi antaa vähä maitoo

Jalka taittu

20 vuotta elän yksinäin

Kolhoosis ruavoin henosen kaus

Kolhoosis pit' konast ruataa

Omenat vietii rinkal seläs

Kylnötyö ol' hyä työ

Kolhoosit tul' ail 1935 vuon

Vanhemp poika katso toiret lapset

Myö piimmä kultahiät

Lehmä käi läsimää ja pitleikata

Mies' puos' kuorman piält

Kylän otsas meil on kirkkomua

Käytii mantsikas

Ruavail ostettii suurusta

Puut ostettii

Talnel tehtii käst'öitä

Pellol olliit omal vuorolla omat työt

Isä kuol' varrain, elämä ol raskas. Ol paljo työtä

Воспоминания о военном времени 1941-1945 г

Воспоминания о военном времени 1919-1920 г

Miehet käinät rahis

Ruavail annettii suuraksii

Ol' pal'jo muata, viljat piettii tarkast

Leivän paista misest, kantsikkoin ja piirakan paistamisest

Tattiloi suolattii ja myötii

Naurista kasvatettii

Kirkas piettii parraat vuatteet

Miten piettii pitoloi

Miten kaytii rakomas

Mitä kasvaa tarkas

Miten kasvatettaa okurtsilloi

Omast elämästää

Lehmä turpas' ja halkes'

Ajoin massinal työs Leninkratin teatras

Muistelmia sota - ajailta (1915-19)

Omast elämästäin

Kertoja omasta tyostääm ja elämästään

Kolhoosit tul'l'iit kolhokynunt viijenhen nuon

Maksettii oprokkaa

Riisikkoi korjattii ja vietii linnaa

Maitatavara vietii Hatsinaa

Tserkkaskoi lihhaa myötii linnas

Käytii veikkaamas linnas (продолжение 1078/4)

Käytii veikkaamas linnas

Rintkal petelеtii ihmisii, kuka vahti variksii

Leningrad on kovast muuttunt nykyjää

Leningrad on kaunis kaupunki

Inkeri mua on hyna leipämua

Käyhä liäkits rikkaan koiran

Ol romaovan juhla

Kuninkas Näi Tiäkelis jahis

Tiäkelis ol' katskat (скачки)

Enne maksettii tienerroo

Jouvuin poljakoil vaniks

Muistoja sota - ajoilha v. 1919-21

Miten etettii nenäjal

Muiatoja sata - ajoilha v. 1917-19

Isvoskan työst ja elämäst

Muistoja sota - ajalha v 1917

1915 vuoteen otettii soltaa

Ajoin isvoskas linnas

Hernettä kasvatettii

Pieharis pallit karassivalot

Nauriita käytii myömäs Pietari

Tiävelis kasvatettii naurista

Ruotsalaine insiner joutu sovast isovihan aikan plennuu

Как выделывали кожу, шили сапоги и валяли валенки

О сенокосе

О рыбной ловле

О приготоовл. пищи

О посиделках

О посиделках и разное

Рассказы об охоте

О портновском деле

Как строили дома и рыли колодцы

Разное

О полевых и домашних работах

Как чинят самовар, делают дровни, лыжи

О приготовлении пищи. Разное

О ткацком деле

О праздниках и приметах

Как делали соки

Свадебный обряд с плачами песнями

Как я пасла коров

Что плетут из бересты

Как ткут и вышивают

Стирка белья. Об одежде и пище

Как прежде гуляла молодежь

На толоке (о постройке дома, бани)

О рыбной ловле

О лесозаготовках

Похоронный обряд с причитаниями

Как в печке мылись

О похоронном обряде и сорочинах

Об уходе за скотом

О рождении и крещении ребёнка

О посиделках

Как делали лодку. О постройке дома

О выделке кожи и сапожном деле

О прежней жизни

О выпечке

Как делают квас

О ткацком деле. Разное

О похоронах

О праздниках в Пелдушах

О своей жизни (на вепсск. яз.)

Lehmistä

Kuin mekkuo ommeltih

Kylyö lämmitettih

Ennein aijat oltih

Mitä keitettih ta paisettih

Maitoja piettih škuappiloissa

Miän talo

Akonlakši ol'i kaun'is

Kuin ennen šuoriuhuttih

Tupakin kašvatannašta ta luajinnan

Huonehet puhtahana pitimä

Kuin peštih vuatetta

Nyt on kevät

Kutoma matot

Venehistä

Kutoma nuottua

Ukot kuvattih vakkoja

Mitä keitettih kalašta

Omašta elämäštä

Kuin havvattih

Kuin ennein l'iäkittih

Šuurešta pereheštä

Hiät

Keräytymmä tyttyö šuuret joukot

Pitäy šanuo šynnynnäštä

Kuin venehie luajittih

Karjalaiset hiät

Mečän ruannašta

Mečän ruannašta

Pellošša kašvatettih

Kevyällä potakan muah panet

Hillo talvekši

Šoista

Lehmistä

Marjua ta šientä talvekši

Kalaššannašta

Kylyö šiivuomma

Kakši kertua netäl'issä lämmitämmä kylyö

Omasta elämäštä

Kylyttä et tule toimeh

Alkoma taluo rakentua

Mie meččätöih läksin

Ašteista

Omašta talošta

Villat keriččimä

Kuin kašvatettih l'iinua palvašta

Verkkuo kutoma käsillä

Kuin ennein kalaššettih

Vasikkoja kašvattima

Omašta elämästä

Ennein keitettih ta paissettih

T'inua kuatah

Tuatto ol'i muailmanšovašša

Ol'in piikana

Pellošša kašvattima

Heposista

Omašta elämäštä (продолжение 1041/4)

Omašta elämäštä

Huomenekšella noušen

Lapšien kisoista

Omašta elämäštä (продолжение1037/1, 1038/1)

Omašta elämäštä (продолжение 1037/1)

Omašta elämäštä

Mitä ennein keitettih ta paissettih

Kuin ennein šuoriuhuttih

Omašta elämäštä

Šeiččemen henkie ol'i meitä

Mitä luajittih lampahan nahkašta

Kuin luajitah nahkua

Ei rahvahalla ollun jalaččie ta pukšuo

Kuin ennen tulta šuatih

Kui ennen pirttie peštih

Petrun päivä ol'i ensimmäini kešäpruasniekka

Ennen käytih mečällä

Ennen huuhtua ruattih

Kisoista

Heposen jalka šattautu

Häistä

Omašta elämäštä

Продолжение рассказа о свадьбе ?

Kertoo, kun tullah kosjomah

Продолжение рассказа о похоронах 1029/10

О похоронах

Об излечении различных болячек и т.д

Рассказ про соседку в Сондалах, выданную насильно замуж

Быт. рассказы о нравах деревни

Биографический рассказ

Рассказ о своей жизни

Продолжение рассказа о своей жизни 1012/13

Рассказ о своей жизни

О поморском гаданьи

Работала я звеньевой

Разговор о карельских причитаниях

О похоронном обряде

Рассказ о свадьбе

Рассказ о свадьбе

Рассказ о жизни невестки в большой семье

Рассказ о своей жизни

Рассказ о похоронном обряде

Рассказ о Шуньгской ярмарке, о торговле и пр

Рассказ о случае на свадьбе (окончание 996/7)

Рассказ о случае на свадьбе

Продолжение рассказа о свадьбе 994/1

О распределении работ по времени года, о развлечениях, о поверьях

Поминки на 40-ой день и через год

Быт. рассказ о жизни в семье

Поминки по покойникам

О свадебном обряде карельской деревни

О свадебных обычаях

Короткий рассказ о похоронном обряде

Рассказ о своей свадьбе

Коротко о свадебных обычаях

Быт. рассказ о старой жизни, о курной избе

Рассказ о своей жизни, о замужестве, о старых обычаях и нравах. Об одежде. Pedrun päivä

Похоронный обряд Kui luajittii iduu (поминальное обрядовое блюдо)

О прозвищах, приметах и предрассудках

О палочке - календаре в Хаккойла. (Хайколя)

В старой деревне не было ни календарей, ни часов

О праздновании в деревнях

О праздниках северных карел (Троица, Петров день, пасха)

ennen sottaa elettii kolhoosis

Parnukoil alettii ruataa mart kuukaves

Miten elettii Siperia sota aikan

Miten opin kalastammaa

Työskentely laulukuoran johkajana

Nuosjärnen kylä

Kummituksest

Kaks pyhhää ol' nuunes Petro ja joulu

Petroin käi pal'jo vieraita

Ol'ha sitä tappeluikii

Viinaa ei käytetty

Lyttyy keitettii

Keitettii olutta

Petron pyhät

Kirkos käymine

Lövvettii

Tyttö kuol' Hiipinää

Kirutin laulun nuoruunen ajast

Miten kesäl laittiistii

Nuoruus on huvittava

Olen onnelline ko omistan monta kieltä

On hyvä osata lukkee ja kirjoittaa

(продолжение 971/7) pappi opetti lukemaa

Eennen nankaa pappi opetti lukemaa

Poika ol' sotamiehen, eikä osant kiruttaa

Miten issäni käi koulus

Miten tehhää koriloi

elämä sodan jälkeen

Sota - aikaa

Marjas

Kirkkopyhä

Mis käytii vierais

Mitä pieltii piäl

Iltasiil käytii tantsulois

Liiten öksyin metsää

Käytii marjas ja tatis

Laina tahto hukkuu

Matka Petroskoist Läpsää

Paistettii tarttupaistii

Lehmiin hoitaminen

Miten tehtii perunamuata

Marjas käymisest

Karjalas elämisest

Muujan kylä ja likimäiset kylät

Heinä aika

Naisiin töistä

Pellavaan kasvattamisesta

Naimisiin menosta

Illanistujaiset (tupaleikit, tansit) I дорожка

Рассказы о невестах, насильно выданных замуж (Pakollinu naittaminen). Tositapausi

Hullunkurinen naimajuttu (II д.) Ошибка при выборе невесты и ее последствия

Kertomus sodan ajalya

Kurkilan Liisa (II дорожка) (о больной, но богатой невесте)

Ukkoloin talkot

Ammät pittät Jyrinpäivi

Бытовой рассказ ("Venäkon poika vaiktolainen")

Aiti neuvoj

Mitein kokkotehti

Kertomus (tavoista) (II дорожка) omast elämäst (kertoi Tuhkanen)

Vuuven pyhät (I дорожка)

Tyttöjen je poikien suhteista ennen avivliittoa. (II дорожка)

Kertomus minjan valitsemisesta (I дорожка)

Kertoo omasta eläinästään (I дор.)

Talnel miehet ajjoit isnossaa

Laskijaisniikkon käytii netkas

joulu

Matinpyhät 25 сент

Juhanus

Helleentai

Laskijainen, pääsijäinen

Häistä

Raho misesta

Varjalas kasvaa marjai ja tattiloi

Бытовой рассказ

Marjassa

Enne sottaa elettii huuttaril

Käylii valvomasm ilhaa istumas

Harjankot käinät kyläs

Miten pietarii tulliit rikkaat kanttijat

juhanuskokko

Talnal olliit nurkkahantsut

Miten nuoret niettiit aikaa

Vietii linnaa marjoi

Omasta Kylästä, luonnon kauneudesta

Спеллер о своей жизни после войны (как искали своих сыновей)

Mies kuol' ja naine män' miehel

Petron pyhät ja ropsem markkinat

Vaihettii henoset

käytii munnii ja mai too myömäs

Anoppi nietii saanaa

Miten sulhaset käivät

Miten pitoloi piettii

Lapsistaan ja lapsenlapsista

Miehelle mänemisest

Miten val'jastettaa henosta

Omasta työstään

Mikktin pyhhii pietyä 29 syyskuuta

Speller Kertoo omasta elämäskään

Matkasta Tampovaa

Как одевались

Käytii liekul

Kummituksistu

Yöjalassa käyminen

Kertoo liekusta

Loppiainen. Loppiaisena käytiin kummittelemassa

Joulun ajoja. Toisena joulupäivänä mentiin ajelemaan henosilla. Jouluna leikittiin "pätsii ja suutarii"

Haltijasta ("Kummitus" hautuumaalla)

Lapsen synnyttäminen saunassa

öitsissä kävinät tytötkin

Karja päästettiin laitumelle jyrkinä

nuorien ajanviettoa, viihdettä. Liekku. Laitettiin pääsiäisenä. Helluntaikokko

Pritanat (myötäjäiset)

Oljamissa

Jälkiuomat. Nuorikkoa ja anoppia nostettiin

Huntu otetaan pois-"piä puretaa ja tehhää nuorikko"

Pidettiin "susijaiset"/ (tupakat)

Yösteli Kesällä tytöt nukkuivat sertakas (vinttihuonessa)

Kangahan ruavot da muuda

Muuda hyvie

Krimskoi starikka

Šorža

Kui nurmie luajitaa

S'el's's'a

Papin roskažin

Paginua

Jarmankat, tavaran myöjät

Kui lehmie kačotaa

Kui vuatetta vallataa

Kui kangas pannaa

L'iina

Kui luajitaa

Kyl'vimmä muada

Meččää yökšy

Kuin kaškie ajetaa

Enne kuin elettii

Ando ... ando

Rikottii svuad'bua

Muččo voruidii

Svuad'ba

Halla=vuuvet

A kagra ...?

Primečaindii

Iellä annettii

Ol'i krutoissa

Čirpipiiruat

Virboi

Paginua

Ol'i hrest'uan'ina

Ol'i meillä šorža

Paginua

Kudomin'e, soba

Koz'z'omine

Kui luatkaz'ie luajitaa

Huttu

Šyön'daiga

Piiruat

Kiisel'i, suurima, vuassa, imel'a

Kagra

Kui suurimua luajitaa

Kui pujjaa

Paginua

Paginua

Yöksii meččää

Svuadbo az'iet

Pereh

Kuin käädii koz'omaa

Pelvas

Riihi, puinda, ruumenet, suurima

Kylvetää kuin

Šoba

Kangas

Harua šivoin

Kaški

Lipsu, lookku, vidien

Kui luajitaa kirpiccua

Nahka az'iet

Jarmankat

Koristovo ... Karjala

Kui luajittii nurmie

Hebon'e, zbruujat

Kui adra šivotaa

Kui most'inua plit'itöä

Haran šivonda

Kui kodi strojitaa

Midä tuatto ruado

Kui kui kaškie ruataa

Paginua

Lut'ikat

Mavot

Unet

Viel'ä az'iet

Ga n'iin že

Tul'i ruskoi Karjalaa

Pereh

Svuad'ba azíet

Čuudoz'ina, gadaičenda

Bes'oda

Meččäh hot' skol'ko

Šantah lasta ei šua šanuo pahalla šanalla

Rist'imine

Lapši

Šuudelus, "počin suvas", kori

Oligo buabo ku šuadii lapsen?

Eigo buabas šanellut?

Midä rod'it'el'at ruattii

Mado

Lehmä jäigo meččää

Šuovattana az'ie oli

Suurima, jaahot, nagris, grečču

Kuin vil'l'at vissataa

Riihen puinda

Šoba

Koz'z'omine, svuad'bu az'iet

Vanhembien ruavot

Čuudoz'in, gadaičendu, naindu az'iet

Muuda padinua

Kangahan kuvonda

Paginua

Kui kodi strojie

Kod'ivuit't'i

Paginua

Paginua

Kävymmö hein'ajjalla

Ol'imma myö hein'ajjalla

Oli čuari

Muut heinät

Mjatua tädä

Rygimine jesl'i

Rodimču

Voigo lapsel n'aban'i avavui?

Griiz'i

Yönit'et't'ien'i

"Pošin suuvas"

Mavot

A nonče vet

A-ka buito šantah

Miän muamo šanel'i

A mintää kyl'biettii vez'iristana?

A hiemuada eigo kaššettu?

A kukolla kagrua šyötetii?

Viego t'yt'öt valettii t'inua?

T'yt'öt gadaidii

N'eiččyän soba

Meil'ä tuattuo joolun

A žiivatta löödy vai ei

Ei sua pahalla šanalla šanuo

Pieni lapsi

Midä pyhinä šyödii

Midä kaikkie

Oligo pahkuajazie?

Oligo iellä halla vuotta

Kui vuatetta kruas'ittii

A s'iemen'istä luajittii midä

En rubie valehtelemah

Nuori muččo

Myöstytte l'ieččemassa

Kuin iellä svuad'bua piettii

Kui koz'z'otaa

Pruazn'iekat

Menigo un'i kädee?

Kui pannaa inehmistä muah

Midä hiän yöksy?

Käädiigo bes'oodaa t'yönke

Kuin t'yödä ruataa

Paginua

Perehet

Jarmankat

Vägee annettiigo mučoksi

Šarga

Midä ruattii vahnembat

Jarmankat da syömizet

Pod'ons'ina

Mušta t'uugua

Kuin mie kažvoin tuatotta

Ildua istumassa

Kellä himottaa n'eičyttä

Paginua šyömizistä

Ruista otamma da

Šarga

Soba

Kuin vuatehista vallataa

Pelvahan da l'iinan siemenet

Balafoona

Kyl'yssä harjuamassa

Kui vuatetta kruas'itaa

Kui t'yödä luajitaa

Suurima ... kagra

Kui riihi ahetaa ga puujaa

Kač... kač.. kah juohutii

Kui kaški ajetaa

Tuatto ruado

Oligo pahua vuotta

Imel'ä

Olut

Vuassa

Midä luajitaa maajosta

Svuad'ba

Meččää ruadoo

Tuatto

Kodavävy

Čuhariloissa šantii

Kuin kuvotaa

Kuin iel'l'ä elettii

Myö el'immä hadrašša

Kuolet ni - ka

Ka svuarba

Muuda paginua

Hirtä sordamassa

Podonšikkana

T'ijän kieldä

Kuin perehessä elettii

Lašt ei pie šanua pahalla šanalla

Yökšy meččää

Muuda paginua

Čiganat

Tavarua myömäs, jarmankat

Šoba

Kylyt

Mušta kiugua

Käädiigo yöksi meččää

A iel'l'ä kuimba hein'ie luajittii

Kui hein'aiga mänöö

Kui kaškie ajetaa

Iellä oli vähä torgoovoloi šuappoi

Paginua muččoh i svuadibah näh

Veigo iänel'l'ä it'ettii

Kui suad'bua pijettii

Hoz'z'omine

Viego käädii čuudozille

Kuin zirkaloo kačotaa

A räästähän aala?

Ristidorogalla midä käädii?

Ildua istumassa

Ga šanoo ... šielä šiškozet

Ki kaškie ajomma

Koda... midä kerralla

Kädihyö meččäh ruadoh?

Iel'l'ä ka ajeli tatarat

A mi se on n'ahani

Jarmankat

Buabo toko saneli

Kui kuvotaa vuatetta

Kitaikka

Balafoona

Miityš oli mučolla soba

Midä oli mussassa pertissä

Kylyt

Kui baršinalla ruatii

Annettii vägee miehellä

Omua buabua že

Kuin heinät panna stogaa

Iellä hildägi morimma

On meilä mečäššä kakši järvie

Iellä nahkoigi luajimma

Midä luajittii puun pahkasta

N'iellä nuorua emmä oštan

Kui luajitaa turkinahkua

Kui nuorua luajitaa

Ruga

Inehmine yökšy

Kui palua kynnetää

Kui hevosta ravoittua

Kui nahkua lajjah

Jakaroiva

Biegloida saldattua oligo?

Mistä tämä Karjala

Jarmankat

Lienöö aiga

Viigonkua ajamas

Podvodah käittögö?

Šie kaškie ruavoitgo?

Ruadogo hiän kaškie?

Midä tuattas iellä ruado?

Šordigo lehmie kondie?

Hävigö kondie kagraa?

Rebo, hukka

Kui sie ružjie piit

Nid'i viel'ä

Kondien obložinda

Tuldii kolme kondieda

Kui vuatetta

Lehmä da maido azie

Meččää ruadoo

Mušta perti

Buabas eigo sanelluh

T'yt'öt harraltii

Kävyimmä bes'oodah

Vahna suad'ba

Kagra-kiiseli

Kui luajitaa vuassua

Kui luajitaa suurimua

Talkuna jaaho

Kui vil'l'at uheritaa

Kui hyö iel'l'ä elettii

Kui leibie paissetaa

Ritlikova

Jatkoo

Šobua kui pezimmä

Kui polovikkua kuvotaa

Kui vuatetta kuvotaa

Linua kylvimmä

Kui kaskie ruattii

Oligo Birčova šuuri kylä

Kuiba veittä huta

Kellä meččie veittä

Koda

Bariššikat

Kui padua luajitaa

Kui šuappuat ommella

Koin srojinda

Venehen luajinda

Mušta t'uugua

Oletgo harua šidon?

Paginua

Jän'isty etgo piidän

Kui pannah anzoi

Kondieda obložittii

Kui pietäh raadoi

Tuattoh näh

Olimma myö prohodoissa

Me a talviloilla

Hän gor'ua nägi

Kunne pidi tuohtu

Kui ommellaa šuappualoi

Kui luajitaa nahkua

Kui luajitaa paduo

Kui venehty luajitaa

Kui luajitaa harjua

Kui laskietaa nuorua

Močuala

Kui regie luajitaa

Kui hiildä moritah

Jarmankat

Käädiigo podvodua ajamaa

Tedren kiimu

Kuibo obložitah kondiedu

Kui muččoloih kävväh

Mahat mos't'inua azua?

muissat tuattua?

Maltatgo kesselie luadie

Muissatyo muštua hinguaa

Midä kyly les'n'iekan hommih

Paginua ruadoloista

Adran sivondu

Haran sivondu

Kui enne kaškie ruattih

Laskiečen maguamaa

Kapustat nuačit uberittu

A toizin kerran

Ka olim mi bualašša

Kui keitetää lindua

Mi se on nuatti-rokka

Kui kapustua suolataa

Marjakiisili

Kaikkie muida

Pagina meččäruavosta

Solod’anka jaaho

Kui luajitaa suurimua

Paginua

Kagra kiiseli

Paginua

Kui rahkua luajitaa

Paginua

Viego vuatetta kruas’itaa?

Vuattien kuvonda

Kui lajjaa voida

Kui liinua niataa

Kui kaškie ajetaa

Paginua

Paginua

Kui riihi pujjaa

Paginua

О болезни

Vilänal

В Сибири

О своей жизни

Косили траву

Видела и медведя

Как сеяли репу

Omas elaigas

На лесозаготовке

Как строили дом

Бытовые повествования

Бытовые рассказы

Бытовые повествования

Бытовые повествования

Бытовые повествования

Два братана

Рассказ о поездке в Соловецкий монастырь

Рассказ о музее

Как на вечеринки ходили

Как раньше жемчуг искали

Как ловили рыбу зимой

Tuattua muissatgo

Jatkoo

Kui nahkua pieksettii

Kuz nahkua otettii

Šuappuat

Ka mašinalla l’üön villat

Ka Nikol’skoissa

Hüö ollo ... tagana

Paginassa ol’i rekkoloilla

Pijimmä stansijua

L’üpsin rengi

Puizii niin luajitaa

Kui olutta keitetää

Oli pruazniekka

Meččäh üöksüü

Balaafona

Vuatetta kruas’itaa

Kerin = akka

Tuurikka

Riivin =laadu

Pelvastu vivotah

Harju

Vajehteldihgo hebozii?

Oligo jarmankat

Ka müö paloimma

Kizattihgo tütöt?

Viego suarnua sanettih?

Külüt

Lajittiigo šuurimua?

Ambarit strojittii

Oligo koikka?

Midä oli vahnas pertis?

Pühinnä midä süödih?

Oligo ennen samvuarat

Kui imel’ii luajitaa

Midä enne süödih

Ildaa istumas

Käädii omalla ruavolla

Muada kuin ruattii

Šoržalla endin’i poig oli

Oligo ennen baršina

Kui heinie luajitaa

Annettihgo vägeh miehel

Oli mum buabo

Ol’imma külüssä

Tässä svjatkissa

Oli talvi

Tuttava miula on ukko

Kuin em muissa

Pagin

Oli meil’ä n’iin az’ii

Oli ukko

Ka tädä vod’anoida mie näin

Šiškozet ei anneta

Mänin mie ongittamaa

Oli meillä Surkan t’ädi

Iel oldii stropkazet

Jatkoo

Skol’ ugodno üöksüt

Podroskani tüttöni

Viego meččäh üöksüttih?

Sanokko tämä

Saabogo sammuttaa?

Jürüstä oli Moklokovalla

Lehmät bolijjahgo?

Leikkuamma aholla kagrua

Sordo = aida

Mittumaa aidaa lajjah

Kui venehtü lajjah

Iellä n’iin šalvoimma

Hara

Adru

Školah eigo tulluh kävvä?

Lapsi boleiččigo?

Muuvennet mitattii

Sündü kuundelemas

Jarmankat

Üö kunzis

Käittögö üöksi meččäh?

Oligo pakkuajua?

Boleittihgo lehmät?

Kui sobii pestih

Kuvoittogo iče vuatetta?

Annettihgo vägeh meihel?

Kui svuad’bua pietäh

Talkun jaaho

Kui lajjaah suurimua

Kui vil’l’u pujjah

Kuibo riihi ahetaa

Kui pujjah

Kui peldoloi külvittö?

Kui taattas kaskii ajoi?

Taatalles oligo suuri pereh?

Kazačihoina

Pakkuajat

Pri carskom vremeni

Kuibo liečitäh

Veigo mečč ottaa?

Kui heinät luvvah

Heinii milbo kannetah?

Oletgo laadin puuhangoo?

Močaalah näh

Kui nuorua laskietah

Kui vemmeldii lajjah

Ka jalasta

Mibo se sluččii oli?

Luapottii plitin

Pajas midäbö on strumentua?

Kuibo pan’it kossih kandoi?

Kui t'el'egan ratas luadii

Kui regii raavoitetaa

Kui hevostu raavoitetaa

Kui žiivattaa iškietäh?

Oligo zalomaa teil?

Müö splavšiki olemma

Veigo kondii kävüi paloh?

Sordigo kondii ƶiivattaa?

Sanotah kondeidu ollozeittih

Laittogo iče nurmii?

Selis’s’an külä

Oligo pahaa vuottu?

Diedo ajeli

Paginan jaatkoo

Kui mečäs ruavoimma

Kossaa=varzi

Kui lajjah haravua

Kui hara šivotah

Kui adra šivotah

Ajamma müö mečää

Paimendi Ozirovalla mužikka

Moklokovalla akk oli

Midäbo emändäl on čupus?

Mibo se on balaafana?

Kangahan kuvonda

Kuibo kazvatettih greččua?

Lähemmä meččää

Elettii ukot külässä

Oli iel’l’a baršina

Kaikki muudu

Kui lajjah vaassaa

Seinen i kapustan suoluandu

Paginua

Viego neidiƶet kižattih?

Vägeh eigo annettu miehel?

Kembo kävüi koz’omaa?

Viego čurattii?

Kui enne svuad’bua piittih?

Keitettihgo kagrastu kiisilii?

Kui voidu kolaitetah

Kui rahkua luajitaa

Vie midä paissoitto?

Kui kakkaraa paissetaa

Kui leibää paissot?

Kui lajjah studenii?

Kui lajjah talkunaa

Kui lehmii kannatetah

Oligo Moklokova suuri külä?

Kuibo lehmii kačoitto?

Villas eigo ni midä kuvottu?

Kuibo alazii laitto?

Kuibo kangastu kuvoit?

Kuibo liinat raattih?

Laittogo pühavoidu

Liina kažvo

Kui rovehtu lajjah

Šuappuat borinke

Sanoitto ombelitto kengee

Kui lajjah čunii

Oldihgo jarmankat?

Oligo teil bariššiekkaa?

Kui lajjah koda

Külvettihgo kasheh nagristu?

Kui se künnetäh sit?

Poltitgo kaškei?

Vedoh eigo tullut kävvä?

Kuin el’immä

Mustu kingua

Kuibo obdielajjah perti?

A mibo on pitkin leva?

Ennen kuimbo katto katettih?

Koin strojindu

Kui lajjah kirpičči

Kui kiugua laitto

Paginan jatko

Pagin

Kunnebo viigonkaa ajoitto?

Hirren vedo

Kui suappualoi ommellaa

Viego mustellah?

Viego diengaa lykätäh?

Kui kuoliedu maah pannah?

Viego tinaa valittih?

Viego neidizet gadaittih?

Kuibo kozittih?

Kui enne piettih svaad’baa

Laittogo enne talkunaa?

Hiržikköl’oišša

Käitgo kaškii ajamah?

Kuibo kazačihana ruavoit?

Opohašša ruamma

A teil nagristu eigo kylvetty?

A siendy suolaittogo?

Kuibo kapustaa suolatah?

Midä piihännii syödih?

Midä majjos laitah?

Kui lehmii ruokitah?

Midä žiivatoi piittih

Midäbö ennen urohot ruattih?

Oldihgo enne jarmarkat?

N’eidizen soba

Oligo ennen ut'ugu?

Kuibo ennen sobaa pestih?

Ka bes’odah soberieččö

Pidi kaikki päriel’l’ä

Mittumaa piirua paissoitto

Kui luajitaa talkun jaahua

A miän goran aal oli mel’l’ičča

Kui riihi ahetah

Kui vil’l’at kerätäh

Kašken viirändy

Mibo se on lipsu?

Kui liinaa raatah

Liinua kulvimmö myö

Воспоминания о встрече с В.И. Лениным

Бывальщина (по-кар.)

Prostoi pagin

Kui naatale käydih

О праздниках

Как проводили девичество

сватовство

Домашняя работа

О хождении в Иерусалим

Какие песни пели на свадьбе

Как делали кирпичи

Как ткали полотно из льна

Что делали из бересты

Домашние работы

Раньше и теперь в колхозе

О стряпне

О варнице

О Юкове

О кочулях (качелях)

Когда и как гадали

О рыболовных снастях

О прядении

Об интервентах

О прядении

О своей семье

О беженцах

О Петре I

Как баню топят

Как соль варили

О промыслах

Пряли коноплё

Стряпня

Как пахали

Как шьют сарафан

Работа в лесу

Как дерут бересту

Как ходили на покос

Рассказ о том, какие песни пели на свадьбе

Про свадьбу

О стряпне

Как сетки вязал дедушка

Рассказ о льне

О нанчении детей

Сенокосы по р.Нюхче

Уху варили на жаротке

Утренние работы

Праздничное стряпьё

Игры у поморов

Просватают девушку

Была старуха Наталья

Работа в колхозе

Брат у меня скрывался

Был у нас Порфил

Не далёко от на жил поп

По ягоды

Рассказ о мужчине

Работа в колхозе

Названия пожней

О стряпне

Что носили на себе поморки, как одевались

Как обрабатывают грибы, волнухи

На сенокосе

О колежомах и нюхчанах

Как поп крест пускал в воду

Праздники

На сенокосе

Рассказ о своей семье

Выделка кожи

О забое скота

Уборка хлева

Уход за скотом

Пастух, его одежда; наем пастуха, расчет с ним

Риги, амбары,сараи,овины

О мельницах, их строительстве

О молотьбе цепами

Лекарственные травы

Детские болезни, лечение их

Части человеческого тела

Имена мужские и женские

Обряды похорон и крещения

О старой деревне, праздники и развлечения, игры, гадания

Об огородных вредителях – насекомых

О стирке, мытье полов, уборке дома

Обряды похорон и крещения

Колобок

Кошки, собаки; куры, гуси

О болезнях животных, кастрация животных

О постройках для животных

О пастьбе скота, уходе

Зерновые, полевые культуры, обработка, уборка

Оформление избы, обстановка

Посуда и утварь в хозяйстве

Дети, их игры

Лечебные средства, травы

О своей семье

О деревне, полях, жителях (имена)

Корм для овец и коров

Лес держит скот

Приметы хорошей коровы

О скоте, пастьбе, стрижке овец, выделке шкур

О молочных продуктах

Как пекли хлеб

Об одежде вообще и рабочей одежде

Об обработке льна, прочих сельских работах

Что растет в лесу, огороде и саду

Ennen kun läksi sulhani

О похоронах; причитание

О свадьбе (дополнение)

О свадьбе

Рассказ о свадьбе

От вывиха

Продолжение рассказа о свадьбе 830/11

О свадьбе

О свадьбе с плачами

О свадьбе с плачами

О свадьбе с плачами

О свадьбе с плачами

О свадьбе с плачами

Продолжение рассказа о свадьбе с плачами (827/9?)

О свадьбе (с плачами)

О свадьбе

О похоронах

О свадьбе

Mečän peitto (продолжение 825/13)

Mečän peitto

Mečän peitošta

Kalman kansa pölättäy matkalaista

О похоронах

О свадьбе (продолжение 823/2)

О свадьбе

Muan vihat

Karhun virsi

О похоронах, itkuvirren sanoja

О свадьбе

Бытовой рассказ (по-карельски), образцы говора

Бытовой рассказ (по-карельски), образцы говора

Бытовой рассказ (по-карельски), образцы говора

Бытовой рассказ (по-карельски), образцы говора

Рассказ о своём детстве, о своей деревне, о замужестве, сельских занятиях (по-карельски)

Как познакомилась и вышла замуж

Как утонула женщина

Как человек умер в поезде

одежда

обувь

о воспитании детей

о колодцах

построить свой дом

Как печ оладьи, варить курицу

О времени принятия пищи

Как клали печи

Как пекли хлеб

Как растила и воспитывала детей

На рыбзаводе, в совхозе, на лесопильном заводе

Мельницы

Какой лес рос, какие цветы около дер. "Красная горка"

Как делали творог

Как били масло дома

Грибы и ягоды (продолжение 813/9)

Какие ягоды росли в лесу и на болотах

Церковная одежда

Sanakot ja äyrämöiset

Мытье полов

Стирка белья

Какую носили одежду

Как праздновали праздники, ходили на танцы

Как вор побывал в магазине

Как проводила молодежь вечера

Во время свадьбы пели унизительные песни о женихе

Что готовили из репы

Как режут корову

Катания в масленицу

Как проводила время молодежь: знакомились с девушками, сватали, женились

Как жгли костры

Качели деревенские

О состоянии дорог

О сборе грибов и ягод

Как пасли коров

Какая была обувь

О рыбалке

Когда и какие были праздники

Как ходили в церковь

Как нянчила ребенка

Как пекли пироги, варили пиво

Как ставили пъесу об оплате налогов государству

Как топили баню (продолжение 803/6

Как топили бани

О своих детях

Как одевались

Как проводила время молодеж

Piihen haltija

Riihen haltija pa

Haltija ilmestyy tapaturman paikalle ennen onne Homuutta (6-vuotinen poika jontuu myllyn rattaiden

Näksi. Haltija ihnestyy sille paikalle, missä on tapahtuva hukkuminen

Tietäjä pelostaa pulmasta. Tietäjä paantaa kaatuvasta taudista

Noita. Tekee hääväen susiksi. Tekee itselleen paran

Para. Kantaa isännälleen tavaraa toisten hellarista

Haltijoista

Yöstelystä. (Ei muista. Sanoo että yötä kävivät vain katutyttöjen luona)

Lukkarista, ioka esiimägi näytelmissä

Ol’iko kyläläisillä poropirt’t’ijä ja aitoja

Minkänäköisijä sarvija poroilla on?

Millaisija nimijä poroilla oli?

Paljonko poroja kyläššä ol’i?

Mitä poroilla vejet't'ih

Poronhoito Pončinkyläššä

Kuin tervua las’et’t’ih

Millain’i piti moottorilla kulkeva veneh olla

Kuin airoilla souvettava veneh luajit’t’ih

Kuin venehtä luajit’t’ih

Kuin venehtä luajit’t’ih

Kuin nurmirajoista toravut’t’ih

Kuin Ruvassa vetehistä nähtiih

Mintääh Kuolaizn’iemeh ol’i ris’t’i tehty?

Mistä alkua juokšemah Leppäoja?

Kertomuš Polikarppa – Lappalaisesta

Mistä kylästä Koštovuaran huuhtaa ajamah väki tuli

Mikä on ”košto”

Mištä Koštovuaran kylä on nimen šuanut?

Kuin kerran talvella karhu pesäššä tapet’t’ii

Kuin metšäštyškoiraa kašvatettih

Kuin tapet’t’ih karhu

Kuin ennen paimennet’t’ih karjua

Palehkivi

Iiron mänty

Ukonmännyn tarina

Kuin huuhta leikattih

Kuin ensimmäistä kertaa Horjun’ojalla heinällä oltii

Mitä kalua Kot'ilahessa pyyvvettih

Mistä i milloin Semenovan diedot Kiestinkii tultih

Kuin virs’ut luajit’t’ih

Mitä paimen työstä maksettih

Kuin keväjällä karja ensi kerrall lašet’t’ih mečäh

Kuin lehmäkarjua paimenet’t’ii

Kuin paimen torvi luajittii

Kuin koskissa ruuhkat piästet’t’h

Kuin uitolla ruavottii?

Kuin talvella vuatteita i jualkineita kuivatettii

Missä ennen yötä vietetti mečätöissä?

Mitä poroilla ajetii?

Ketä kylässä oli poroisäntijä

Kuin ennen mečäššä talvella ruat’t’i

Mistä on Kučorilampi nimensä suanut

Mitä kalua pyyvvystet’t’ii

Kuin ennen Jout’t’järvellä nuotalla pyyvvystet’t’ii

Kuin Us’manan koski puhkeši i katoši

Kuin vologdalain’i Vas’a d’äd’ä piäs’ti ruuhkan Us’manan kossella

Kuin pityä jovella soutua Kosen korvah

Kuin oltiih uitossa Kemijovella 9-vuotisena

S’ert’ukan n’iemessä eläneestä pakolaisesta

Tul’iko kont’ie karjaah

Mitä työtä talošša ruataa piti

Kuin kišoja piet’t’ih

Kuin miehel’l’e män’í šoukeloh

Kuin špijonat piijätettii v.1948

Kuin Kniäšöiššä piikana ruavot’t’ii

Kuin kouluu käyt’ii

Mitä lauluja laulet’t’ii kisoissa

Missä talvella kis’at’t’ii

Kuin ennen nityllä käyt’ih

Kuin kontie tapet’t’ih Heinäjärven šuarella

Millä kertoja on ”Leninin – kunnia merkin” ansainnut?

Kuin nyt meččäššä ruavetaa

Kuin ennen meččässä lapsena piti ruataa?

Millaisija koirivunta nimijä Kont’iella oli ennen annettu

Millaiset kalaverkot ennen oltii

Kuin mujehta nuotalla pyyvvet’t’ii

Ejätyks’ien n’imijä Lampajaisien kylässä

Iššuin Louhentiellä

Kuin ennen Louhesta juauhoja kuletet’t’ii

Mintäh kiestinkiläisii "joupenhaltuajaisiksi" sanot’t’ii

Mintäh i mistä ol’ivat tulleet enšimmäiset eläjät Lampajaisii

Kuin mets’äpunkti on plot’inalla Putajanšuaren kohalta Vin’čijovella šulkenut lohille tien

Kuin nykyä pyyvviyštetäh Tiiks’ijärven juumoista

Mitä ol’ivat:

Poikan’iemen tarina

Kuin Julma Makarie i Karhu Iivana keškenäh torat’t’ih

Julma Iivana i hänen poikansa Jeras’s’ima

Kertomuš vanhašta Vas’il’iukosta

Miten Turkišuari nimensä sai

Tiikšijärven Korap’l’isuaren tarina

Kuin šaiho luajit’t’ih

Kuin i missä säilytettih kala elävänä?

Minne Šärkijärvestä kulki vanhat tiet

Lähiympäristön kylänimijä

Lähikylien koirivunta nimijä

Ketä ol’ivat kylän ensimmäiset eläjät

Kuin i mintäh oli Tyrhyn kylän paikka valittu kyläks’i

Miten Tyrhyssä poroloi piet’t’ih

Kuorilahen tietäjä (koltuna) akkoja

Kylän vanhoja taruja:

Milloin tervahauta tärähtäy?

Mitä sanot’t’ih tervankušeks’i

Mihin Jököt’t’ih käytet´tíh

Kuin jököt’t’ih lasket’t’ih

Mihin tervuah käytet’t’ih

Kuin ennen tervuah lasket’t’ih

Hirven i petran ajo

Revon pyyvvys

Kontion pyyvvyksijä

Metsäeläinpyyvvyksiä

Kuin karhun tappoi

Mitä lintuja ampumalla suatih

Mitä lintuja ansoilla pyyvvettih

Kuin luajit’t’ih lintupyyvvyksiä

Kalapyyvvyks’ien ošat

Kuin kalaverkko kuvot’t’ih

Kuin nieriešt’ä pyyvvet’t’ih

Kuin mat’ikkua pyyvvet’t’ih

Mitä kalapyyvvyksiä oli kylässä

Pori-paikan nimen syntymisestä (Kuorijärven rannalla)

Mistä Ukonlampi nimensä sai

Kujovuaren rist’in tarina

Kuin nagrista pujittih

Kuin kaskeet poltettih

Millaisia ol’i verkkoloita i kalapyyvvyks’iä

Kieret’t’ijärven šärkilahen apajat

Nuotan ošat

Mitä kalapyyvvyksijä käyvvet’t’h

Kuin nuottoveneh luajitah

Kuin venehtä luajitah

Mistä Tyrhyn kylä ( Парфеево) on n’imen suanut

Mitä jalassa piet’t’ih

Lasten ikrat (leikit) i ikruškat

Mitä jalassa piet’t’ih

Lasten ikrat (leikit) i ikruškat

Kuin lapsena ruavot’t’ih

Kuin mirovoi s’uut’ja kävi kylissä

Millaini oli mirovoi s’uut’ja (судья)

Kuin i mitä poruoilla suat’iih

Poroloin merkijä

Kuin poroloi haijet’t’ih i missä poruo käytet’t’ih

Piet’t’ikö kylässä poroja (poroloi)?

Mitä kasvoi kotipellossa

Kuin marjuapiiruaita luajitah

Kuin kalakukko luajitah

Mitä kalaruokia kyläs’ laitettih

Mitä maitoruokua kyläs’ laitettih

Kuin šarkua kuvottih

Kokkosalmen ensimmäiset eläjät

Kuin lasta synnytet’t’ih

Hiäkisat

”Kokko lenti koilisesta...”

Mitӓ itettih, kuin mors’iamen kassoja levitet’t’ih

Mitä mors’iammel’ prituan’n’iksi annet’t’ih

Kuin häitä piet’t’ih

Kuin kisat’t’ih nuorena

Kuin kossotih mors‌’ianta

Karjalaiset vanhat juhlat

“Kuin čarkua luajittih”

Jogien da järvien nimet

Ongo teil joga nurmel nimet?

Häigo kandeloo kartohkoi?

Püüttihgo enne maakondeizie?

Kenbo nuvvoi ”kubaide” laadii?

Hukkaa ongo teil?

Oletgo kuulluh ängereistie?

Ongo teil meččiipočči?

Ongo huahmoi zvieri?

Mi se on hor’kani?

Mibo zvierilöi ei anne hevol sauhä?

Mibo se zvieri on pordimoi?

Rihmoi piityö?

Oletgo ambun iče kondeidu?

Mi se on ”kubaidu”?

Mi se on puzu?

Kui laijah kirpiččii?

Oldihgo päččiniekat?

Otmečaittihgo viiluparzi?

Kuibo laijah ukset?

Kui kodii konopatitah?

Mi se on čistoi salbamo?

Miltumahbo salbomah voibo kodii salvaa?

Mi se on čert’i?

Kuibo azetetah alusparzi?

Kuibo azetetah ikkunhavot

Mittummebo puu pidi ikkunhavokse?

Kuibo levo katettih?

Ikkunvälit kuibo pannah kiini?

Midäbö instrumentaa pidi strojijis?

Kodin strojindu (продолжение 724/21)

Oletgo iče kodii strojin?

Kui enne nahkaa piiksettih?

Nagrettihgo kindahalaziin aigah heidi?

Kui laijah pučči?

Sanot, olet sidon korjaa?

Hevon längii etgo laadin?

Kartat

Kui harjaa sivotah?

Padigo kunne ruga?

Mi se on ruga?

Tervan laskendu

Kui tuohes t’oktii laskietah?

Kui tuohtu kiškotah?

Oletgo kaššalii laadin?

Midäbo sinä tuohes lait?

Kui zolomaa purretah?

Mi se on peränsorrandu?

Mibo on boonu da golofku?

Kui laitah hongoidu?

Venehel on jügei sowdaa? mikse?

Venehen laindu

Korvoi, mi se on?

Mihnäh on korendom?

Milbo soba utuužittih?

Kui enne buukkuu pestih?

Laittihgo studenii?

Mi se on riesku?

Süödihgo paččoi kagrazen tähtahenkel?

Midä enne nagrehes laittih?

Kui pannah vaassu

Oligo enne droždierdu?

Milbo riputettih kattilane tuhhmol?

Marjukiiseli

Pädigo kunne raahtomaijon hera?

Kuibo laijah raahtomaido?

Pastoitgo čuppoi?

Kurniekku

Pastoittogo sienipiiraadu?

Murginaksego ketettih huttuu?

Keitettihgo huttuu?

Kagrane kiiseli

Tāb’eэčukaj (табакерка)

jokki̮ piɛzi ja лi̮m’b’ɛz piɛzi ( про Иоканьгу и Лумбовку)

jokki̮ čīлi̮s’t

Karnas lontɛ лānɛs’t pi̮rimi̮s («ворон в птичьем мире лучше всех»)

kaddi̮rɛл (кадриль)

Kox’t līmit pi̮n’n’ɛ (как пасти коров)

Kagrane kiiseli

Mi se on muijotes?

Mit ne on keitinpiiraat?

Kunnebo maijot pannah jällu lüpsändi?

Kui lehmii lüpsetäh?

Kui lehmii ruokitah?

Minun tata oli portnoi

Oldihgo enne kartohOldihgo enne kartohkukuopat pihal?kukuopat pihal?

Mibo se on peldo-aittu?

Mibo se on bugri libo üdin?

Midäbo sanotah suurekse čupukse?

Midäbö emändäl on uksičupus?

Kedäbo sanotah kazakakse?

Midäbö kuului kuharkan hommih?

Mi se on solodujawho?

Mi se on zbiit’eni?

Oldihgo enne torrut?

Külbiettihgo enne Siimärves jordanaa?

Kenbo se oli bariššiekku?

Käveltihgo enne hevon kaupiččijat?

Viego enne čiganat käveltih külis?

Oligo enne pakiččijaa?

Oligo enne ”sumčan” kandajaa?

Käüdihgo mužikat torrul?

Mi se on kodevävü?

Kui perehes piettih uuttumuččoi?

Kui perehes toine tostu počituijah?

Kui erottih perehes?

Ken se on ollalline?

Ongo suuri Siimärven külä?

Annettihgo enne vägeh miehel?

Mi se on čepčü?

Mi se sobii on kazačku?

Riihisola, mi se moine on?

Äijälgi suksel kuvotah?

Kui enne kuvottih kirjavaa?

Kui kangastu vallatah?

Mi se on rukki?

Mi se on kerniakku?

Staavan čaastit

Kui kangastu kuvotah

Kui virzaindu laitah?

Kuibo vastaa sivotah?

Kui haravaa laitah?

Viego ankurelettih hawgi?

Viego enne käwdih tuulahal?

Primietittihgo enne havvin kuduu?

Mibo kaloi on ängereine?

Oletgo kuulluuh majaidu?

Viego kondii kävyi kagrah?

Kui hebo rawvoitetah?

Viego hevol olgupiit liikuttih?

Mi se zviirizii on. Kudai ei anne hevolranbo?

Oletgo nähnüh pordimoidu?

Mi se on korju?

Pietähgö vačanalusremeni?

Kui pannah aizat regeh kiini?

Pidigo kunne tuomivičča?

Mi se on kawstu?

Kui laijah vemmeldü?

Midä külü hevon brujih?

Kui adru laitah?

Kui enne otettih astavu?

Mi se on lastu?

mi se on paloadru?

Oletgo kaskii raadan?

Kui vil’l’aa külvetäh

Virzun laindu

Maltattogo kaššalii laadie?

Saigo robehel kalaa keittie?

Mi se on roveh?

Laitgo iče pulloo?

Kui kives laitah?

Ongo pohjunuottu?

Kui verko rakeneletah?

Midä kohtaa sanotah murrokse?

Viego piittih talvel matikkaa?

Midä kalaa on teijän järves?

Mikse külii sanotah kiskoiniemekse

Tuligo jovel kävvä?

Milbo enne kengii voijettih?

Mi se on ruge?

Oligo värii müödävi?

Kuibo virbi laitah?

Kuzbo enne otettih suvastu?

Ongo kengi tulluh ommella?

Kui laijah turkinahkaa?

Kui pieksetäh kengiinahkaa?

Ongo d’äd’ä iče laadin hongoidu?

Kui laudu laudah sivotah?

Kuzbo enne laudaa otettih?

Sano venehen laindu

Oligo enne kalanostajaa?

Kui nuottu laskietah?

Muistatgo abaaloin nimet?

Kui sinä nuottaa püvvit?

Mikse latettu ei pükkitä matkan iel?

”lükkü matkoih”. midä znaačči?

Viego kägöidü kukutetah?

Istuu ku ad’vo? mide znaačči?

Kazvoigo kaksi nagristu ühteh?

Mi se on pühäillan pardu?

Starikkaine moine on

Miän brihat

Mi se on Iivanan üö?

Viego aidaa miräittö?

Viego kukkoi süötittö kagral?

Viego neidizennu jalgaa kastoitto?

Sanotah unet ollah kädeh

Sie oli kaksi sizärestü?

О своей жизни

Tuli Lenin rahvahan luo

Oli ennen yksi aigu (о Деникине)

Oli ennen elettyä (импровиз. о старой жизни)

Как строили вежи

Сосновая каша

Häätapoja

Как муж жену бил

Как жарить рыбу на костре (toллu puōл oлki̮n nuɛl’l’ɛ paštaj)

Подледный лов (kusl’ šli̮i̮p’ jidž vul’n - досл.: рыбу ловим подо льдом)

Разделывать койбы и шить тоборки, пимы, бурки

Сосновая каша (piɛxc’ huxt)

Как шить грузила (hihpti̮t kuarɛpni̮t - досл. Грузила шьем так)

Manahhat käneliit mustissaa

Venäjiin Kansa paastois

Laskijaisen ajot

Petron markkinat, Petron päivän

Miten käytii tantseelois

Miten anopit pittiit min'joi

Miten mie ol'in kon'juhha (jatkoa)

Miken mie olin kon'juhkan

Yks isäntäetsi henostain ja piippujain

Miten mie käin pappilas

Miten mie olin lehmiin lysäjä

Meil on hyvä ellää

Leipä paistettii koton kois

Maito niekii Kuusijaa

Hannettii nummenii lehmille

Vesi kannettii kainolt

Kenäel sahattii nuunen puut

äijä ol' isäntä talos

Hummar pöytä

Morsi hunnustettii

Sanakot pittiit lakkiloi

äyrämöisiin naatteet

Как работал извозчиком

Как в первый раз ездил в город (Ленинрад)

Как я начал работать

Kylän liekku

Puoist tehtii klupi

Minnuu ei lasettu kall'aimaa

Talos ol' pal'jo elläimii

Miten käytii kaalin ja perunoin

Miten käytii myllys

Miken sikkoorist keitettii kohnii

Mikänart main talloo sanottii "Puusniekkana"

Muskan kylä ja likimäiset kylät

Lapsuunen ajas,mihen likoih lapsii

äkäne koira

Meil ol' suur pere

Lehmä tek kaksoset

Häistä - muate pannah

Kontie vastah mečässä

Pierun pakina

kissa murajau

Mahto itkie Jaukko

Вышла замуж в другую деревню

Деревенские магазины

Торговцы приезжали в деревню

Огород пастбища

О своей семье до замужества

Мытье полов

Стирка белья

Заговор от укуса змеи

Детские игры

Старая тетя

О глухом свекре

Savakot ja äyrämöiset

Приданое, приготовление к свадьбе, свадьба

Как одевались

Из помещичаей дачи сделали клуб

О деревенских праздниках

Как делили сенокос

Топонимика

О сенокосе

Какие ягоды росли в лесу

О речевых особенностях в различных местах

Как меняли грибы на яблоки

Как делают веники

Городская баня

Черная баня

Как ходили в церковь (на богослужение, на конфирмацию)

О девушке, которая вышла замуж самовольно и её дальнейшей судьбе

Разные названия картофеля в разных местах

Брат поджег дом брата

О конокрадах

Пастбища и пастухи

Деревенские драки

О деревне Кяйвяря

Названия домов деревни Волосово

Ярмарка

Выходная одежда

Какие танцы танцевали раньше

Об одной работнице

Как пекли хлеб

Как варили овсяной кисель

праздничные блюда, рыбные, студень

Как пекли пироги, печенье

Как готовили тесто для пирогов

Праздники

Как варили пиво

О своем хозяйстве

Как ездили в город торговать

Свадьба, гуляния

Деревенские праздники

Как живется на пенсии

О совхозе

Названия домов в дер. Ильино

О колхозе

Черная баня, изба

Уход за скотом

О вязании варежек, платков и т.д

О деревне Кискиля

Тканье

Праздники

Обработка льна

Ткацкий станок и тканье

Блудливая корова

Курица невзлюбила инкубаторских цыплят

Топонимика

Как одевали детей раньше

О знании русского языка

О деревне Вирккиля

Плохо знали раньше русский язык

обработка льна

Какую носили одежду

О домашних работах

Работа на строительстве дороги

Как проводила время молодежь

Как пасли скот

Как вяжут шерстяные кофты

О жизни и работе в Сибири во время войны и после войны

О жизни в колхозе до отеч. войны

Как варили кофе

Как пекли пироги с капустой из ржаной муки

Как шинковали и солили капусту

Как выращивают капусту

Как чешут, прядут шерсть и что из нее вяжут

Как выращивают кабачки и готовят из них пищу

Рассказчик о своем детстве

О свадьбе в Юшкозеро (продолжение 740/1)

Mi se on täintarhu?

Mi se on roinduredu?

Sanotah brihačču lastu häkytti?

Viego n'abane toiči avavu?

Kuibo lapsel sivotah n'abane?

Mibo se on ruskičču?

Mibo se on roža?

Kuibo sublis voibo peestä?

Koiran naamin'. Saabogo se spraavie?

Kui voibo luvol tjjusta igä?

Ken roih kypaijas, se sanotah on ozakas. Ongo se muga?

Mibo se on liemen

Lehmien nimet maastin mugah?

Lehmien nimet

Mikse sanotah strašnoikse?

Mi se on strašnoi pitenčy?

Mibo präzniekku on virboi?

Midäbo pyhinny syidil?

Mi se syömi ne on helčen

Mi se on rala. kin'?

Kunbo se on den'šiekku?

Midbo ne oldih markinat

Jordan. Mi se on

Andoigo taattas raado bes'odah memus?

Mittumiibo kišoi kižattih?

Oligo brihan puoles teidoimikka?

Rikottihgo svaad'baa?

Vaarastettihgo venčan älpäi

Annettihgo enne vägeh miehel?

neispiiraat syidehgo?

Kändihyo toizet neidiset kyhih lembe nostamat

Murendettihgo aštettu?

Kui venčaijah molodoloi?

Mi se sobii on kazačku?

Mittumatbo enne oldih kylyt?

Kui enne pestih bykky?

äijygo kerdä pominuijah?

Kui pokoiniekkä pominuijah

Mit bo ne ollah ravat?

Mi se on mämmi?

Kui laijah vaassaa?

Sanotah. što lapsi suvvellah

"Počin suvas". mi se on

Mi se on yönitkettäjäine?

Oligo äijy lastu

Käil koskietah päččii maah panemas päi

On jygei pokoiniekkaa kandaa

Miksebo l'ykätäh kalmal dengaa?

Sanotah rištikansaa blažnittaa

Rodu vedehön

Sanotah maido venyy, mikse?

Vardoittihgo toppii?

Olen nähnyh kellos lehmäl ruskien ribuzen. Mindäh se pannah?

Kuibo karju työtäh meččäh

Oligo teil hyvee paimoidu?

Annettihgo kyläh maido jalles päivänlasku?

Saigo jälles päivänlasku zavodie leiby?

Saigo kerrata stolan peel?

Sanotah lammas pyörii?

Sanotah ei suvaiče maansija

Kui sammutta požaaru

Tuloogo zvieri kyläh hyvän iele

Kui mado poigii?

Zeikattihgo kažil hännäunokku?

Sanotah mavon n'okattu jalgu pädö

Madoloih näh (продолжение)

Mi se mado on vaskičču?

Ougo valgil madoo?

Sanotah mavot kiinutäh?

Mibo se on amburiene, mi se on kimaleh

Mibo se on lykky?

Mi se on oza?

Nähtihgo enne vedehiesty?

Sanotah, što meččy ottaa

Oligo teil bariššiekkaa?

Kui kävvät meččäh yökuuzil

Mustuperti

Ildukezoi (сказка о ленивой жене (схемат.)

Miksebo kylvettih ozraa?

Kannatettihgo vetty molodoloil?

Lykättihgo dengaa lattiel?

Pyhkitytettihgo mučoil latettu

Kedäbo sanotah mučoikse?

Syötettihgo brihal kiiselii?

Kui neidizel da brihal syötettih piiraadu?

Kui lembii nostatetah?

Peziigo pečkoi joga talois?

Sanotah joučen linduu ei ammuta?

Sanotah harakku kielii kandeloo

Lähtin minä sieneh

Sanotah toiči žiivatuu ožaa?

Oletyo kuulluh kägrijumalaa?

Oligo enne rukki?

Kuibo työdy raatah

Koskigo mečän zvieri žiivattoi,

Sydödihgo enzilypsy maido?

ё Kui lehmee kannateteh?

Kuibo riihty ahtetah

Midb_ollah čirpipiiraat

Kui lehmil mimet annetah

Kui verkuo rakendetah?

Midä pidi verkon kudojes?

Sano minul pagrehen kylvändyy

Midb_on čirpopiiraat?

Ongo kiviniemi suuri kylä

Minul ku unis

Minul se verzi

Sanotah unet ollah kädeh

Tahnuon, pertin, kylyn izändy

Sanotah rištikanžaa blaažnittaa?

Ongo slučeidu, što meččy ottaa?

Eigo enne svaad'baa rikottu

Ei, Ei mispiirädu ei syödy

Ei, ei muga

Kui lembii nostatetah?

Oligo midä primiettii kučoin perah näh?

Mibo on kučoi, a mibo on mawroi?

Mibo on amburiene da kimaleh?

Kižatthgo enne babkah?

Kylvettihgo čuuruu?

Mittumäbo tansi, kiža kižattih

Kuibo kävväh advoih da päikeččoil

Sidä čuudoo en kuulluh

Sanotah kägöil ovas kulkuh tartui

Kuuneltihgo kägölöin kukunda?

Sanotah harakku kielii kandeloo?

Mi se on vaskičču?

šohoit kiimitäh

Miksebo sinä nenga šoholoi varaat?

Mibo bolezn'i on roža?

Sanotah veis i mečäs tartuu pahus?

Täintarhua kui spruavie?

Bol'eittihgo ruskičal?

Misbo roih päčin suvas?

Lapsel on počiu suvoi

Yöuitettäjäine

Sanotah lastu häkytta

Sanotah hebo leiččoo. Saigo spraavuu

Mibo smuttii?

Kedäbo danotah bariššiekaksi?

Kuibo hevon ige voibo tijjustaa?

Oligo teil rukki?

Meil on niityt

Peečköne peziigo joge talois?

Mibo on pyhäillan pardu?

Tuligo zvieri hyvän iel kyläh?

Ongo primiettu kukkoih näh?

Kuibo nieglaa jauhotah?

Kuibo kuunnellah syndyy?

Midäbo sanotah buukun pestes i kylys tulles?

Midäbo dorogah lähtijes sanotah?

Mibo se on lykky?

Lapsel hammas pakkui, kunnabo se pandih

Maltettihgo nämii liečie

Maltettihgo lieččie koiran nännii?

Mibo se on rodimču

Oletgo regee laadin?

Nokkaigo mado žiivattaa, n'okkaido koiraa?

Sanotah, mavot kiimitäh?

Sanotah karju pidi kierdee, mikse?

Sanos kui lehmii paimendit

Akku pidi mänittä

Midäbo tuohes lait

Mihnähbo sinä tuohtukiškot

Kaokanal sain sagarvon

Midä zvierilöi on?

Mečoin kiimu

Tedren kiimoih kävin

Kui jenotan sain

Kuibo pietäh reboin nakku

Toine slusei oli, sen sanon

Oletgo reboidu pydäu?

Vot oli slučei

Mib_on pordimoi?

Mib_on huohmoi?

Oletgo nähnyh ilvesty?

Kui kuniččaa meččuijah

Muistatgo midä primiettoi

Sanotah on jygei pokoiniekkaa kaudaa?

Sanotah eräs vaigieh kuollo, ongo muga

Mindähbo maashäi panemas ku tullah, koskietah ppäččii käil?

Sanoyah mavot kiimitäh

Vaskičču, mibo se on?

Viego kažil händy leikattih, mikse

Viego rištikanžaa blaažnittaa

Karuloin dorogu

Saago sanuo "meččy ottakkah"

Kuibp sammutetah jyrys siittynmih tuli?

Tahnuon tila ei suvaiče. Ongo muga?

Sanotah ei suvaiče maasija?

Mibo se on pyhäägröi?

Paloo raavoin

Miksebo kylvetäh ozraa nuorel mucoil?

Ongo Metčelys suuri kylä?

Mi se on pord'imoi?

Mibo se on hor'ku?

Muahardy

Sanotah meččy voibo ottaa? Ongo muga?

Viego lastu suvveldih

Mibo on yönitkettäjäine?

Kui niittuu laitale?

Sanotah kazil hännännokku likätah mikse?

Mibo se onTuulenpesä?

Mibo se on vaskičču?

Nel'l'äl suksel kuvondu

Kangahan kuvondu

Kaskie ajeyyih

Se oli moine kerdu

Mustu perti

Talvel syyvväh

Muasija ostetah

Ongo kuolluttu jygei kandaa

Kävyimmö salminiškah kirikköh

Sanotah rištikanzu jygieh kuoloo

Enne oli Ziedoiniekkaa

Laitah svuadbo

Sydämykset

Oletgo iškeu žiivattaa?

Mibo zvierine on hor'kane?

Oletgo ambun ilvesty

Mägrän ammuin

Kondii kävyi kagrah

Tulen nälmärves päi

Kondien kierändy

Tiedovoimut vai liene midä

Sukset

Mittumaabo längii on?

Kui hevol olgupeet liečittih

Kuibo sarjaa sivotah

Kui regee sivotah

Paloadru

Hyrsylän eläjien nimet

Vedoh käwdih

Midä raattih Hyrsyläs

Mittumubo oli Hirsytän kylä

Menöw mužikku riiheh

Kui pannah lehmil nimet?

Olin evakuatsies

Ollahgo unet kädeh. Lähtimmöö lehmil

Iivan svaattu

Mibo praazniekkoi on Jyrriu päivä?

Lirahuttaa soitaa (paimoit)

Jordan

Lähtimmö marjah

Vedehine veziaattahal

Kuulittogo vedehiesty?

Sanotah män sija ei suvaiče

Muan ižändy

On kolme vuotta aigaa

Menemmö riiheh

Syndiikuundelmas

Lälitimmö lehmih

Emu oldih mustat pertit

Sanotah mado saa

Iče obu peessyt bedas

Ei meltan venäksi

Pädigö mavon n'okattu jalgu kunne?

Maltettihgo mavon n'okkaandu spraavie?

Sanotah nouzoo poigimah puuh

Minul kezäl mado

Sanotah mavot kiimitäh. Ongo tozi?

Kos Vova Trošin kuoli

Ongo se tozi, što ei saa sammuttua požaaraa veil, kudai roih pyhällänjyrys

Sordigo zvieri žiivattoi?

L'oša da mučoi oldih sienes

Lähtimmö šieneh

Hebo oli kuun mečäs?

Kuibo neidizet gadaittih?

Mustatgo ennevanhazen svad'ban

Kaččoittogo talvel tuliedu kezee?

Tuli agranom kyläh?

Enzimane masin jessoilas

Mibo se on pöšši?

Muistatgo abaaloin nimet?

Ongo seemarvel saardu?

Sanos nuotan pyvvändy

Mibo se on jordanan kylvendy?

Pädigo kunne vavoinvarbu?

Mihbo pädöö hiveldysheinä?

Oligo kabjutaudi?

Ettego kuulluh händtaudii?

Misbo roih lehmäl kieleh loukko

Viego čiganat midä laittih pohaa?

Kedäbo sanotah bariššiekaksi?

Käwdihgo enne tavaran myöjät

Buabo kruas's'i (продолжение) 697/38?

Midäbo markinoil myödih?

Oldihgo enne markinat?

Kuibo bes'odah käudih?

Midäbo raattih päikečois?

Paalikkoijahgo sobaa?

Kuibo buukkuu pestäh?

Kuibo voidu laitah?

Sano, midä laittih kagrazes jauhos

Oligo enne teil mel'l'iččoi?

Oldihgo ennen piha-aitat?

Riiheupuindu allus loppussah

Kui laitah maahauda?

Sanos kui enne suodu raattih

Sanotah žiivatat tahnuos pehnavutah. Ongo se zvieri, kudai ei anna rauhaa?

Sanotah lehmäl on händy taudi

Sanotahlehmäl on kieles lowkko? Ongo se tori? Kui se spravittih?

Oligo hyvee paimoidu?

Käudihgo heinäl yökunzih?

Mittumubo se on mustu_ perti?

Kylvettihgo meččäh nagristu? piettihgo vässä?

Kuibo rindoi pietäh?

Kuibo kangastu meerättih?

Kui kangas haugitetah?

Mitbo puut pidee langoin viihtelles?

Oletgo kuulluh kiiminkodaa?

Kui villaa vanutetah?

Kui raatah vil'l'aa?

Kui kuvottih kangastu?

Midäbo pidi lahjoikse?

Kuibo mučoi kučui ukou maamo i taatoo?

Kousubo neidisty ruvetah sanomah mučoikse?

Keubo on nado da kydy?

Ongo piiraivävy?

Keubo on huttuvävy i kodavävy

Käydihgo pyörittyizil?

Kedä bo sanotah ad'vokse

Mibo on päikečoi i ildu kečoi?

Svaad'bu

Paloloihgo kylvettih?

Mi se on pyhä il'l'an pardu?

Riihes puidih

Oldihgo enne nengomat kylyt?

Tuligo nähtä mustä pertii?

Kui kapustaa suolatah

Mittumaabo siendy kazvaa

Kui siendy suolatah?

Mittumaa koofii enne oli?

Keitettihgo huttun?

Pastittihgo čuppoi da sulčinaa? vel'l'oi?

Kui laijah sulčinaa?

Kuibo laijah keitinpiiraa?

Kazvoigo teil humalä? pädigo kunne?

Laittogo työ studenii?

Kuibo kaitetäh kagrastu kiiselii?

Kuibo laijah iduu?

Mi se on imel?

Mi se on tönčöi?

Kui laittih puččihaudaa?

Kui pannah vaasaa?

Kačottihgo havvin maksa?

Primietitähgö sidii?

Mi se zvierilöi on pordimoi?

Kui nagristu puhutah

Ongo ero palo da peldo adran välil

Kui laijah astavu?

Sablahat

Puuhangot

Kui laijah haravaa?

Kuibo laijah kasau vartu?

Kui palkaa maksettih?

Kuzbo mačas elittö?

Kui enne vedoh kävdih?

Mibo se on bönu da golofku?

Midäbo varpatah?

Oletgo midä_tahto laadin tuohes?

Kui laijah komšaa?

Viego pandih viinaa alusparrel?

Mibo on "tabak_oksu pun?

Kui laijah potokku?

Kui levoo katetah?

Kui pannah kablahat?

Kui salvetah "koiran kaglah"?

Mittumaabo salbamoo on?

Kui laijah "lohen händäh"?

Kui saahah koin parret?

Kui laijah pulloo i kivesty

Kui verloo rahendetah

Kui rugaa saahah?

mibo se on ruga?

laskittogo ičetervaa?

Venehen laindu

Sanottihgo simärvi (järvee) ain merekse?

Ongo luodoloil nimet?

Abäloin nimet

Kävdihgo tuulahal

Riipoin pyvvändy

Nuotan pyvvändy

Midä enne raavoimmo

Как делали ригу, амбар, хлев, яму для картошки

Как делают дровни, телеги, лыжи

Как строят дом

Как печи кладут

О лесозаготовках

Праздники, поверья, приметы

Как охотились на волков, медведей

О прежних ремеслах

Рубка подсеки

О полевых работах

Уход за скотом

О сенокосе

О пище и одежде

О пище

О пище

Полевые работы, тканье, пища

О прежней жизни

Mittynäzeštä puwsta mitä luajitah

Mid'ä ruatah pajassa

Jot'kin ajaudu, hiilen poltanda

Kuin luajitah tel'egiä

Digot i ut'at

Kuin salvatetah ziivattua

Meččä pidäw ziivattua

Kuin ahjošeyyah l'ehmia

Kunne mänow nahka (брак)

Lambahan l'eikatah lihakši (брак)

Kuin kačotah žiivattua (брак)

Jurginä kirret'äh stuaduo

žiivatan l'ečindä

Miehel'l'ä man'en'dä

Omah el'ändäh näh

Tullah sv'atkat, rubiemma gadaimah

Kuin kažvatetah važua

čolih n'äh

Pan'iin t'inat

Kuin en'n'ein saneldih šuarnua

Kuin en'n'ein el'et't'ih perehessä

Endizeh suadibah näh

Mid'ä šeizatettih stolalla, mit'yt't'ä ol'i posuwolua

Srumentoih näh

Mil'lä en'n'ein mitattih

Torokkanoileh

Kuin en'n'ien pezimä pertie

Kuin kačotah pienie lapšie

Kuin l'eččiečettih en'n'ein

Mitt'ynäz'ie pruazniekkoida

Mid'ä en'n'ein oli pert'is'sä

Окончание рассказа 677/5

Mid'ä en'n'ein keit'et't'ih i paissettih

Kalan pywwänd'äh n'äh

Mid'ä ruattih hebozilla

Kuin vall'aššetah hevos't'a

Mie mahoin luadie regie

Kuin pannah olutta

Miän mečän zvierit

Mie n'äin hukkua

Omah kyl'äh nähen šanon

Kaiken moizet primietat

Kuin ommellah šuappaida

Omahizih i susiedoih nähen

Kuin šuariččettih kar'ielazet

Miten pilkalla känvät rahomassa

Miten mies kohteli vaimoaan

Miteu nuoriso vietti vapaa aikaa

Samoja tapauksia kertoo

Kertoo tositapauksia

Aikassa kummittelee (jyskää)

Para. Toi maitoa

Savakkojen kansallispuku

Käytiinkö Lempaallassa yöjalasa

Miten taussittiin röntyskää

Liekku - Juhannusliekku

Juhannuskokka. Pytty riun päässä

Miten piirileikkiä pidettiin

Koinhaltija = Mahaltija. Menestylliin hyoin kun ei suutulettu maahaltija/

Ongo suuri teijän kylän kolhoza

Бытовой разговор

Как получается пряденая шерсть (а – воспоминания, б – рассказчик)

Mun nit’ sarni... [Я так сказала...]

Rufa sīrim piɛzi (про игру в бабки)

О похоронах

Выращивание льна

О молотьбе

Загадки

Сказки

О служанках

О молотьбе зерна

Выращивание льна

En tietänyt ennen mie

Maakaunat

kazvatetahgo teile pelvas kyläs

Perunan varkaat

Suolaheinän kauppaajat

Kertomus piirileikistä

Kertomus susimisestä

Poikien yöjalassa käymisesta. Kertomus ja norpauluvut

Kertomus pääsiäisliekusta

Kut nod'jan tehtas (teletas?)

Kut villan sabitas

Kut kašken verttas

Как вьют верёвки

Про молотьбу

Как делали щетку

Как делали пироги

Как коров искали

Обход коров в Юрьев день

О праздниках

Выращивание и обработка льна

Рубка подсеки

Как вьют веревки

Как берут липовую кору

Сенокос, жатва, молотьба

О полевых работах

О подсечном земледелии

Как делают шалаш

О лесозаготовках

О похоронах

Что делают из репы

Кушанье из брусники

Как сушат и солят грибы

Обработка льна

Как свадьбу справляли

Как я учился у портного

Рассказ об охотнике

О лесозаготовках

Уход за коровами, работа доярок

Приметы

Об одежде

О праздниках

О пище (образец диалекта)

Продолжение о Лаури 605/4

Молодой крестьянин Лаури

Инна и Пенти

Мария и Якко

Майский жук

Игры: "Simosherra" Золотые ворота, игра в горшки

Поэт Стрём

Приметы погоды

У цыгана пропали лошади

Вместо гроба с покойником повезли на кладбище сундук с хлебом

Как сосед с соседа проучил из-за овец

Игры: в номера, прятали вамень, в городки, бабки

Как парни ходили к девушкам

О законах церкви

Женщина испугалась в бане

О еде: что и сколько раз в день ели

Как делали колбасу, ветчину

Как варили пиво

Как культивировали картофель

Как пекли и хранили репу

Как покупали и продавали свинью

О процветании трезвости среди молодёжи Колтуши

О колтушском языке

Об именах людей в Колтуши

О праздниках, приметы погоды

О колонистах в Колтуши

Сватовство

Рассказы о разном: "Муж бритвой зарезал жену" и др

Бытовой разговор (обсуждение рассказанного)

Бытовой разговор

Бытовой разговор

Беседа

Как ходили в церковь, хоронили

О свадьбе, разводах

О слугах и служанках

О рождении ребёнка, крещении

О постройках возле дома

Как давали прозвища

О разном: курении, фонари, церковная одежда

Об уходе ха скотом, рабочий день, хранение, продажа картофеля

О времени сева яровыхЮ озимых, растениях, цветах

Как делали колодец

Как проводила время молодёж

Названия деревень и домов в деревнях около Колтуши

Как пекли хлеб

Как готовили овсяной кисель

Об уходе за детьми

О болезнях

Одежда, национальный костюм

О своей жизни

О времяпровождении молодёжи

О сельхозработе

Приметы погоды

О рыболовстве

О жизни при крепостном праве

Размышления о жизни

Как сеют и обрабатывают лён

Части рабочей телеги

Приметы и смешные происшествия

Как проводили праздник "Simuna"

Как пекут пироги с картофельной коркой

Pajatimme myö hooras

Laste d'o mulle rodiiheze

Elimme čarniemes sigäl

Kalat suomme äijän

Miehele minä mänin

Ajel'imme Koikkarih

Pelduoižen peldot, lambid, suod, mäged, niemed, luodod

Enne minägi varaizin pokuoinikuoid

Syndyt kuundelemas

Palttin

Pelvahad

Pekan Timuoi

Nahkad hieksi meidän kuläs yks Pekan Mokki

Meil oli kuwz seiččei l'enmäd

Tämä voine zavodiiheze myo elimme Priäžäs

Ende oli Hedotistis rahvas prostuoittavat

Kui d'oktid laskedih

Terve vot lasketah kui

Starikad mustelttih d'ärvi ol'i

Kuolanduos da pokuoin'ikoiz on ai sanomište

Endevahnas kuolow

Meiden ol'i sus'ed moine paha

Rizleibe

Meiden kyläs ol'i starikke ainos paimenzi

Löwttih obraz entiä kus

Kyläs oli mail časowna

Meiden kyläs Ontuoi Golovan oli

Sygyz d'yrgile kačo keravytäh

Kevädel d'yrgimpäi - брак

Pruaznikke ku proidiw

Oligo egäi vilu teil?

Miehel ved' ei kaikil ole hyvä eläge

Endevanhas ku neidin'e miehele män'iškändöw

Muistadgo kui bombitt'ih Priažäs?

Vot meiden kyläs

ka on kyl'yz Awduoi (домовой)?

Olaih ku rahvas negramotnuoid

Neid'izet ku häi mändy miehele

Endevanas kačo oli

Беседа

Беседа

О старой свадьбе и других, связанных с ней обычаях

О свадьбе (современной и старой)

О современной свадьбе в д.Сельга

Окончание 581

Продолжение 580. + карельские песни, частушки

О своей женитьбе (свадьба в д.Сельга)

То же. Окончание 575, 576

То же (продолжение) прод-ние 575

О традиционной свадьбе

Окончание 571, 572, 573

Продолжение 571, 572. И о стирке белья

Продолжение 571

О свадьбе

окончание №№ 568, 569

Продолжение № 568

О важенке и быте саамов

Рассказ

Про Артиева Тараса Кузьмича

О свадьбе (в т.ч. современной)

О свадьбе

О свадьбе

Про Матрехина Афанасия Федоровича – 2

Продолжение луввьт (от 551а) и рассказ

Беседа

käädih kylyh

Беседа

viel'ä ol'in brigadirom

puizee panen nakkan

mikse, kuibo

a mužikkua ei jiänyn

t'ämän pakšus

laujimma nuorua

aigana oli trudno

paiššah, što

ol'i mivvla d'et da babka

kaškiloi poltettii

kuibo, mindäh

tämä d'o tr'oh godof

hoz' oti mučoksi

čutkina d'ädä kol'a sanel'i

nurmet

ke šuoppoi

aina potimmo

midäbo, mindähbö, kuibo

kuibo nuoraa luajjah

seičas on šiina ei šuuri meččä

šyötettii ber'ogalla

čunii luajima

a v voinuu togda lopatal

puut šuuret

a tuloo pappi

mänemö

gadaičima

työdä kezziämä

ei himota mennä mučokši

a mibo?

a mitboun net čuharet

nurmet, jovet, järvet, kylät

enš meččä l'eikkua

hevon brujat

mittunabo veneh laitah

pandii tämät

tčuarin d'iedo jo lai

zavodin padunašša

a työ rawdoi ettogo pidän

verkö oligo

pelvahän keviällä kyl'vetäh

männäh kožemah

otamma il'l'ašta

regiä sivomma

zvierit mi on

miä germanii olin

mostinuo luajimma

midä ruavoimma

a ongo tiel ...?

meččäh pan'immo

kalah?

"a midäbö?"

panemma vettä taiginah

n'iitetää kossilla

a ruatah

a miän puidih bruižille

paginu

mittumua karjalastu kyli on

a poul'itsinšša mie el'in

Интервью

ken perehes oli vanhin

Интервью

hrest'anskoit ruavot

meijjän starikat enne kai tiettih

meile ol'i ylen paha kodi (продолжение 543/2)

Интервью

meile ol'i ylen paha kodi

illal viemmö meččäh hevon

Интервью

illal viemmö meččäh hevon

sit ol'i vie toine kezdu

se oli šesnatcatoi vuozi

ol'i i mugaleite (продолжение 541/3)

Интервью

oli i mugaleite

svuad'bu

kewhy mužikku (продолжение 540/2)

kewhy mužikku

nuotan pyvvändy

nuotan pyvvändy

tytär menön niehel

kangahan laindu

midä söimö pyhänny

vuassua laimmo

idii (yy) laimmo

goštitandu

mustaized

gadaičendu

primietät

svuadbu - продолжение

svuadbu-ken midä ostua

kasken ruandu

mibo se on kuveittaine

kylän i järvien n'imet

mittumua marjua kazvua

kal'inanmarja

mittumua heinie živatat syvväh

jordanan kylvendy

kui minä varrastin kuvat

vot oli meil ikrin

Продолжение 533/4

mindähbö minuu žanduarakse

Продолжение 529/19

Беседа

kui ruavoin

kui gadaičimmo

Обыденный разговор

jordanan külvendü

vedoi

rihman piendü

podvodan ajandu

pün val'l'ičendu viršikse

primietat

vidanan pagin luadu

abuoloin n'imet abai abuoloin

küvän n'imi

kalastandu

nuotan püvvändü

sväd'bu

pelvasrävot i kangahan kuvondu

kui minä sluušba sluužin

rävot (raavot)

kui kazakoičimmo

kui kazakoičimmo

kui lapset papil ristu varrastettih

kui vedoh käimmö

onhäi slüčaidu

lähtin oravih

mečoin kimas (jatkö)

mečoin kimas

mittumua enne oli orožno

kui hürsülän starikku nuččuičč

Irina Filatovna kazakannu

Kui kazakkua nakazittih

Как мариновать грибы

О сенокосе

Как хозяин в город поехал

Как тётя угощала племянников

О народном хоре

Как растить поросенка

Как сажали капусту

Как пекли пироги

Как качались на качелях в пасху

Как отец учил сына жить

Как мужики искупались в пруду

Как выходили замуж

Рассказ

Сказка и рассказ

Бытовой разговор

Бытовой разговор

Бытовой разговор

Jirišk bajas [Про Ирину]

Koxt oksn’iɛ ākiš niɛdɛs [Как Ксения бабушка дочь потеряла]

Рассказ

Рассказ

Рассказ

О своей жизни

Рассказ

О постройке дома

Случай из охотничьей жизни

Топонимика дер.Сидорово. (грибы, ягоды, деревья, травы). Устройство бани, как варили пиво, как жгут уголь

Как вьют верёвки, о разделе семьи, устройство мельницы, крупорушка

Обработка кожи, охота на медведя, волка

О прежней жизни

Продолжение рассказа Бойцовой Пр.Сем. 468/7

Как я пасла коров

О молотьбе, сбор ягод, грибов

Обработка шерсти

Что делают из льна, о птице, игры, о сенокосе, о своей жизни

Обработка льна, работа на скотном дворе

Разное о старинной жизни

Как я выходила замуж

Случай на рыбалке

Охота на медведя, случай на охоте

Продолжение рассказа Кунжина 464/8. "Как рыбачат неводом"

Как пахали пожогу

Как гнали смолу и дёготь

Жгли пожоги

Я работала с отцом в лесу

Первая мировая война

Про пожогу

Про мельницу

Про жизнь

Про домашнее сукно

Про льняные ткани

Лесозаготовки

Как сделать санки

462/2 рассказ

Kasken ajandu

Про пожогу

Как проучили цыгана

О своей жизни [о том как в дер.Мяндусельге в её доме в 1905 жил в ссылке Мих.Ив.Калинин]

Как дед на ярмарке лошадь купил

Как дед и бабка ездили в город

Рассказ

Рассказ

Беседа

луввьт (без слов), беседа

Бытовые рассказы

Обработка льна

О пожарной команде

Как делали деревянную соху, борону

Как один мужчина ел кисель

О рыбной ловле

Интервью_Нижняя Пулонга_2

Интервью_Нижняя Пулонга_1

Интервью_Малиновая Варакка_2

Интервью_Малиновая Варакка_1

Интервью_Лоухи

Бытовой рассказ

Koht jelim varmsuust [Как жили на побережье], Mante losse li čarm jellem [Как труден кочевой образ жизни] (с 00.22)

Сергей Савватеевич сватался на Марфе (окончание)

Интервью (две сестры)

Коллективное интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Экскурсия по музею им. М.М. Коргуева

Интервью

Интервью (о скитах)

Интервью

Интервью

Коллективное интервью "Сударушка"

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Интервью

Kaloin nimet

Kličkat

Moasellän pruazniekka

Moasellän kyläštä

Omašta elämäštä

О семье, о детях, о внуках

Kylän eläjät

Diedošta

Karjalan kieleštä

Kyläštä

Omašta elämäštä

Tyhdä ei niken šano

Kuin lähet šoomah lašta

Kuin lapši šyndy

Čiirei on

Konža šyndy lapši

Pahašta šilmäštä

Griižašta

Lapši kužou

Heiniä niitettih

Tootto stroji kojin

Sellin kylän proozniekka

Poodanen proozniekka

Maikki olen

Hoorašta

Mužikka kuoli

Kakkarat

Meldo

Olad'd'at

Karjalan kielen paginat

Vunukoista

Mužikašta

Roovoin pekarn'alla

Käzipaikat

Sellin kylä

Omašta elämäštä

Näin kondieda

Mužikašta

Hoz'aistva

Moomošta

Tulin kodih illalla - песня

Karjalan kieli Poodanešša

Voinan aiga

Moomošta da tootošta

Poodanen kyläštä

Horašta

Lapšista

Omašta elämäštä

Vettä noššettih

Karjalan kieli

Poodanen kylä nyt

Voinan aiga

Poodanen lyläštä

Omašta elämäštä

Roovošta

О себе

Oma kieli

О карелах и карельском языке

Roodua ei ole

Slučai

Piiruat

Kalitat

R'adovikka da košovikka

Paissettih leibiä

Toizešta boobošta

Boobošta

Hirvenniemen kyläštä

Omašta elämäštä

Karjalazista

Kuin paloin

Šamšon kylän eläjät

Tervoo šoodii

Veneh

Karjalan paginat

Karjalan kieleštä

Segežan linna

Hukat vejettii kaikki lambahat

Žiivatat

Rooduo oli

Kesselit kuin loojittii

Bobozet

Kurii igraidii

Spoošun päivä

Vengivooran kylä

Šamšon kyläštä

Omašta elämäštä

Sruubat

Roodo

Proozniekat

Kengät palettih

Kalat, kalalla

Mih kizattih

Särgärven kylä

Žiivatat

Moasellän kylästä

Olima lapsina

Moasellän kalmismua

Moasellän eläjät

Vunukoista

Tyttäristä

Omašta elämäštä

Vanhemmista

Kalitat

Lambahista

Voijärvi, melliččä

Kalat

Midä kažvatettih

Moomo kudo matot

Gribat

Marjat

Žiivatoista

Miehen roodo

Karjalan kieli

Ahvenlammen kylä

Tytöštä

Voinan aiga

Prokkola'n kylä

Omašta elämäštä

Играл на гармони

Городки

О карелах Сяргозера и округи

О деревне

Карельский язык в Лоухи

О внуках

О карельском языке

О книге

Соревнования

Как встретились с супругой

О себе

Hoz'aistva

Omašta elämäštä

Деревня живет дружно

Деревенский праздник

Кадриль танцевали

Культурная жизнь Сяргозера

Ildua istumah

Päiväkezrot

О карельском языке

О себе

Форелевое хозяйство

Roovošta

Aunuksen kieli

Karjalazet

Lehmin da häkkilöin nimet

Moomo da tootto

Särgärven kylä 1970-luvulla

Mokovei on kylän proozniekka

Särgärven kyläštä

Omašta elämäštä

Dembickaja Ninašta

Omašta elämäštä

Präkkilän karjalazet

Traktorat

Sellin kylä

Mie näin kondien

Kondie on mečän izändä

Vedehine

Šuomen kieldä opaššettih

Inkerin karjalazet

Ruočit

Karjalan kielen paginat

Nuoret lähettih gorodah

Karjalan kieleštä

Roodoo oli äijä

Omašta elämäštä

Präkkilän karjalazet

Traktorat

Sellin kylä

Mie näin kondien

Kondie on mečän izändä

Vedehine

Šuomen kieldä opaššettih

Inkerin karjalazet

Ruočit

Karjalan kielen paginat

Nuoret lähettih gorodah

Karjalan kieleštä

Roodoo oli äijä

Omašta elämäštä

Präkkilän karjalazet

Traktorat

Sellin kylä

Mie näin kondien

Kondie on mečän izändä

Vedehine

Šuomen kieldä opaššettih

Inkerin karjalazet

Ruočit

Karjalan kielen paginat

Nuoret lähettih gorodah

Karjalan kieleštä

Roodoo oli äijä

Omašta elämäštä

Komissija sadikkah

Karjalan kieli

Roovoin školašša

Opaššunda universitietašša

Moomo avai školan

Lapšuuvešta

О хоре

Сон про свекра

Амбар

Цензура

Sellin kylä

Kniigat palettih

Kävin Tverissä

Tverin karjalazet

Den'gazet löydimä

Poodanen rannan kylät

Čilazet

Voinan bruujat veješšä

Kirikövin diedo oli voinilla

Sellin kylän eläjät

Nyppeli oli

Aijat

Pahačut

Kesselivoinat

Tootto oli kommunista

Kolččazešta

Šomelazet roottih dorogat

Voinan aiga

Šuomen oli škola

Soorella Pedruna oli proozniekka

Samvoora

Maltan kezrätä

Koirin nimet

Lambahin nimet

Pellot

Kondie otti burakon

Lambahat

Midä kažvatettih

Diedon bratana

Hebone oli

Proozniekat

Kirikön kladbiščan riičittih

Spoošun päivä

Časoun'at

Kondie kävelöy

Koirin nimet

Lehmin nimet

D'ängärven havat

Haukundanimet

Diedo kuldua ečči

Taloloista

Sellin kylä

Omašta elämäštä

Vanhašta talošta

Omašta iččieštä

Talošta

Pitkyličät kalitat

Paiššokšet

Šuolattih kalua

Kalat

Marjat

Karjalan kielen murdehet

Karjalan kieli Poodanešša

Susiedat

Tyttäristä

Karjalan kieli

Omašta elämäštä

Kondien liha

Ohotnikat

Melličät

Midä kažvatettih

Voošoo loojittih

Humal'nikat Prokkol'ašta

Omašta elämäštä

Poodanen rannan proozniekat

Meččäzavoda

Mečänizändä

Vedehine

Kaloista

Lehmistä

Prokkol'aha

Stroičan proozniekka

Prokkol'an kylä, eläjät

Vanhemmat

Omašta elämäštä

Čikošta

Lapšin ruavot

Kyly

Järvi, kalat

Poodanen kyläštä

Tytöštä

Ukošta

Poodanešta

Internatista

Tat't'ana Dembickajašta

Ruavošta

Čikošta

Pogosta, Zaponi, Poodane

Boobo da diedo

Sellin kyläštä

Omašta elämäštä

Šoondelen eläjät

Mančinšoori

Жители Сондал

Кирпичный завод

Охотники промысловики

Рыбзавод

Kylän proozniekka

Šoondelen kylä

Rožalla on kaikki kirjutettu

Лицо блинчиком, саамы

О дедушке

Šoondelen kylä

Обозерская деревня

Про лес, сплавы

Šoondelen eläjät

Hakuntanimet

Megregan karjalazet

Poodanen pagina

Tverin karjalazet

D'oohivooran busarit, Vengen kr'učkat, Šoondelen totkumarat, Prokkol'an hää

Šoondelen kyläštä

Šalgovooran poltettih

Kaikki kylät poltettih

Šalgovoora

Diedoloista

Omašta elämäštä

Midä paiššetah

Karjalan kielen paginat

Poodanen karjalazet

Karjalan kieleštä

Poodanen kyläštä

Kizoista

Omašta pereheštä

Soondalen kylän eläjät

Soondalen kyläštä

Omašta elämäštä

Случай из детства.

Игрушки.

О внучке.

Игры.

Что делали из шерсти.

О скотине (коровы, лошади, овцы).

О жителях Михайловского.

Праздники.

Раньше было веселее жить, чем сейчас.

О танцах.

О церкви.

Внучка учит карельский язык в школе.

О судьбе карельского языка.

О кладбище.

О внуке.

О выпечке.

О рыбе, ухе.

На рыбалке с отцом.

Кто в селе говорит по-людиковски.

О языке Олонца.

О языке Шелтозера.

О козле в соседней квартире.

О карельском языке в семье.

О своей семье, о детях и внуках.

О школе, родной деревне.

О родительской семье.

О Михайловском

Михайловский куст поселений.

О родной деревне.

О себе.

Koxt ɛxt sam’ɛ riājiš

Koxt’ mij jēl’ep [Как мы живем]

Бытовой разговор

Диалог

Диалог

Koht antev viɛssigiɛdi [Как разделывают пыжика]

Беседа; "Про пешехода"

Бытовой разговор

Бытовой разговор

О жизни в тундре

Бытовой разговор

Same svad’ba bajas [О саамской свадьбе]

Koht vardim mun kule šul’l’e [Как ездила я на рыбалку]

Как шьют тоборки и пимы

Koht koare sam’e tapkit’ [Как шьют тапки-лопарки]

О разной рыбе

Поездка в санаторий

Саамская свадьба

Min škoлa [Наша школа]

Koxt munn ovpnuv’v’e [Как я учился]

Сергей Савватеевич сватался на Марфе (начало)

Бытовой рассказ – диалог (о рыбалке, об оленях, о свадьбе, об осенних работах)

О свадьбе

Как жили раньше

Как за оленями ходить, как тоборки шить

Об охоте на медведя

Об оленях, рыбной ловле, как медведь задрал брата

Как ловили рыбу

K’evl’i kuaiviš [Как ездили в тундру]

Мы ходили в село (в процессе рассказа исполняется отрывок песни)

Как разделывать оленя, как в стаде с оленями ходят, как ловят рыбу