бытовой рассказ: 9747
Интервью с Беляковым А., д. Большая Воздвиженка
Интервью с Радушиным С.В., д. Заболотье
Интервью с Романовой Т.М., д. Ключевая
Интервью с Докучаевым С.В., д. Ключевая
Интервью с Виноградовой А.М., д. Ключевая
Интервью с Плакачевской Е.А., д. Гнездово
Интервью с Коробовой В.А., д. Гнездово
Интервью с Чернышевой Л.В., с. Толмачи
Интервью со Стешенко Е.Н., с. Толмачи
Интервью с Рунтовым М.В., с. Толмачи
Интервью с Лаврентьевой В.М., с. Толмачи
Интервью с Кудряшовым Г.М., с. Толмачи
Интервью с Егоровой А.Л
Интервью с Беляковой Н.Н
Интервью с Силиной А.В., с. Толмачи
Интервью с Фадеевым Александром, д. Стан
Интервью с Травкиной А.М., д. Стан
Интервью с Солнцевымы В.М. и В.М
Интервью со Смирновой Г.Н., д. Стан
Интервью с Николаевой Н.А
Интервью с Николаевой Л.А., д. Стан
Интервью с Гречухиной Е.Ф., д. Стан
Интервью с Виноградовой Г.М., д. Стан
Интервью с Андреевой Е.А., д. Стан
Интервью с Лутошкиной Т.Б., г. Петрозаводск (экспедиция Беломорский район-2024)
Интервью с Медведевой А.И., д. Сальнаволок (г. Беломорск)
Интервью с Лазутиным А.М., г. Беломорск
Интервью с Быстровой С.И., пос. Сосновец
Интервью с Григорьевой Р.И. и Скитиной В.Ф., д. Шуезеро
Интервью с Иудиными, с. Лехта
Интервью с Иудиной А.А. и Линдт Т.А., с. Лехта
Интервью
Интервью с Дрягуевым А.П., пос. Новое Машезеро
Интервью
Интервью с Аксёновой А.Н., пос. Новое Машезеро
Интервью с Чубуровой А.В., д. Тунгуда
Интервью с Нежиковой Т.П., Сергачёвой С.В., Федюковой Н.В., д. Тунгуда
Интервью с Плехановым В.А., д. Тунгуда
Интервью
Интервью с Борисовым В.А., д. Тунгуда
Рассказ с пением луввьт (Сказка?)
Рассказ (Сказка?)
Рассказ (Сказка?)
Рассказ, луввьт
Я качу-качу по блюдечку, разговор, Зайка-загуляйка, околь дуна Акулина (04:38)
Перевод 2а, разговор (02:45)
О том, как ездили за дровами
Рассказ
О матери; луввьт (с 00.46); продолжение о матери (с 01.53)
Беседа, Luvte mona leutājam
Miaheest ban'džim, ban'džim, ban'džim
Kon'di šillim
Kuass everist jilim, vuddasjogest
Ahkelsijdist' jilim
Maxt jarka jiliš
Беседа Артамона Семеновича Серьгина с Ириной Кузьм. Черных
Maxt kåvvas tuijiš
Az måinas
Puohcivuim vuaijim nutt i jilim
Maxt kemmi kuaret'
Maxt vuaijiš taлva i kassa
Mittem zvir li varest'
Ki jili sirvisjourist
Maxt svadba sirriš
Maxt vittim puoht
Maxt jarka jilliš
Maxt jarka jiellim
Maxt mij nuihttiš Vuddasjogest i Pezsuллist
Kuass jilim Vuddasjogest uc pertist
Mij jilim Vuddasjogest
Mij jillim taлva siidist
Лексика
Kuass mij pastekčoлmiš pobba kon'dim
Mij jaлstim Kaлinvuajvist
Maxt kuisim kaлsiš nark tače kuidit
Maxt jarka jilliš murr oлma
Ki jilli ahkelsijdist'
Maxt nuwt tuijat
Maxt kihttiš pec javv
Maxt jarka jilliš
Лексика
Muwtim pormuš lie
Jowrin' nem, vuaij nem, kušk nem
Mittem zvir lie tal paikkest'
Mitte kuell lai tall jawrin'
Maxt kastiš pohci. Mij kuwtin pohcin vuaijim
Maxt sani, kierres tuijiš
Maxt jarka jilliš. Mij jillim nutt
Lemmenleht'i
Vyö, kiukuanhavu, jauhinkivet
Mikä on "čulkkamo"
Häränkysyjä
Tuotih meilä uusi min'n'a
Vierissän keški
Побывальщина
Lapin kisa
Sohja Simana oli starinan šanoja (о бытовании сказок, сказочник)
Об играх и танцах. Kisattih
Mitä luajittih tuohešta
Lavot
Lemmen lehti
Vyö. Ennen piettih alušvyötä
Kyly. Elä löyly löyteliyhy (puhutaan)
"Kanani" mitä merkitsee
Kisat
Havu piettih karsinassa
Kyly, mel'niččä, käsikivi, riihi. Omasta elämästäh
Piettii talkoita, iltamii; rippikoulu, ristijäist, rotinat
Sota-aika
Olin Hiipinäs
Lehmää pit' auttaa poikies (vasikat, kanat vietii linnaa)
Konneil puitii, olliit aitat, kellerit, lamput, vanarit
Koton synnyttiit, anoppi ol' terve, työt teimmä anopin kans
Härkä halkeis, utarat lasseivat lehmil
Heinämuat, heinäaika, miten tehhää heinäkeko
Vaatekauppiaat
Miepelii ol' vähän, ryysyläiset käivät, rihmä-ämmät
Maitopytyt, kapat, savusaunat, vastoil kylvettii, varpaluuvval hankattii siltaa
Kaurakiisselii keitettii (repo), kartool'piirakkaa paistettii, kuassaa keitettii, leipää paistettii, kohvii keitettii, ruoka-aika
Puitii riihel
Talon nimet
Näin karhun, suot kuivatettii
Lepsuaren kylä ja toiset kylät, metsät, marjat, tatit, sienet, joet
Ennevanhasiist asjoist
Seukko kuol', о разном
Sarrai palo, attamantka palo
О разном
Kisso palo tuhhovkas
Paistoin piirakkaa
Miten tehhää polovikkoi
Häist (tupakat, kihlat, vihkimine, läksijäist häät, nostajaist)
Kylliin nimmii
Sota ajast
Neljiin pyhhiin piettii lekkoloi, olliit kokkoliekut, torvisoittokunta, palokunta, uutta vuotta vastaa otettii, ol' paloloi
Ennevanhasii tiukkuloi: mykkäin kokous, tilihvona, sormusta peitettii
Yks käi myömäs maijon
Lehmäl tulliit nännät rupiloihe
Savakot ja äyrämöiset
Kansallispuku
Olin lypsäjään
Musta mua ol' meil
Illanvietto
Kolhoosin työ, metsätyö
Hampaat on pantu. Suvaitsen lapsii, tyttö kuol', olin läsivä
Vastauksii kysymyksiin (tarttukakkaroi, tarttupiirakkaa)
Kile
Entisest elämäst
Pellovan ruokkiminen kutominen
Inkeren seurakunnan kylät
Vastauksia kysymyksiin
Paistetaa petseenii
Kummittel'. Uni. Taikoist. Unissakävijä
Käin metsätöis, traktoristin kurssit
Sota-ajast
Kroolikkoi piettii
Kerittii lampaita (neulomisest)
Kenkii paikattii
Hevonen taitto jalkaasen
Kauroi annettii hevosel
Maito vietii linnaa
Kouluu mie on käynt
Miten savarittaa čaijuu
Paistetaa rahkapiirakkaa
Miten valmistetaan turskaa / Как готовить треску
Tarhatyöt
Työ paperifuaprikal
Miten tehhää špaaluloi
Käytii karpalos
Jalkineet, nutut, linnas käymisest
Названия деревень около д. Местелево
Täti kuol'
Siskot ja veljet
Lankisin lapsen kans
Kivistää jalkoi ilman muutos
Häitä piettii ertavoin (rahomine, tupakat)
Marjasuavut, paime käi vuorol
Hirsmetsää ei ollut
Pellovas kuvottii tel't't'ivuatetta
Pit' kyssyy lupa, jos tütöl tul' kot' vävy
Tuvam pesu
Venjoen ja Inkeren seurakunnan kylät
Kylän nimet Hartikkalan luon
Myllyt
Keitettii kaurakiisselii, kaurakakkaroi
Kasvo peltoheinää, kylvöheinää; kylvöl
Pellot, niityt keitettii ruoka lekos, viikate tuaotii ja tikattii, heinä leikattii tehtii keko
Keitettii kohvii, tarttuloi
Samovara (tarttu vatruskoi paistettii)
Lavvantakilta
Hartikkaisen kylä
Lehmän poikimine
Tehtii tuarii, keitettii sylttyy
Jokapäiväne ruoka, pyhä ruoka
Käin sisol vierais
Isä kuol'
Puut sahattii metsäs
Käytii karpalos
Oltii kuurupeittosiil, sokkosiil
Liekkuloil käytii
Työnutut olliit eriksee
Synnyttäminen
Lampail ol' koi
Tätil pakotti hampaita
Paloluku, koiluku
Tarttuloist tehtii kantsikkaa
Sovhoosin työst (parnikat)
Kättä kivistää
Näin unen (jatkoa)
Näin unen
Poika kuol' vennäin mual
Pojal ol' syntymäpäivä
Olin maijjonottajanna
Olliit osuuskaupat
Koulun käymisest
Matikkaisiin kylä ja sukunimet
Korni insinerin elämäst (jatkoa)
Korni insinerin elämäst
Kolkkaa käytii vetämäs
Maksut lapsen ristimisest
Poika ei mänt tytöl omin luvin
Käytii kul'l'aimas roššas
Vanhoi tappoi: rippikoulupojat ryyppäsiit
Oltii numeroisil, laiva on lastattu
Jyrki
Suattajaiset
Kirkkopyhät
Pert'in pežemin'e
Vuatetta huuhottih huumarella
Kangašta valgaimma hangella
Kruas'ittih l'eppäkorkalla, ruožmilla
Kuvot kahella, kolmella, n'el'l'äl'l'ä šukšella
Kudoma hattarua, käzipaikkua
Zviirit miän mečis's'ä
Bruwdu kül'äššä
Puin'e šil'mäl'äheššä
Kuh koh kaivettih kaivuo
Sulon panenda
Talvekši varuššettih gribua, ogurčua
Kuin šuor'itettih lašta
Kät'üt, rangin'e
Lašta šüöt'et't'ih čollošta
Lapšie kačottih akat
Nuoriz'o kizattih' lattah, koznah; kodaz'ih (lapšet)
Mel'l'iččä; jawhomin'e
Peldaitta
Vorohua tuwldima guomnošša
Puiješša vod'ittih jassakkua
Puidih guomnošša briužoilla
Ajoma kaškie
Jöt'kin issunda t'ervašta, tuohešta
Kivie vejet'äh drowgaz'illa
Heiniä vejet'äh od'oralla
Kol'essut oldih tammizet i huabazet, spiičat räbinäzet
Muasl'enčana aizoih šivotah vaštua
Rahiks'et, rinnuš
Pruazn'iekalla ajeldih korjazella
Heboz'illa ajel'ima Biežeckoih
Dorogah regeh pannah laijat
Jallakšet on koivuzet
Ümbäri külän mečät
L'äks'imä Spornoilla vel'l'enke
Näimmä hukkua
Kolmodvorkoilla srojittih tuwl'imel'l'ičän
Jovella ol'i mel'l'ččä
Park'ih kävimä buranahoh
Brihazena ol'iin koira (озорной)
Keviäl'l'ä jovella luajimma zakolua (kolua)
Tiifinalla püwvämmä kalua
Goralla kävimä čurajamah
Pereheššä ol'iin vanhiin
Hebozet oldih buruz'inke
Šuwrešša pühäššä kudoma
Bes'owdalla tuldih čužoit
Bes'owdah kävel'imä roštuonpühäššä
Potokan alla kuwndel'ima
Rist'eiz'illä kuwndel'ima
Pawlušihan rist'i
Pellot, polossat
Kül'ä, mečät, toizet kül'ät
Tullah suatot
Pühän keššä suad'ibat
Vas'il'ei uwtta vuotta vaš
Sv'atkoina šuor'iel'iečettih
Külän verejät, kujo
Viržie lawlettih veniäl'äkši
L'iekutah vozn'es'enjah šuat
Enžist'äh kül'vettih ozrua
Nuoriz'on kizat
Muasl'enčan čuravo
Muissan, kuin luajittih kaškie
En'n'ein kün'n'et't'ih adralla
Pajašša rawvotettih heboz'ie
Hiil'ihawda
Pöl'l'ätüš zuagordašša
Kana puwttu zuagordah
Keviäl'l'ä s'iemen'ie ijät'etäh
Ogurča s'iemen'ekši
Ogurčan šuolanda
R'öt'kä, ukroppa
Nuat't'irokka
Bukvua hawvutamma
Bukvua i rosuadua jät'ämmä s'iemen'ekši
Ogurčavuoži
Luwkkie pietäh kuivašša
Ogurčat hallašta katamma
Luajimma riävüt, puhumma rosuadua
Midä min jäl'geh kül'vetäh
Peldoruavot
Iivananpäivänä i pedruna
Taigina i härkin, taiginapaikka
Talkuna; painen
Rahkamaido talvekši
Huttu i mämmi, lohkorokka
Roža
Jalga lubeissa
Leikkain čirpil'l'ä šormen
Ruis' langiew lagoh
Pelvahan uvalmot
Ruis' kergiew en'n'ein Il'l'ua
Šüvüškül'vö
Uarehella palaw tulut
Pellolda otettih spor'en'ieda
Sviez'en'inpäivä mečäššä
Iivananpäivä (kuiva Iivana)
Sroičan jäl'geh l'ehekšeh, duuhana, vozn'es'enjana
Tütöt gul'avolla
Lemmikäš tüt't'ö
L'eikkavo loppieči, čirpipiiruat
Kista
Liigaliha
Juovuttih kül'üššä
Vaštain šormen
Rawnat kivis's'etäh
Korvat vuwvetah
Lapši polti jallan rawvalla
Elävät jalloissa
Kukonuni
L'ehmäl'l'ä šil'mäššä kalvo
Šil'mäh popadi soru
Stol'etn'ikka on monešta l'äz'imizeštä
Paizoloida l'ečitäh betkoloilla
Dorogal'ehti (подорожник) awttaw žolutkašta
Kaz'iheinäštä (валерьяна) otetah juwrda
L'ekarsvua l'iew muhomorašta
Kuz'imuwrahista luajitah voida
Külviin čiilahazella
Rod'imčaheinä pohod'iw čiilahazeh
Kal'inalla l'ečitäh zolotuhua
Rawdaheinä on l'eikkuannašta
Kukkie kerätäh Pedrun i Iivanan keššeššä (väl'is's'ä)
Šuoloissa kažvaw jakoppa
Emmä šüö kuwžain mar'jua, hukan-
Ogordašša kažvo paha kukka (о белене)
Moskovašša metrošša
Kül'äh enžimäzen kerran tul'i mašina
Kuin srojittih dorogua
Hebozilla dorogah otettih kagrua
Mitüt't'ä heiniä šüöw žiivatta
Čirpie hammaššetah, kossua hivotah
Ruista opaššuin l'eikkuamah aivoin
Talvella hiihtoma avannolla
Vuatetta powkuttih
Kezräimmä šuwreh pühäh šuat
Bes'owdašša kizaimma
Pajatettih ven'iäläkši
Tütöt kezrät't'ih bes'owdašša
Viwht'ehie pidimä tuhkaveješšä
Pelvašta l'evit't'imä luwgalla
L'iinašša oldih koirakšet
L'iinua kül'vimä vähemmän
Värt'in'äštä l'iew kakši puasmua
Värt'in'äh šidoma kezräzen
Loppu, des'atka pelvahan i ruohtimen kezrät'eššä
Kangahašša on kümmen'en šein'iä
Tukkuh pelvašta män'i kolme kabuo
Pelvahan lowkutanda, vivonda
Ajel'iin Konakovah, Ves's'ih
Mie opaššun školašša
Heboz'ih n'äh
Jovella kävel'emmä kalah
Vilulla pannah tulupan
L'eibä pehmit't'äw nahkua
Šuappaida voijettih jöt'kil'l'ä
Kr'unkkie ommeldih važan nahkašta
Kül'ie müöt' kävel'i portnoi (ombel'ija)
Koivušta otetah pahkua
Kolhona on vačašta
Läzewvüt't'ih važat
Perha on kun ruga mušta
Čolat ammutah ukoloin n'eičči
Mez'i awttau l'äz'imizeštä
Vierahašta kod'iz'ešta ei laskieta omah
Čolat len'n'etäh omah kod'izeh
Ühet čolat luajitah voššinua, toizet kannetah met't'ä, kolmannet pečatoijah
Vavarnošša ugod'ieči ambuoriehan pežo
Niit't'iäs's'ä popad'i muačolua
L'öwd'imä paimenešša čolarojun
Čolat el'et't'ih kir'iköššä
Čolaroju uid'i meččäh
Hern'eheštä, juablokašta ei oteta met't'ä
Meččämez'i on mušta
Talvella čolie šüöt'et'äh
Kod'iz'et uber'imma talvekši karžinah
Roju l'end'i heboz'eh
Ambu čola
Brihat viedih met't'ä
Čolat šuatah por'uatkua
Met't'ä otetah šavunke
Kod'iz'ešša on muatka, ruadajat čolat
Kod'ine hävih
Toine toizelda voruijah met't'ä
Čolat l'ennet'äh edäh
Mist'ä čolat kerätäh met't'ä (keviäl'l'ä, kežäl'l'ä)
Keviäl'l'ä kod'iz'et viemmä zuagordah
Čolaroju uid'i paččahašta (kod'iz'ešta)
Микротопонимия д. Мотовка и д. Б. Горы
Топонимия д. Гавриловка
Топонимия д. Гавриловка
Топонимия д. Сорбала
Топонимия д. Каппа
Топонимия д. Тюккула (Видлица)
Топонимия д. Тюккула (Видлица)
Топонимия д. Каппа
Топонимия д. Руогокоски
Топонимия д. Пертнаволок и Пертозеро
Топонимия д. Пертнаволок и Пертозеро
Топонимия д. Руогокоски
Топонимия д. Гавриловка
Топонимия д. Гавриловка
Микротопонимия В. Видлица
Микротопонимия В. Видлица
Микротопонимия В. Видлицы
Топонимия д. Кукойваара и д. Karhii (Легмойла)
Топонимия д. Канабры
Топонимия д. Б. Горы
Топонимия д. Б. Горы (Н. конец)
Топонимия д. Б. Горы (В. конец)
Топонимия д. Б. Горы
Топонимия д. Сорбалы и д. Гавриловки
Топонимия д. Княщина (с. Видлица)
Топонимия с. Видлица
Топонимия д. Большие Горы и с. Видлица
Топонимия д. Большие Горы и с. Видлица
Топонимия с. Видлица
Топонимия д. Наабисаари
Топонимия д. Наабисаари
Топонимика Кольского полуострова (Апатитский р-н)
Какая свадьба была у двоюродной сестры
Как шкуру выделывали, сети красили, люльки делали и т.д
Где раньше саамы жили
Как хлеб, риськи пекли раньше
Как раньше свадьбу играли
Как раньше свадьбу играли
Рассказ про Самсона-старика
Как саамы представляли себе некоторые явления природы (гром, радуга)
Как одна семья жила на озере
Как два саама обедали в Кандалакшской столовой
Где раньше жили саамы, как пекли риськи, шили одеяла и т.д. Хранили пищу, рыбу
Рассказ о муже
Рассказ о девушках
Случай в Заповеднике
Встреча с медведем
Где жили раньше саамы, как сети вязали, красили, как строили лодки и т.д
Как мы ездили в Ковдор. Рассказ про крест. отца Прокопия
Рассказ о баранах, медведе
Как жили раньше саами
Что ели раньше саами, об охоте. Как шили пецки, как сети вязали
Какие семьи жили по каким озерам, рекам
Как раньше свадьбу играли
Как мы жили не talva-jaurišt
Наша семья жила на Гирвас-озере
Kašt jil'l'iš jarka sam' k'assa (по каким рекам и озерам жили раньше саами)
Рассказ о том, как раньше пугали детей "Камварышем"
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
О Лешозере
Как свадьбы портили
Рассказ о свадьбе
Рассказ о свадебном обряде
Рассказ о своем замужестве
Беседа о свадебном обряде
Рассказ о свадебном обряде (с причетью)
О хлебинах
Как свадьбы портили
Щетину выводила
Как коров пристадить
Как дом заселяют
Случай такой был
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Об отпуске скота
Рассказ о свадебном обряде
Рассказ о жизни
Рассказ о своей жизни
Рассказ о местности
Рассказ о своей жизни
Рассказ о жизни
Рассказ о своей местности
Рассказ о празднике Ивана Купалы
Рассказ о местности
Беседа о свадебном обряде. Свадебные причети
Беседа о свадебном обряде с причетью
Беседа о свадебном обряде
О детских играх
Об охоте
Беседа о свадебном обряде
Беседа о свадебном обряде
О свадебном обряде
Как "волю" отдавали
О своей местности
Рассказ о своей местности
Беседа о свадебном обряде
Об отдаче воли
Беседа о свадебном обряде
Беседа о свадебном обряде
Беседа о свадебном обряде
Беседа по свадебному обряду
Игра в лапту со считалками
Беседа с исполнителем о свадебном обряде
Рассказ о свадебном обряде
Рассказ о свадебном обряде
Rannan eläjien sukunimet
Ilmansuunnat
Mitä pruazniekkamatkalla otettiin
Prokkol'assa käynti
Koulut ennen kolhoozoja
Venäläisistä plotniekkoista
Frolan pruazniekasta Suven kylässä
Ukonilmasta
Karhun, jäniksen liha
Kertoo omasta matkasta Himolaan
Rukajärvellä käynti pruazniekalla
Lappalaisista kylistä
Kertoo omasta isästään
Lapista
Kupčista, laukoista
Suugušša käynti
Puadanella käynti
Kluadin vienti
Kertoo omasta elämästään
Bohoroččana Himol'ašša käynti
Miten käytiin saaressa
Pruazniekoista
Milloin käytiin Mahosooressa
Starovieroista
Kalastuksesta ja leivästä
Mahosooresta
Randan kylän pruazniekka ja tšasovn'a
Kertomuksen jatkoa
Kertoo omasta perheestä
Sukulaisten nimitykset
Nalogat oldih šuuret
Gruuzan vienti
Paimenista
Elämästä
Kalan myynti
Metsästyksestä
Muinaisista ajoista ja starikoista
Kalojen suolaaminen, kuivattaminen; buččien loadijat
Nuotista
Lohen kalastus
Kalojen jako ja muuta
Rannan kylästä
Kalastuksesta
Kalastuksesta
Suondalen kylästä
Missä käytiin (Šuugussa, Povenčassa jne.)
Venäläisistä
Sieron suanti
I Suomen sodasta (valkosuomalaiset)
Suomessa käynti
Kupčista, tavaran tuonnista, промыслы
Työn jako perheessä
Peltojen raivaaminen
Suondalen kupčat
Suuresta perehestä
Romšši - huuhtan jako 2-3 talon kesken
Kuin huuhtuo luajittih
Metsästyskoirat
Tihonovista (Pogostan kupčasta)
Izossiman pruazniekasta
Äijäpäivä Pogosralla
Miikkulan pruazniekasta Randan kylässä
Jatkoa Frolan pruazniekasta
Uspenjan pruazniekasta
Mahosooresta
Frolan pruazniekka Suvessa
Hevosien metsään päästäminen
Kertomus suomalaisesta paimenesta
Paimenlaitoksesta
Lehmien metsään päästäminen
Lapista, Lapin kylät
Hauvin leugaluista, katajan poltannasta
Joutsenista
Ukonilmasta ja tulen sammuttamisesta
Ilmansuunnat
Suhtautumisesta pruazniekkoihin, uskoon jne
Starovieroista
Uskosta
Kertomus eräästä mustalaisesta tietäjästä
Mustalaiset kylässä
Tietäjistä
Šuugulaisista
Pruazniekkamenot
Pruazniekkamenot
Missä käytiin pruazniekoilla
Ei ennen herkkuja ollut
Pahkasta tehdyt astiat
Ensimmäinen samvuara Sellin kylässä
Vanhasta elämästä, tsojusta ja soohorasta
Leivän paistaminen
Mel'ničöistä
Miten ruis jauhettiih
Toisen isännän riihen käyttö
Huuhtalla eläminen
Riiheistä ja puinnista
Viljan käsittely korjuun jälkeen
Sadot huuhtalla
Peltoviljely
Maan jako
Miten kaskea poltettiin
Kertomus vanhasta metsästäjästä
Hirviä ennen ei ollut
Metsästys talvella
Anzuo piettih ennen
Kertomus Suomesta tulleesta sepästä
Sellin pajat ja sepät
Sellin historiasta
Pajamäkilöistä
Miten elettiin
Kluadin vienti
Sieroa suatih (точильный камень)
Ennen ei kuurittu
Taglasta (kuin tulta saatiin)
12 virstan takaa heinää niittämässä (emännän kertomus)
Peltomaan jako
Miten ruiskaskia ajettih (huuhtaa)
Viiksinpuut
Ad'voissa käynti
Kosinta ja häämenot pruazniekoilla
Miten käytiin Jängärvessä pruazniekoilla
Vanhoista kylistä (Jängärvi, Soudarvi, Porarvi)
Humarinasta (uusi asutus)
Prokkol'aan vesiteitse
Vanhasta tehtaasta Prokkol'aan mennessä
Miten käydih Stroičalla Prokkol'assa
Miten syötih proozniekoilla
Sellin proozniekoista
Missä emäntä on käynyt proozniekoilla, miten
Proozniekoista
Kord'at - proozniekkareki
Ridilöistä (ridilät)
Ahkivosta
Kertomus eräästä ukosta - ammattikalastajasta
Ilmansuunnat
Talvikalastus lambiloissa
Nuotanveto (jatkoa)
Nuotanveto
Kalastuksesta (kylän nuotista)
Siigoo puuttui
Pruazniekoista
Lohen kalastus
Hirvenlihasta
Joutsenista (joučenista)
Mitä linduo metšäššettih
Ansapolut
Miten meččuidih ennen
Kagrakondiesta
Ahman metsästys
Hirvianzat, jäniksen suanti
Karhun metsästyksestä
Karhunlihasta (kondie)
Sigoo piettih Pogostalla
Kertomus diedosta
Puumal'l'at, puulaudazet
Mitä luajittih tuohesta
Mitä syötih niitulla
Karjasta
Omasta perehestä
Miten anzuo piettih
Kertomus kalamatkasta (alku)
Kertomus kalamatkasta
Kertomus kalamatkasta
Aikaa viettäessä
Рассказ о прочитанной книге
Разговор о рыбалке, времяпровождении
Ukonilmasta
Ensimmäisestä partisaanasta
Romanazet, Kimozet - Suondalen kuptšat
Seppänän kuptšista
Suomessa käynti
Sieron suanti (точильный камень)
Puadanen kuptšista
Tihoizen tyttäreistä
Tihonovin laukasta
Tihonovin perheestä ja papin perheestä
О раскулаченных
О колхозах
Kluuban perustaminen
Tansseista ja illanpidoista
Pajon muistelua
Brihojen pajot
Keskustelu "skooskuista" ja pajattajista
Sodasta ja suomalaisista
Pedrun päivä, Mahosoori
Frolan pruazniekasta
Hevosien paluu metsästä
Omasta perehestä
Hebosien metsään päästäminen
Lehmän heinät
Ansapolulla
Vuuvven ruadosta
Mel'nitšästä
Elinkeinoista
Uitosta
Suuret venehet spluavussa
Omista mestarimiehistä
Samvuaroista
О мастеровых
Nuoriso ja pruazniekat
О постах
Kuivan Iivanan päivä (ei syöty kalaa)
Kluuban perustaminen
Kalastuksesta kesällä ja talvella (kylän kalastamosta, lohen pyynti)
Papeista
Mahosooresta
Kalastuksesta ja kalan myynnistä
Elinkeinoista
Maan jako
Kertomuksen jatkoa
Suomessa käynti
Kertomus vanhasta elämästä
Malmin saanti (Rauvan saanti)
Laukkukauppiaista
Suomessa käynti
Paikallisista kuptšista
Kluadin vienti
Ken luadi taloja
Venäläisistä
Vepsäläisistä mestareista
Frolan pruazniekasta
Mitä "grobah" pantiin
Pokoiniekan vaatetus
Koštošta (koštosešta)
Munkeista ja heidän pukeutumisesta
Sukulaisten nimitykset
Suuresta perehestä
Paimenlaitoksesta
Hevosista
Omasta perehestä ja ruadosta
Hevosien päästäminen ja hakuu
Lehmän metsään päästäminen
Räččinän osat
Pukimista ja pukeutumisesta
Naisten vaatteet
Häävaatteista
О сватании (Kozičendašauva)
Pukimista ja pukeutumisesta
Paimenlaitoksesta
Lapin kylät ja lappalaiset
Virzittämisestä
Lapin kylistä
Kläpčät (капканы)
Oravan metsästys
Ketun metsästys
Jäniksen lihasta
Karhun lihasta
Joutsenista
Pizamosta (hančakka)
Pyhistä
Kuivan Iivanan päivästä
Uitosta
Venehen laadijoista
Kalakukot
Kuin kalat juattih
Способы консервирования рыбы
Kalastuksesta
Tuleniskusta
Hauvin leugaluusta
Kylien nimistä
Ilmansuunnat
Kuka missä ruadau
Kalastuksesta
Kuin hauvattih ennen
Kuin ennen elimmä
Mimmosia vesimel'l'iččöjä oli
Kuin kivellä jauhottih
Toponimikka
Заговор от медведя
Ruuvvoista
Kuin mie mänin miehelle
Primietat
Jelet'järven toponimikkua
Kuin poika upposi
Kui hauvattih
Toponimiikkua
Kui elimmä Hirvašniemellä
Kui verkkuo kuvotah
Hirvašniemellä poroja oli
Primietat
Svad'bakizoista
Kuin ekšyimmä mečäššä
Kui elimmä šovan jälkeh
Kui nävimmä kondijota
Primiettoista
Tikuttamisesta
Jyskyjärveltä
Kuin tulimma Kiestinkih
Pyhäpäivät
Kui karhu kävi liäväššä
Kui šovan jälkeh elimmä
Kotitöitä ennen luajittih
Mitä poroloilla vejettih
Топонимика вокруг п. Кестеньга
Топонимика (Пяозеро)
Kuin elämä Kuorilahešša šovan jälkeh oli
Košella
Imandrajärvellä. Uitošša
Šattui vaštah kondie
Šattui vaštah kondie
Kui šalvetah kyly, kui kiukua pantih
Kui rukkie luajitah, čunat, korvot, šukšet
Kui nävin kondijota
Poroista. Kui val'l'aššetah
Millä šuatih lintua
Топонимика
Kui venehtä luajitah
Työvehkehet kun šalvatah talo
Kui mie jouvuin Šuomeh
Kui mie jouvuin Šuomeh
Kui lapšia šuatih i kašvatettih
Primietoista. Pyhistä
Kui ruista puitih
Elämästä
Kui kontiota ammuttih
Šuomen šovašta
Sumčankantajista
Primiettoja
Keneštä joiuttih
Svuad'basta
Poroista
Millä pyyvettih kalua
Svad'basta
Miksei läsitty ennen
Riähistä
Pyhistä
Elämästä
Kuin hauvattih kuolijua
Missä elin, mitä työtä koissa luajin
Kui šieniä livotetah
Kui lapšie kašvatettih
Kui pruasnikkoja piettih
Kui elettih Heinäjärvellä
Riähistä ja pyhistä (зачеркнуто)
Svad'baviršijä ja lauluja
Svad'baviršijä ja lauluja
Kui svad'ba kizattih (с песнями)
Millä syötetäh lampahaita
Kui kuvotah verkkoja
Kui mie nävin hirvie
Kui šalvotah talo
Kui karhu tuli pontulle
Как жили в Оланге. О сплаве
Беседа Фед. Романовича с Парасьей Ивановной
О том, как брат ходил на медведя
О том, как ruc'ы хотели завоевать Мурманск
Как лес горел в Уполакше
Как я выходила замуж
Как мы жили в Кырвадист
Čokkep'p'er' meni vinnas voллa
Некоторые явления природы в представлении саамов
Как жили в Заповеднике. Встреча с геологами
Как учили оленей, как метили оленей
О названии оленей в зависимости от возраста и пола
Об отёле оленей
Как сети вязали, о подледном лове
Где рожали детей
Как растили воспитывали детей
Как обувь шили
Как делали kåvvas (чумы)
О выделывании ниток
Как хлеб пекли, рыбники
О саамской пище. Что приготовляли из ягод
Okkupaccij aigua oli paha eliä
Paha elaigu sanuu
Bolezniloi liečittih
Heboloi muanitettih
Midä tuohes luajittih
Гадания
Meijän Johor-diädä oli äijäl suuri
Enzimäi ženihänke dogovoritaheze
Pelvasta kytkietäh
Miehel mennes pidi lehmy
Jälles voinua oli truudno eliä
Se ei viel' ammui ollut
Luajittih muadu mečäs
Yksi mužikku oli
Lähtin minä meččäh muarjah
Muatuška sanov
Menemmö meččäh
Poloviekkua kuvottih nenga
Mama kuoli
Katiskua otat punaldat
Liipi luajitah
Minä l'uubin ongella
Jänoidä on prosto suaja
Kiimal on ylen hyvä ohottiekseh
Tedrilöi myö pyvviimmö
Luajiin lavan pellolle
Olin lesniekannu
Minul käskiettih meččäh mennä
Mečäs olen minä ruadanut
Konzu organizuiččiheze kolhozu
Minä olen
Oravua täs olen ambunut
Pezän azuv hiän
Kondii lehmän tappav meččäh
Kondieda minä olen nähnyt
Täs lähtiimmö ohotalla kondieh
Pordimoida (?соболь) on vähä nygöi
Siid oli slučai
Kuniččua olen suanut
Norkua olen raudoih suanut
Mägriä olen äijän suanut
Minä olen suannun ilvešty
Koiru ylen hyvin reboidu ajoi
Jänöidä suajah
Katiskua luajitah
Kuin myö ondatrua saimmo
Tedrii suammo
Lähtemmö oravah
Koirua dressiruijah
Meijän kohtas on äijy zverie
Ohotniekuičen minä jo ammuin
Sorok tretteil vuvvel
Konzu bojut loppiettiheze
Huondeksel tulemmo
Se oli ylen jygiet vuvvet
Nengomat vain kummat oldih meil
Silloin minä olin predsedatel'annu
Kuin bes'odah kävdih
Poigu rubei naimah
Tytär miehele meni
Sinuu Gordienko da neče tuldih
Meil oli paha eliä hierus
Oli sobruanij meil
Minä nečidä menin
Perehenke pidi eliä
Enne miitutta oli čuuduo
Tullah svuatut
Mužikanke elin vuvven kolme kuuda
Meil oli mamal
Kuin koulov ken
Приметы
Ответы на вопросы из "Тематики"
Minun hierus oli kižat
Nygöi ylen hyvä olis eliä
Oi, lapset minun
Приметы погоды
Kuin tata kyndämäh opasti
Mene vie hebo
Ripuin tuomešša
Mečäs mužikoinke pilain
Enne tansut pläskat oldih
Lapset enne mih igraittih
Lapsele toin hambahat
Lapsi zaboleičči
Lambahat keričet, villat kartiet
Keviäl rubiemmo kudomah
Pelvastu kylvettih
Kuibo sellittih enne
Описание религиозных праздников
Piiraidu pastua pidäv
Tulemmo ruadoh
Meččiä pidi ruadua
Sorok sed'moil vuvvel minä tulin
Oli hyvä hebuo
Enne kuvoimmo poloviekkua
Kazvoin minä Kotkatjärves
Kuin meččiä poltettih
Ответы на вопросы из "Тематики"
Minä ruavoin plotnikkana
Viel' tänä kezän azuin heiniä
Školah kävin puolentoista vuotta
Minä olin
Postupiin minä ruavolla Nurmoilah
Jälles voinua minä ruavoin paimoina
Ruado minun
Enzimäžet suomelažet tuldih
Kolhozu rodiiheze
Tata pokoiniekku paimendi
Mäniimmä meččäh
Названия птиц
Названия блюд
Названия грибов, как сушить, солить грибы
Приметы погоды
Географические названия
Название качеств человека
Название действий и состояний
Ткачество
Птицеводство
Насекомые
Земледелие
Домашние животные, продукты животноводства
Продолжение рассказа о трактористе и о других случаях на реке Шонга, на пороге Тушали
Миронов рассказал, как он сам чуть не утонул
Onnettomuus koskessa turistojen kanssa (nuori poika upposi veteen)
Metsätöistä
О (рыболовстве) сплаве леса
Soittajista
Разговор за столом о жизни
Частушки - 6. В ходе игры женск. голос объясняет, как танцевали. Гармонист рассказывает, где научился играть
Itkutaidosta, itkijöistä, starinankertojista
Hautaustapoja
Vierissän keski, kuhl'kat
Syndyy kuunneltiin
Святочные гадания
Saduista
Svuad'ba
Kuinka miehellä mäni
Ad'vo
Pruaznikat
О деревне Jängjärvi
О своей жизни
Soittajista ja mitä soitettiin
Viržittämiseštä
Miten tanssittiin - näyttää
О своей жизни
Продолжение разговора
Разговор за столом о своей жизни и детях
Praaznikoista
Ad'ivoissa käynti
Praaznikoilla käynti
Разговор о песнях
Невеста со своей свадьбы выходит за другого
Milloin kassa riičittiin
Kesselit poltettiin venčalta ajaessa
Юмор. случай, венчание
О свадьбе
Miten myöjitettiin
О бедности дер. девушек
Omasta elämästään
Ad'ivo
О свадьбах (kozinnasta)
О праздниках
Jarmarkoista
Mituut pruažnikat olelii lähi kylissä
Kunne šoa käytiin pruažnikoil
Kusta tuotii tavarua
Продолжение. Kuin luaittii regilöi
Veneen tervaamisesta, miten saatiin tervua ennen vanhaan
Veneen osat
Veneiden teosta
Keskustelu metsäeläimistä
Встреча с медведем
Jatkoa
Savuperttilöistä
О старинной мебели, ее расположение в квартире
Miten tehtiin pala-, ribu-, turkki- ym. odjalua
Metsäeläimistä
Kuin lehmää metsään työnnettiin
Как ходили в гости молодожены, когда к ним (Kuin käydii pyörityksillä)
Продолжение рассказа о свадьбе
Как сватали, о свадьбе, о венчанье
Ad'ivoissa olosta
Kotitöistä
Omasta elämästä miehen perheessä
Kun lapselle tulee kipuita
Yönitettäjä
Suudeluksesta
Yönitettäjä
Luku raippauksen kohta
Raippauksesta
Omasta elämästä
Продолжение рассказа о строительстве
О строительстве + всякое
Savuperttilöistä
Miten saatiin rautaa
Suondeleen tehtaasta
Omasta elämästä
Sellin kylästä
Järvien ja suarien nimet, niemien, lampien nimet
Mahosuaresta
Pyhistä kylissä
Miten käytiin pruažnikoilla
Ikonoista
Sellin kirkkoloista
Kotielämästä
Metsätöistä
О школе и образовании
Продолжение рассказа о рыболовстве
О рыболовстве
О торговле (svečan loointa)
Lintujen pyynnöstä (Metsäeläimistä)
Miten pieksettii nahkua
Metsästyksestä
Miten pyydettiin kalua
Jokien ja järvien nimet
Kalastuksesta, miten suolattiin kalua
Pad'vaškasta
Kalastuksesta
Virsi sanoilla - pojalle pikkuselle
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Во что одевали покойника
О рукавицах
О свадебных подарках
Разговор за столом
Разговор на бытовую тему
О свадьбе - piänpano
Разговор о похоронах
Как её сватали, о свадьбе
Miten kuottii 2 t. 4 suksella (koštoa koodeita), miten piettii räččinyä. Ткачество
Pertin osat. Интерьер
Perhe-elämästä - kuka isäntä, ken emäntä
Ruoka-ajat
Продолжение о пище (nagriškukko, -hauda, mämmi...)
Kiisseli, abarat, piiroit, kalitat
Праздники
Пища (linnut, kanan munat)
О лодке (как делали, какие были). Ahkivosta (для перевозки охотн. снар., добычи)
О сенокосе (kuivatus ja säilytys)
Засолка рыбы
О рыболовстве
О музее Коппалова Ивана - информация
О своей жизни
О своей свадьбе
Mahošuarešta
О своей жизни (Vahnasta eloksesta)
Детский разговор
Kuin piettii svuad'bua
Kuin miehellä mäni
О жизни детей в интернате
Biessoista - kuottelusta
Metsästyksestä
Lapsuudesta
Entisestä elämästä
Poikien leikkiä Suvessa
Как выходила замуж
Kuin pellovua luaittii
Kalastustalous
Разговор с ребятами
Omasta elämästä
О приготовлении пищи
О хозяйственном цикле
Luonnon ääniä
Lappalaisista kylistä
Народное просвещение
О местных богачах
О ярмарках
Побывальщина "Mečän isäntä"
Как замуж выходили
Tutustumisesta
О праздниках - по деревням
О святом острове - Mahošuari
Kuin huuhtuo luaittii
История д. Сельги
Воспоминания о брате
Ilmansuunnat
Reähkän piämiästä
Названия месяцев, дни недели
Об охоте
О рыболовстве
Omasta elämäkerrasta
Vahnasta elosta - uittotöistä
Воспоминания о Туруеве
Väkisin miehelle annettii
Как выдавали замуж
О беседах, играх
Какие предметы ложили на могилу
Что носят на кладбище, как часто ходят на кладбище
Беседа за столом о разном
Muistelmia koulun opettajasta
"Paha" peittäy lehmän... Kuottelemisesta, kuin lehmiä muokkau "liävällinen"
Lehmien nimistä
Kuin lehmä lasetaa ensikerta karjaan
Гурьева - о различных приметах, верованиях
О Сельгах
О свадебном обряде - о причитывании
О танцах
Vahnašta elokšesta
Lehmä kadoi - čigan kuottelou
Kuottelemisesta - kun lehmä katoa metsään
Случай в лесу - lehmä kadoi
О жизни - otannasta, kuottelemisesta
О разных случаях
"Biešan" nägemisestä
Vahnašta elokšesta
Информация об информаторах
О жизни во время войны
Lapsi šuuveldii, midä ruattii, kuin lapsi itköy
"Казачок" - танец
Об одежде
Pruažnikka - Pyhälašku
О жизни в эвакуации - о празднике "Святки" - huhl'akoimisista
Uspenjan pruažnikasta
О семейной жизни
Kuin muamo työnnyttii pruažnikal
Kuin lembie nossettii
Рассказ на бытовую тему
Kuin puarua issuttii
О сватовстве
Neičuskylystä
О причитывании на свадьбе
О свадебном обряде
О замужестве
О праздничной одежде
О деревенских праздниках
Об одежде
О праздниках
Kuin vuišivoidii kangahalla, mittuut oldii risunkat
Kuin lasta uinotetaan
О народной медицине
О лягушках
О приметах
Pahačusta kertomus
Meččähiseštä
Kuin ensikerran lehmä ajettii karjaan
Čuudinnasta
О явлениях природы
Mitä kalasta paistettii
Kuin suadii kalua
Kuin kazvatettii vil'l'ua
О вселении в новый дом
О праздниках
Kuin luaittii liinua, pellovua
Kasken poltannasta
О домашней утвари
О ярмарках
Riihestä ruavosta
О работе на лесозаготовках
О сплавной работе
Rikonnasta svuad'bossa
Syndyy kuunneldii
О жизни в семье мужа
О верованиях
О покойниках
О сновидениях
О народной медицине
Kuin laštu šuadii
О свадебном столе
О свадебном обряде
Sorokoista
О зеркале - подарок
Продолжение рассказа о вышивках, названиях рисунков
О вышивках
О работе на тракторе
О своей жизни, о замужестве
Как научилась вышивать, о рисунках на полотенцах, о названиях рисунков
Об участии в выставках
Какую одежду носили
О праздниках
О замужестве, о составе семьи, о смерти ребенка
О змеях
Встреча с медведем
Metsästyksestä
Heinänteosta
Kuin ennen pestii šobua
О сезонных работах
Kuin kävel'dii pruažnikoila
Raippauksesta
О сновидениях
Kuin luaittii jallačinda
Kuin ajettii kaskie
Mitä luaittii liinasta
О возделывании конопли
Kuin ennen kalua šuadii
О цыганах
О вселении в новый дом
Tulemine tuli - mi se on?
Vedehisestä, čuudinnasta
О методах лечения детей
О привидениях
О жертвоприношениях, о подарках на острове святой
О привидениях
О похоронном обряде
О явлениях природы
Чем лечили болезни
Kuin šuadii lasta
Svuad'bossa rikkomisesta
О свадебном обряде
Об одежде
Kuin bessedaa käydii
Kuin lembie nossettii
О грозовых явлениях
О свадьбе
Какие выращивали овощи
Akat yöksyttii meččää
Kuin kazvatettii nagristu, midä luaittii nagrehesta, kuin keitettii huttuu, midä striäpittii
О пастухе (kierretty kondie)
Kuottelennasta (lehmä kadoi)
Čuudinnasta
О водяных
О привидениях
Как часто ходят на кладбище, что ложат на могилу
О похоронном обряде
О подарках на свадьбе
О свадьбе
О сватовстве
Kuin käveldii bessedoih
Об одежде (женской и мужской), о вышивках
О рыболовстве, как ловили рыбу
О свадебной пище, о выпечке, о приготовлении пищи
Об одежде (рабочей и праздничной)
О вселении в новый дом
Kuottelennasta
Что дарили на свадьбе?
О порче
Продолжение рассказа о свадьбе
Рассказ на бытовую тему: kuin vierrettii pelduo, kuin luaittii pellovaa, kuin kuottii
О свадьбе
Продолжение беседы о свадебном обряде (начало на кассете 1874)
О свадебном обряде (по вопросам)
О столице нашей родины - Москве
Беседа с информатором по свадебному обряду
Беседа с информатором по обряду
О народной медицине
О народной медицине
"Не ходи ко мне по сеням"
О народной медицине
Из народной медицины
Из народной медицины
Рассказ об отпуске свадьбы
Беседа с исполнителем по обряду
Беседа собирателя с исполнителем по свад. обряду
Беседа с исполнителем (плач невесты)
Беседа с исполнителем по обряду
Kuin lempie nossetah
Miten lasta sai
Vierissän kesellä kuunneltih
Разговор о свадьбе и роли патьвашки
Arvoituksie
Lapsen kera kun ensi?kerta männäh pihalla... Suvituuli tuulomah (несколько слов)
Heinisuaprua kun luuvah... Suvituulet tuulomah (слова)
Arvoituksie ... (1)
Arvoituksia... Oli ennen onnimanni (kertomusta entis. elämästä)
Arvoitukset
Kuin nuoret aikua vietettih
Arvautukšie šanottih
Miehillä oli paijat ta houšut
Koššot oltih ni työvuattiena
Pruasniekkaräččinä
Košto oli levie
Hyväseštä piettih häitä
Ei miän häissä ollun tietäjie
Kostamukšessa oli paimen
Paimenet oltih tietäjät
Parennettih kriisie
Tietäjiä... oli Vuaroissa, Akollahešša
Разное
Kalalla olen käynyn
Meččäh pitäy männä jottei susiedat näis
Pitäy lihua šuaha
Vanhojen offotnikkojen taikat
Olimma nuotivolla
Linduo ammuttih
Oldih hyvät offotnikat
Pedrua on ylen äijä
Hirvi voit tulla piällä
Kondie ei tule piällä
Hukkua en ole nähnyn
Olen ambun šoržie
Kävimä mečällä
Kokorassa oli puu
Enšimäini eläjä oli Rudom'otova
Kokorašta tulima aštumalla
On meččyä, šuota, järvie
Oli ukonjyry
Laulettih prot'ažnoita viršie
Pirttie peštih
Šuuveldih
Unissa moned nähäh pokoiniekkoja
Biessa matkai miän keralla
On nähty meččähistä
Užottih uniloih
Unissa näin vetehistä
Hukad tuldih Pohjozen peräldä
Jänis kossoi gor'a
Repo puuhu noužou
Olen kondieta nähnyn
Mečäššä on eläimijä
Kävelläh čiganat
Leikkilöistä
Elettih šuurissa perehissä
Poltettih huuhtie
Zagadivaidih vanhat
Lattiella muattih yheššä rivissä
Piisi oli
Arvautettih illalla
Luušalmen eläjistä
Matkalaista oli täyši pirtti
Luušalmelta olen
Šuurissa perehissä elettih
Oli peltoja
Aijat oltih hyvät
Omie lehmie eččimä
Paimenešta
Hyvän lehmän merkit
Kuin hyvä lehmä kašvattua
Marja-, sienipaikat
Vuon'isen kylä oli kaunis kylä
Eläjien nimijä
Järvien, meččien nimet
Olen šyntyn Vuon'isen kyläššä
Mela kainaloh - pojehal'i
Brat'ina oli šuuri miska
Šöimmä yheštä bludoista
Oldii starovierat
Puan,arvella täyši Popovua
Myö oštima tämän kojin
Pellot on kiviköt
Rahvahat ollah boikoit
Žiivatalla riivimmä lehtie
Rauvizlehti lipettäy
Meččüä on
Košket Juuma, Užma
Puan'arvi on kun kesseli järvi
Mie ostrovalla kažvoin
Pappi opašti kolme päivyä
Puan'arvi mahetah hyvin venüäheksi
Omie on Petroskoilla
Olen jo kahekšannella kymmennellä vuuvella
Luajin hurstie, mattuo
Myö luajimma
Šienilöitä šuoluamma
Vähä on marjua
Tuohista luajittih
Mužikkua oli vähä
Peldoloissa kažvatettih
Oli skotinua
Miula oli hyvä lehmä
Heinilöistä
Šovan aikana olima tiälä
Kylä oli järvirannalla
Splavan kera mänimä Užmanalla šuat'en
Piäjärven järvien, koškijen nimet
О разном
Paimenet oltih tietäjät
Lehmie pitimä
Šuomen kielen myö maltamma
Olemma karjalaiset, a venyähekse maltamma
Vuaššua luajittih
Oli koffeita
Kalakukko, kul'obaka
Keitettih svuad'bakse
Oli pappi venäläini
Puan'ärvessä ven'yäkse maltettih
Kallehet pruaznikat
Bohattua ei ollun
Tukka palmikoitih
Andilaš kumartau jalkah
Песня на русском языке
Häitä piettih
Ikävöičen tiälä
Pruazniekat, pühät
Sangie, šul'ččinua sriäpittih
Keitettih s'omgua, luajittih kalakukkuo
Myökkyö luajittih hepozilla
Kanoja oli
Oli joka talošša koira
Lammašta oli
Häkkie kažvatettih lihakše
Paimenista
Hyvän lehmän merkit
On miula ollun lehmyä
Pitäy käyvä Puan,ärveh
Talvet elän Petroskoissa
Puan'ärven kyläštä
Puanarvessa on äijä vanhua rahvašta
Užmanalla luaitah toizin tavoin
Oldih starovierat
Olima karjalaizet
Oli šuuri pereh
Lehmän, hepozien nimijä
Oli lehmie... hepozie
Peltoja oli vähä
Kalua pyytimä
Kävimä podvodah
Užmanan kylä
Puanjärvellä olen šyntyn
Tuatto ajo rohtie
Konša pyyvettih kalua onkella
Mitä tapahtu šitä laulettih
Pyyvettih lintuo
Oravilla elimä
Piäsin kontien jälkilöillä
Kalua pyyvettih
Moršiemet oltih Alajärveštä
Lounajärven kyläštä (продолжение)
Lounajärven kyläštä
Kontien pentuo šain kakši
Kaikki olen luatin iče
Kiukua luajitah kiveštä
Kuin rakentua talo
Havie luajin
Häitä pijettih
Tuohešta luajittih
Šomba on koski
Šommalla ei ole ammuzet eläjät
Kirikkö oli šuuri
Kalmismuašta
Hauvattih
Zerkkalua oli
Kirjua luven, suarnua en tiijä
Oli kakši poikua, yksi tytär
Ukko oli meččätöissä
Venehed
Kalua pyydimä
Voita luatima
Olen Suomešša nellä vuotta elän
Villašta luajin lankua
Meilä on mušta kyly
Kalaštima
Läksimä heinällä
Šuarta oli
Alajärven kyläštä
Разное
Разное
Kaikki oltih puizet
Venehet
Järvet Strakkilašša
Kokorašša luajittih
Kalaššannašta
Pistojärvi on šuuri
Olin kalalla
Onkitamma kalua
Arvautukšija en muissa
Leikkimä ikraiččima
Poika kašvo pri vojenkomat'e
Pensijalla olen
Šovan aikana olimma Šommalla
Lapšet kuoltih
Svuat'pua meil oli oikein vähä
Yheštä kyläštä miehen kera olima
Pistojärven kyläštä
Olin Petroskoissa koulušša
Kävimä Tihtozerašša kouluo
Miät vietih Šuomeh
Miän opettaja
Pistojärven kyläštä ta omasta elämäštä
Pruasniekoista
Mänin Il'l'anpäivänä Kontokkih
Tietäjät häissä
Paimenešta
Tietäjät piäššettih kivušta
Muarie piäšti lapšien kipuloista
Meilä oli kuuštoista henkie
Autettih köyhempiä
Lapšet leikittih
Kuin miehellä mänin
Tyttölöistä
Lapšie rissittih
Oli lapšien kipuja
Piti ruatua
Kuin lašta kašvatettih
Nellä on ollut lašta
Kenkistä
Tuohešta luajittih
Sielä on karjalaiset
Marjua oli. Marjašta luajittih
Kevätkala, šyyškala, kapa
Kuin luajittih peltuo
Nellä vuotta olin tukkimečäššä
Kuin verkkuo luajitah
Muissan Kostamukšen kylän
Kun mänet miehol'ah
Työllä kašvatettih
Tyttärie pijettih strogo
Kuin lašta kašvatettih
Tietäjistä
Unen näkijistä
Mitä ruato t'ietäjä
Tervehittih toini toista
Lapšie kašvatettih
Elämäštä
Puut itse valmistimma
Heinäkuorman tekeminen
Rintaa kivisti
Lapsiin synnyttämisest
Vaatteet jälkineet
Läsin tiffii (jatkoa)
Läsin tiffii
Ennen vähemp läsittii
Tehtii vastoi
Talkois käytii
Miten nuoret viettiit aikaa (miehelee mänemisest)
Äijä haasto teonaikaa
Aika on paljo muuttuunt (pärettä poltettii, savupirtis elettii)
Kotivaatteita tehtii
Pellavast kuottii koton
Kyläs ol' puoti
Ust' Luuka vietii tavaraa
Heinäaika
Kalastaminen (nuottaa veettii, luotii vettee; merta, rysä)
Käin ujumas tahoin hukkuu; pelkäsin vettä
Sauna
Kalloi suolattii (kuivatettii, kapsittii sulmukaa)
Puuasteet pestii katajaveel
Kasvoi paljo marjoi
Poltettii kokkoo
Meil oli virolaisii paljo kyläs
Mein paikka ol' kaunis
Maisemat. Lautasavota. Metsät
Kosemkinan seurakunnan kylät
Terveys on huono
Tiukimma merikallaa, sakkoo
Ostettii lamppu
Pilvet männiit (auto män'), lentolaivat lensiit
Kesäl ol' kolhoosis stolovoi
Kolhoosin työt (heinäaika, puimine, kaalin istuttamine)
Merkit mikä lehmä lypsää hyväst, lehmäl maito nousoo päähä
Tulin vierahisse Karjalaa
Kuuloitettii kirkos kolm kertaa, hiät, kosinta
Rippikoulu
Koulus käin
Talvenpenkki
Kuokkases ol satu
Naurista kasvatettii
Lumi pantii kevväil kuoppaa
Maito vietii linnaa
Voita tehtii koton
Maitokeller, kartool'kuoppa
Lattijan pesu, sauna
Käin papin työs, kirkos
Hovin herran elämäst
Lampaalan seurakunnan kylät
Kylän tuvat; metsä kat' tatsu
Kiukuvat
Tehtii talkkunajauhoi, keitettii kaurakiisselii
Paistettii kaurapiirakkaa, otrarieskaa
Kauraryynii tehtii
Puimisesta (jatkoa)
Puitii riusoil
Viikatteet
Ajettii vankkuril
Karčuitii muata
Orjanvallan aikaa
Lempaalan kylä. Sanutupa. Poltettii pärettä
Rahomas käytii (sulhanen kompastu)
Pulkkalan selsovetun külät
Mitä ruokii tehtii tarttuloist
Kana hauto uutkan munnii
Kanal olliit poikaset
Koira vahti pinsakkaa
Kissa ja hir, kissa män' koiran pellii
Kyllää tul' ilmamuastar
Piettii iltamii
Illanistujaiset
Arvoituksii
Sananlaskuloi - 5
Elin Viros
Разное
Talo ja toiset rakennukset
Syksyl kanat luovat sulkijaasen
Hullu koira
Ennustuksii
Viljanvalmistaja, revontulet
Paistettii leipää, hakattii voita
Talonpoikaistyöt: heinänniittö, niittämiset, puiminen, viljan kuivattaminen
Mitä lelluloi ol' lapsiil
Korjasimmo kukkasii
Lapsiin t'iukkuloi: kuurupeitto, kerkkimine, sirkka, käppä
Maito vietii linnaa autol
Suvatsen lukkee
Seurakunnat Venjoen lähel
Keitettii tuarii
Hautajaiset
Tuvan pesu
Huonekalut, kiukaat
Tilanutut
Kylän nimet - Pulkkalan kolkka
Keitoksiin keittäminen
Voita tehtii katon
Hovin työt
Kutominen
Kummitoksista, Para
Savupirtti, pärettä poltettii
Kansallispuku
Jälkijuomat
Minjan elämä talos
Anoppi oli emäntä
Häät (jatkoa: anoppi vietii saunaa, morsiammen luontoo katsottii)
Häät (miten tutustuttii; käivät kysyjät; kosittii; kuuloitettii kirkos; večerintkat olliit; pritanut; kannettii konttii; käytii vihil)
Lumiset talvet
Pulkkalan kolkan kylät
Sukulaisuus
Lehmän hoitamisest
Lehmän poikiminen; lehmän tauti "Koho"
Heinäniitty
Lehmää piettii, maito säilytettii kuopas, vasikast kasvatettii lehmä; lampaista
О своей жизни и о деревне Большие Илики
Elin suures perrees
Opetettii miten pittää ellää
Mies kuol'
Kummitoksista
Уточнение деталей свадебного обряда
Рассказ о провождении свободного времени в Поморье
Беседа собирателей по уточнению деталей свадебного обряда
Беседа собирателей с информатором по уточнению деталей свадебного обряда
Marja Mihejevan hautajaisista
Откуда пришли эти песни в Карелию?
Пояснения - как танцуют кадриль, звездочку, манчи
О проведении вечеринок
Микротопонимика д. Пертисельга
Микротопонимика д. Ташкеницы Михайловского с/совета
Микротопонимика д. Ташкеницы Михайловского с/совета
Микротопонимика д. Хидниеми Михайловского с/совета
Микротопонимика д. Новинки и д. Пертисельга
Микротопонимика д. Нурмойла
Микротопонимика д. Нурмойла
Микротопонимика д. Нурмойла
Микротопонимика д. Нурмойла
Микротопонимика д. Палониеми
Географические названия вокруг д. Палониеми
Географические названия вокруг д. Палониеми
Микротопонимика д. Новинки Нурмольского с/совета
Микротопонимика д. Ладва Туксинского с/совета
Микротопонимика д. Тулоксы (д. Рабала)
Микротопонимика д. Тулоксы (д. Рабала)
Топонимика д. Тулоксы Ильинского с/совета
Термины родства
Kui opastettih lapsid elämäh
Nataša oli toračču akke
Vas'a-diädöl akke lähti iäre
Ser'g'ovan Peša tapuoi akan
Kui pandih magata
Kävüttih püörüöižile
Kui pidettih svuad'bo
Kedä parembi kozittih
Koziččimine
Uneksijad
Urai küläs
Höštogen vedo
Kartofei
Kui selgittih niitule
Stuanu niitul
Kezä i talvi Viändüöi
Kui heine pandah suabrah
Kui kuivatettih heine
Что брали с собой на покос
Kortehheine, suoheine, počinheine
Kui niitettih
Kui pergettih niittu
Melličče
Tahnah kerättih havud
Nakud
D'uahondekivi
Kälüksed riihipuintis
Riihidielot
Bobaheine
Kagre
Adre, astivo
Orasheine, kasteheine
Humalleibe
Kui kazvau rugiš
Kezando
Приметы сева
Nagriš
Aide, veräi
Verando
Siemenet
Külvo
Palo
Kaski
D'ürü, tulenišku
Tiähti kirbonou taivahaspiäi
Kuudain, päivüöini, Adaman tiähted
Vuattoroppe
Šlötte ilme
Kous külmädau därven
Ukonkuari
Koire piehtaroiččou lumes
Suvituuli tuov kezän
Šitbörüöi i kudžuoi
Keväd, rugižlindu
Lähtäm, sälgü
Huobaduksel
Medvičču
Žiivattad spruavittih n'umalan vuoh
Vezi vastadau lehmän
Ol'eša-diädo paranzi hebon
Hebo hierou olgupiät
Hebo piehtaroiččou
Midä süötettih hebole, kanuoile
Midä süötettih lehmäle
Hebo; kui häntte pidettih i liečittih
Ambujaižet
Mehiäižet
Koire i kaži
Утки
Midä ruattih štobi kana muniiž kodih
Kukuoit toratah
Kanad (продолжение)
Lambas, bošši, kanad
Kard'an ostajat
Kui meil poččid iškedih
Kous iškedih lehmid
Häkki süötettih iškettäväkse
Kon'ussi da tahne
Kui eččittih lehmid mečäs
Kui Petrou tüöndeli kard'at
Kui palkattih paimuoi
Midä opasti paimuoi emändile
Kui laskedih lehme kard'ah
Kui kodižiivatta piästettih enzikiere pihale
Tuohuksed tuodih kodih
Lehmän henkaisu pilaa maidon
Микротопонимика д. Тулоксы (Тулокса Ильинского с/совета)
Продолжение
д. Типиницы и ее корестности д. Пидасельга и ее окрестности
Микротопонимия д. Космозеро
Микротопонимия д. Космозеро (Ободы)
Микротопонимия д. Космозеро (Ободы)
д. Шадрово. Окрестности деревни
д. Шадрово. Окрестности деревни
Космозеро. Окрестности его
Окрестности д. Кузаранда (д. Заболотье)
Топонимия д. Кривоногово Толвуйского с/совета
Окрестности д. Тучково (Онежане 1)
Окрестности д. Онежины
Окрестности д. Онежины
Топонимика в окрестностях д. Хашезеро Шуньгского с/совета
Топонимика д. Н. Виданы
Топонимика д. Кузьминки (Виданского с/совета Пряжинского района)
Топонимика д. Кузьминки (Виданского с/совета Пряжинского района)
Топонимика д. Кузьминки (Виданы)
Топонимика д. Н. Виданы
Топонимика д. Кузьминки (Виданы)
Окрестности д. Обжа (Piži) Олонецкого района
Hengi kävelöö muam piellä
Vierolazet da mierolazet
Vluas'onka
Gul'aičimma Izv'oska goralla
Lammaš kando
Oli Birčovalla Iva
Krimskoi starikka
Oli Zabil'n'alla Bäblövä Oodi
Ken kaččo lapšie?
Pühänkezeššä midä šÿödii lapset
Продолжение рассказа
Miän ukko oli skuuppa
Kuin pruaznuidii pruazniekkoi
Gorkien Mat'u
Kuin lašta ristetää
Selis's'an kirikkö
Vas'ka-d'iedo oli bohatta
Huttu
Piiruat
Imelä // Lohku
Vuašša
Pyhä-voi
Midä syödii pyhinä
Ken pereheššä vahnemmoičči
Lihat
Žiivatan kooža issemmä?
Siemenet
Kuin riihtä puujaa
Kuin ajetaa kaškie
Nuat't'i-rokka
Продолжение рассказа про завтрак
Huomneškierda
Huočoin ukko
Zabil'n'aa Jerosonkova Iva
Palaga-tädi
Tiifinän manasteri
Tatarat
Bojaršina
Kakši naista
Продолжение
Kutuzua šie tiijät?
Gluuppa ukko
О суеверии
О Чапаеве
Рассказ о деревне Колежма
Отец послал сына
Однажды Мулла пришел
Однажды Мулла ехал
Шел дождь
Был ... попугай
Крестины
Лекарь
Как играют в хитрую лису
Я сочинял ребятам кино
Бабушка рассказывала
Про дедка
Страшная история
Про игры
Об игре (игра)
Девичьи гадания
Некоторые сведения о свад. обряде
О свадебном обряде (сватовство, вечерина, расплет. косы, подарки, красованье, приводн. стол, баенник)
О свадебном обряде (сватовство, вечерина, расплет. косы, песни)
Беседа собирателя с детьми
О рыбном промысле
Некоторые детали свад. обряда
Продолж. рассказа о свад. обряде (венец, приводн. стол)
Свадебн. обряд (сватание, рукоданье, езда кругом по деревне, плачи невесты - отрывки текстов, - приглашение родни, называет песни свадебные, красование, девичья баня, пониманье)
Свадебн. обряд (дарение подарков)
Продолжение рассказа о свадебном обряде. (Свадебные блюда. Приводный стол. Пепелище)
Продолж. рассказа о свадьбе (Расплетание косы. Ходьба кругом волости.)
Продолжение рассказа о свадьбе (Пепелище. Бужение невесты. Благословление. Приход сватов в дом невесты. Рукоданье. Слава. Отпуск.)
Рассказ о свадебном обряде. Беседа собирателя с исполнителями (Вечерина)
О вечеринах
О сборе водорослей
О свободном времяпровождении в своей деревне (игра - имушки, праздники религиозные)
Уточнение деталей свадебн. обряда (вечерина, костюмы присутствующих)
О свадебном обряде (пепелище)
О праздниках
О свад. обряде (отпуск, баенники, приданое, одаривание, приметы к свадьбе)
О свадебном обряде (пониманье)
О деревне Колежма (времяпровожд. молодежи, праздники)
О свад. обряде (чарка, пепелище)
Рассказ о свадьбе (беседа) (об исполнении песен, одежда свата, приметы к свадьбе, ужинка)
Продолжение рассказа о свадьбе (приданое, постель, баня (прим. оберег) молодых)
О свадебном обряде (чарка, уход ко сну)
О свадебном обряде (вечерина, венец, приводн. стол)
О свадебном обряде (сватовство, приданое, богомолье, вечерина, расплетание косы, езда кругом деревни)
Продолжение рассказа о свадьбе (называет песни, которые поют на вечерине, причитания невесты, взыскивание родителей, расплетание косы, приглашение родни. Посещение кладбища. Венец. Приводн. стол, чарка. Отпуск. Рожники. Баня невесты. Костюм дружки)
О свадьбе (сватовство, залог, езда кругом, вечерина)
О своей местности (занятия населения)
Продолжение рассказа о свадьбе (венец, встреча молодых у дома родителей, чарка, бужение молодых. Рукоданье, приданое, костюм дружки. Блинный стол. Пепелище.)
О своей жизни и своей свадьбе (занятия родителей, о семье родителей, о рыбодобыче; сватовство, вечерина, гулянье, бужение невесты, прощание невесты с родителями, свадебн. поезд, отпуск).
Сведения о Сум. Посаде (село в дореволюц. время, названия улиц, местные власти, количество домов, занятия населения, Соловецк. монастырь, воспоминание о Петре I - по рассказам местных жителей)
О свадебном обряде (девичник, послесвадебное поздравление, бужение, чарка, оберег, порча, заговор)
"Олень" (игра)
Прятки (игра)
Игра: Дед Мазай и зайцы
"Кислый круг" (объяснение)
Как играют в "колдуна"
Продолжение рассказа о свадье (Некоторые приметы, связанные со свадьбой. Баенники. Приводный стол. Девичья баня.) (Отпуск. Пепелище. Девичник. Баня. Проводы на сон молодых. Отдача воли. (Отрывки текстов плачей)
О свадебном обряде (Сватовство. Залог. Вечерина. (отрывок текста "Виноградие"). Называет песни, исполняемые на вечерине
Не по сахару быстра речка Продолжение рассказа о свадьбе (Пониманье)
О свадебном обряде (о свадьбе - убегом. Приданое. В какие дни полагается устраивать свадьбу. Залог при сватовстве.)
О свадебном обряде (Сватовство. Причитание родителям. Баня.)
О свадебном обряде (Приглашение подруг невесты. Отрывки плачей с напевом. Приглашение свекрови)
Продолжение рассказа о свадебном обряде (Смотренье. Встреча молодых после венца. Приводный стол. Чарка. Некоторые свадебные приметы. Уход ко сну молодых. Бужение. Баня. Хлебины.)
Микротопонимия д. Заостровье
Микротопонимия д. Заостровье
Микротопонимия д. Туксы и др. деревень Туксинского с/совета
Микротопонимия д. Туксы и др. деревень Туксинского с/совета
Названия деревень в промежутке от д. Верховье до Олонца (4 км/; деревни в районе Кондуши)
Микротопонимия д. Верховье Олонецкого р-на. Окрестности г. Олонца
Микротопонимия д. Верховье Олонецкого р-на. Окрестности г. Олонца
Микротопонимия д. Куйтежи
Объяснение происхождения названий дд. Vas'oinhieru, Valg'ei Vas'oin
Микротопонимия д. Vas'oinhieru и в окрестностях п. Речная Сельга
Топонимия и микротопонимия д. Печная Сельга и других деревень Куйтежского сельсовета
Топонимия и микротопонимия д. Печная Сельга и других деревень Куйтежского сельсовета
Топонимия и микротопонимия д. Печная Сельга и других деревень Куйтежского сельсовета
Микротопонимия д. Печная Сельга
Топонимика д. Малые Сельги (Pieni S'elgi, ende oli Herran S'elgi)
р. Олонка и ее пороги. Топонимика д. Сари-порог (Suor'koski)
Топонимика д. Туксы
Топонимика д. Куйтежи и др. деревень Куйтежского с/совета
Топонимика дд. Самбатукса (Sammatus) и Куйтежи (Kuittine) Олонецкого района
Окрестности д. Каменный ручей (Hattu)
Топонимика д. Сари-порог (Suor'koski)
Окрестности д. Каменный ручей (Hattu karjalaksi)
Окрестности д. Б. Сельги (Suur' Sel'gi, ende Il'l'an Sel'gi)
О свадьбе (дополнения)
О рождении ребёнка
О жизни прежде
Kun heittäytyy vejestä
О лечении коров
Yönitettäjä
О способах лечения: живот, уши
Kuin lasta kylvetetäh
О свадьбе
О Загадывании
Рассказ о том, как выглядела деревня первоначально
Рассказ о том, как ловили сельдь
Похороны расстрелянных партизан
об английской интервенции
об оленеводстве
Как клеймили оленей
Как делали "čokku" - оленьи сани
Топонимика оз. Ковдозера
Как ловили птиц
Рассказ об эвакуации на Урал
Сельскохозяйственные работы
Где раньше рожали
Об интервенции. Как англичане были в деревне
Рассказ о том, как появились карелы в Княжой губе
Riähkä
Беседа о поселке Конец-Ковдозеро
Рассказ о том, как видела саамов
Как ухаживать за коровой
Что приготовляют из коровьего молока и как
Рассказ о поселке Подтайбола (Taipalehen alušta)
Продолжение
О торговле в карельских деревнях
Заговоры (äkivihat)
R'iah'ist'a
Из мифологии. Продолжение беседы и похоронных обрядах и мифологии
Похоронные обряды
Как засаливают рыбу, какие блюда готовят из рыбы
Рассказ о карельской свадьбе
Заговоры (puuvihat, äkivihat, rauvanvihat)
Как массажируют людей, пускают кровь
R'iah'ist'a
Как плетут корзины, кессели
Где хранили картофель, овощи
Рассказ о том, как строили раньше лодки
Как кладут печи
Uittom'ieh'ist'a
Когда и кто пел песни "Joiut"
Топонимика п. Зашеек
Какую рыбу ловят в озере? Как?
Какие ягоды, грибы собирают
Как вяжут рыболовные сети
Рассказ о сплаве леса
Как строят дом
Какие шерстяные вещи вяжут в деревне и как вяжут
Топонимика д. Колвица
Как вяжут сети. Как рыбачили на море
Продолжение
Встречи с медведями
Рассказ об организации рыболовецкого колхоза в Колвице
Poronhoijosta (об оленеводстве)
Рассказ об интервенции англичанами Беломорья
Mist'a tulou riah'k'a?
Продолжение рассказа о праздниках
Гадания (праздники)
Pruazniekkat
Рассказ о том, как играли свадьбы
Как клали печи в банях
Вязка сетей. Покраска их
Продолжение. Топонимика л/п Моша
Poronhoijosta
Место рождения, каким выглядел поселок раньше. Этимология слова "Моша"
Puuastijoista, tuoh'ijalačišta, mitä t'ikutettih
Продолжение рассказа о домашних работах
Kotit'öis't'ä (с/х работы, собирание грибов, засолка рыбы и т.д.)
Какие блюда готовили к свадебному столу?
Поминки. Как проводятся
Похоронный обряд
О том, как вяжут сети
О первых жителях л/п Моша
Рассказ о своей свадьбе
Как топят бани?
R'iah'is't'a
Muistel'ijais'ista
О похоронном обряде
Рассказ о том, как выходила замуж
Работа в лесу
Kuinka rek'i luajittih?
Joiut. K'en'es't'a joiuttih?
Riähistä. Mistä tulou r'iäh'k'ä
Продолжение
Интересный случай из жизни (встречи с медведями)
Встреча с саамами
Топонимика л/п Моша
Рассказ о том, как делали лодки и весла
Когда и откуда приехали в Мурманскую область. Работа в колхозе
Рассказ о своей жизни
О приметах
kut mii kul'ikoičīmai
О праздниках
Рассказ о своей сестре
kut mä školha kävel'in
kut edō skopuil'ība
О прозвищах вепсов
Продолжение
Рассказ о своем детстве
mä iče virzud kuvazin, jurīšpai tegin solastjad
kut mä mecas da splavou radoin
Рассказ о своей семье
Что изготовляли из бересты
О с/х работах, лесозаготовках, сплаве
Об изготовлении лодки, саней, постройке дома
kut m'ii kalat'īmai
Топонимика д. Корвал
Топонимика д. Корвала
Как рыбу ловили
О детских играх
kut pertin pezīmai
О сенокосе
Рассказ о своей жизни
О сватовстве, свадьбе, праздниках, приметах
kut küubet'in' l'ämbitel'īmai
ket pezl'ība soban i kaηkhan
kut mä val'ičīn lehman
О своей свадьбе, семье, домашних работах
О своей семье
О приготовлении пищи
О своей жизни, домашних работах, о праздниках
kut nod'jon, stanud tehtas
Об охоте
kut merežad tehtas
Рассказ о своей семье
kut venhen tehtas
kut toukhon tehtas
kut regen tegen
kut pertin tegīn
О сельхоз работах
Рассказ о своей жизни
Продолжение
Топонимика д. Čidoi
О рыбной ловле, охоте
Свадебный обряд
Mida l'inaspai tehl'ība
Топонимика д. Ребов конец
О жителях д. д. Нойдала и Ребов конец
Гадания с святки
kut lapsed vänd'ība
Рассказ о домашних работах
kut val'itas lehman
mida semendel'dhe
kut kivi tehtut
kut mel'l'ic radab
kut mä lähtken kaivoin
kut podmoroskad tehtas
О постройке дома, бани, битье печи
kut regen sidodas
kut retukan sidodas, smučkad tehtas
kut sapkad ombüudas
kut venhen tehtas
miččed zverid, kalad, lindud oma
kond'īd' mä nähl'īn
Рассказ о своем детстве
Как уголь жгли
Продолжение
Рассказ о своей жизни (о сватовстве, свадьбе)
Рассказ о своей жизни
kut oluden kiit't'as, kvasun, kisl'in tehtas
Рассказ о своей жизни
Топонимика д. Нойдала
Рассказ о своей жизни
Продолжение
kut tauknan tehl'ība
mida maidospai tehl'ība
kut oluden kiit't'as
kut kül'betin l'ämbitadas
Разное о прежней жизни
kut kanan poigīl'e pandas
kut skopun tehl'ība
kut kul'ikoihe kävuudihe
О посиделках
Об играх (в чижика, лапту, прятки, жмурки и др.)
Топонимика д. Нойдал
Рассказ о своей жизни (о домашних работах)
kut sobad pestas, kaηkhan krast'as
О праздниках
О болезнях и их лечении
miččed marjad, sened kazdas
kut kaηhan krasl'ība
Топонимика д. Ребов конец
kut kasken čaptas
Рассказ о своей жизни
mida nagrhespai tehtas
kut mehele mänīn
mit't'e lehm om maidokaz
mida tohespai tehtas
kut voinan aigan el'īmai
kut toukhon tehtas
kut kaηkhan tehtas
О замужестве, свадьбе, крестьянской жизни, о пище, обычаях
О возделывании льна
О знахарке
Об играх на праздниках
О порче невесты и жениха
Беседа, как научилась говорить по-русски
О вселении в новый дом
О болезнях и методах лечения
Случай с пастухом, пастушество
Как отпускали коров, mečänpeitto, piässettih
Как заблудились дети в лесу
О свадьбе
О своей семье и жизни в Паданах
О приготовлении пищи (kabozet rahkasta - äijäpäivän ruoka, обрядовые блюда, pyhäruuat, juomat)
О приготовлении пищи (kabozet rahkasta - äijäpäivän ruoka, обрядовые блюда, pyhäruuat, juomat)
О приготовлении пищи (kabozet rahkasta - äijäpäivän ruoka, обрядовые блюда, pyhäruuat, juomat)
О сельскохозяйственных работах
О сенокосе
Kuin mändii uudee taloo
О змеях, о заклинаниях
О лешем в лесной избушке
О вселении в новый дом
О привидениях в доме (открывок)
Общий разговор (об охотниках, о лесных зверях)
Сон перед войной
Ved'ehizestä
Syndyö kuunneldih
Lemmennosto ja arpominen Ivanan ja Pedrun päivän välillä
Как ходила в школу при англичанах
Kirikköpuolen talot
Встреча с медведем, пастушество (владимирский пастух)
О старинной одежде
О привидениях, колдовстве
Похоронный обряд
Piän panenta häissä
Kuin lembie nossettih
Syndyy kuundelemaa
О гаданиях в святки
Об излечении от рака
Об излечении от чахотки
О примете перед смертью
О случае на тоне (упала и сотрясение мозга)
Побывальщина об охотнике
Об охотнике - побывальщине
Легенда о первых людях (Адам и Ева) Откуда взялись бесы
О водяниках
О колдунах, порче, tietäjistä
О войне и эвакуации
О снах
О вселении в новый дом (сон отца)
О своей свадьбе
О своей жизни в родной деревне
О разных случаях жизни
Продолжение рассказа
О пожаре
Об эвакуации (смерть детей, мужа)
О похоронном обряде
О родах
О методах лечения (сломала руку, как лечили) и детей
Продолжение рассказа о цыганах
О цыганах
О жизни в годы войны (еде)
О разных случаях жизни (о предсказании сумасшедшего, о заблудших в лесу детях, о краже часовни, о пропаже коровы в лесу)
Рассказ о сумасшедшем
Рассказ о появлении в деревне велосипеда
Продолжение о колдовстве (разные случаи)
О гаданиях (syndyy kundelemah)
О свадебном обряде, о курных избах, о свадьбах на праздниках
О народном календаре, а гаданиях, о пасхе и др. религиозных праздниках, о некоторых приметах и обычаях, связанных с ними, о рабочей и праздничной одежде
Рассказ об одежде, обуви
Об обычаях при вселении в новый дом
Ответы на вопросы по верованиям (некоторые случаи)
О возделывании льна и конопли
О свадьбе
Рассказ об англичанах
О возделывании льна
Рассказ о пастухе
О грозе, о сельхозработах, о пастушестве
О деревенских беседах
О выпечках, стряпне…
Рассказ о "порче" своего брата на свадьбе
Lambie nossettih
Рассказ о старинной жизни, свадьбах, новосельях
О скотоводстве, Фролов день
О жертвоприношениях
Рассказ о родах
О старинных обычаях, колдовстве, порче
Рассказ о пожаре в своей деревне
О хозяйственной деятельности: земледелие, рыболовство. О лесозаготовках в 20-е годы
О родах
О порче на свадьбе
О бане, о лягушках, лебедях и др. птицах
Рассказ о деревенских беседах, о замужестве и свадьбе
Бытовой рассказ
Об исполнении танцев
О деревенских беседах
О сезонных работах
О сезонных работах в крестьянском хозяйстве: обработка льна, пожога, рыбная ловля
О деревенских беседах
Ottajat
О жизни односельчан
О суевериях. Hunisen vassus
На день рождения пекли яйца
Kiurupäivä
О гадании в Иванов день
О колдовстве
Освящение полей и деревни
О престольных праздниках
Kylätappeluista
Эстоникий языковед Лаанест записываетматериалы по ижорским диалектамв д. Куровицы
О девственности невесты
Mečän peitossa
Venymärihma
О порче свадьбы, молодых
О покойнике, похоронах
Что делают если человек долго не может умереть
Приметы- птица, залетает в окно
О лягушке, змее, пауке
Lemmen nossosta
Isännistä- pirtin emäntä
Постройка дома, хлева
Запреты для супругов
Пословица
Kyly
Yönitettäjä
Jalka parennettih
Suuteluksesta
О рождении ребенка
Liävän emännästä
Vetehisesta
Meččä peitti
Kuuntelomisesta
Prostiutumah käytih
Kuunnellah vien piällä
О загадывании
Встреча с медведем
Встреча с медведем
Встреча с медведем в лесу
Медведь в стаде
Излечение болячек (случай)
Mušikka kipeyty
Lapsi vajehettu
Veinemännän lehmä
Mečän peitto (случай)
Lempie noššettih
Рождение ребенка
Лечение грыжи, соринка в глазу
Mečän peitto (случай)
О загадках
Охота на медведя
Mečän peitto (случай)
О постройках, привидениях
О заселении дер. Колвица
О загадывании
О похоронах
О постройках, названиях сопок
О ёйганьи+ ёйга без нап
О гаданиях в рождество:tinua valetah, kuunnellah и др
Об инсценировке свадьбы
Случай- об обгоревшей девочке
О загадывании, загадки
Что пели раньше
О порче и колдовстве на свадьбе
О загадывании, загадки
Занятия и игры молодежи
О загадывании
О заселении дер. Колвица
О похоронах- разл. cлучаи
Tuntureista, nimet
Занятия детей, игры
О загадывании
Joijunnasta
О загадывании
О загадках
О занятиях- работе и старое время
Поездка к сыну в Ставрополь
Разговор на быт. тему
Гадания в святки
Приметы и запреты
Нар.промыслы- изготовление плетенок
Игры и занятия молодежи
Названия деревень
Гадания парней в святки
Il'l'an pardu
Случай - за грибами
О запретах: при покупке скота, о медведях
Постройка нового дома
О загадывании
Приметы, поверья: (выпуск скота, заселение нового дома)
Святки-гадания
Детские игры, забавы
Как возделывали лен
О загадывании
О загадках
Rikottih svoad'boi
Lembie nostetah
Kui brihat šuutitah tyttölöin
Il'l'an pardu
Запреты, поверья. Ребенок без зубов
Как нельзя обращаться с детьми
Mečän peitto (случай)
О загадывании
О рождении
Продолжение 1683/10 (О похоронах)
Постройка дома, новоселье
Гадание в святки
О загадывании и загадках
О причитьевании на похоронах
Enne viinaa ei juotu, vaatteet pestiin arkipäivinä
Kehräsivät villoja kutoivat kankosta
Tuovat hilloja, mustikoja, puoloja
Pelattiin sormuspelia, kirjeitä kirjoitettiin pelataan panttia
Ensimmainen traktori annettiin kolhooiin ja traktorioti
Puut valmistettiin talvella
Heinät haettiin talvella niityltä
Nauriita ja turnepsia syötettiin lehmille tehtiin voita
Tallit
Koivunoksista tehtiin suovia
Musta sauna, vastoja tehtiin
Aitat, lednikat, navetat
Miten rakennetaan talo
Kolhoosin elämästä
Ennen ei ollut klubia
Porot käivät paimenta motta
Veneella Sasseikkaan
1932 olin puheenjohtajana kolhoosissa
Karhu vei hirven lihat
Talvella metsastettiin
Pyydettiin kalaa, kudottiin verkkoja
Ennen ei ollut maanviljelystä
Sota-aikana oli parttisaaneja
Paimensin poroja kolhoosissa
Ammuin karhun vedessä
Löysimme karhunpesän
Ammuin Karhun ja pentun
Hirvet ja porot
Lappalaiset ei syöneet sianlihaa
Rarhun jahtia
Pyssyt
Lapset ristittiintalvella
Делаем шалаш, костер на охоте. Шкуры зверей продавали купцу
Metsastys (paikannimiä)
Naisten työt
Paikannimä, saamilaisten elämästä
Juhanuspyhät
Päretulella elettiin, piisit (таганок)
Muutimme Juonaan, teikiennu huoneen itsellemm
Miten tehdään koda, ruoka
Omasta elämästään
Mustat saunat
Kannanlahessa käytiin vihilla, lapsia ristillä
Matka Sasseikkaan ja kantalahteen
Käivät kauppiaat, toivat tavaraa
Juonan asukkaat
Metsänpedot
Karhu repii poroja ja pikku vaset syöpi
Karhun jahti (karhu on likana syksyllä)
Uittotyöt (jalkineet, sääskiä oli paljon; kalaa pyydettiin syötänäksi; lääkärit oli kaukana)
Metsätyöt
Tehdään silossia
On paljon villiporoja
Poron nahasta tehtiin kenkiä
Porot syövät otrubia, siemä
Kylvettiin ohraa
Sodan aikana olin Karjalassa
Kalaa pyyvettiin
Poron valjaat ja reet, porot elivät metsässä
Sodan jälkeen rakennettiin rautatie ja kaupumki
Jälkeen sodan oli oroja
Как образовался колхоз
Kirveellä hakattiin pirtin seinat
Родственные отношения
Miten nuoret viettivät aikaa
Metsässä säikähdin pursuja
Hirvi säikäytti
Jhminen pyrki yöksi
Kalastamassa vähä ni ei hukkunut
Tuohesta tehtiin astioida, jalkineita, kontteja; astioida tehtiin juurista
Puolikkoja tehdään, suolataan lalaa, idetään maito, kirnutaan voita, ämpärit, purtilot
Miten metsästettiin
Kuoli nainen (oli navrtalla työssä)
Kummitoksista
Ennen oli poroja
Pallopeli
Saunat
Jsä hukkui
Häät (kihlat, vihkiminen)
Laitettiin puoluekouluun
Kasvatettiin ohraa, tehtiin ryyniä, kylvettiin ryytikasveja
Kosken nimet matkalla Sasseikkaan
Syötiin ja myötiin kalaa, lihaa, lintuja
Kalan pyyntö kesällä ja talnella
Suolla oli karhu
Tervalla voijeltiin kippeita
Tytär paloi, ukko atti pois tulenvihat
Ihmistä kuoli isorokkoon
Lapsien hoitaminen
Snnyttäminen
Hautajaiset
Talo paloi
Sonni ajoi perässä
Umisesta
Kalaa pyydetään rysällä, nuotalla, veskolla
Ukonilmalla ei saa kalaa
Mistä tulee sulhanen
Kasvatettiin naurista, turnusta, kouraa
Paistettiin kalakukkoja, reikaleipää
Miehet neuloivat nokkakenkiä
Käivät kauppiaat
Talvet on kylmät, vaatetus talnella
Isän aiti oli sokea
Tiet ovat kuivat, pellot tasaset
Ilman - alasta
Vastauksia kysymyksiin
Sienet ja marjat
Rfsvatettiin
Niityt on raimattu
Metsän Juonan ympärillä
Miten synty Juonan kylä
Piiriä pyörittiin
Pattuja kasvo isoja
Marjoja kasvaa jänkällä
Koppia tehdään
Miten tehdään ada
Juonan ensimmäinen eläjä
Kalaa suolataan, kaivataan, taistetaan
Aitat, lednikat
Ennustuksia ja arpomisia
Syksypyhänä tapetaan lapaita
Tehtiin juustoa
Kahvin keittäminen
Juotiin kahvia
Maito säilytettiin maito pytyissä, kirnuttiin voita
Hevostyöt
Kesän pampaat jahevoset olivat metsässä
Pirtissä oli pusi
Päretulella elettiin
Ennustuksia
Mitä tehtiin poron lihasta, poron nahasta
Tehtiin sivakoja, rekijä
Lehmän nakkasta tehtiin kenkät
Ahkialla ajettiin
Pyydettiin metsän eläimiä
Kolhoosit tulivat 1932 v
Miten elettiin ennen
Antatreja on paljon
Tuli paljon myyriä
Hyönteiset, kärmeitä on vähä
Kaivot
Juonan kylän asukkaat
Miten elivät lappalaiset
Elin monessa kortterissa
Käsiä kivisti jäin lypsäjäntä pois
Lypsäjänä olin, käsiä kivisti
Kudotaan nuottaa, pyydetään kalaa
Sairastimme tulirokkaa
Muurmannista käivät akentit metsänahkoja ottamassa
Maitopytyt etiin katajanedella
Kirnuttiin voita. Lehmien syöttä misesta herbomus
Сергина Эвелина kertoo omasta suveestaan
Lappalaisten elämästä
Mitä sovhoosissa viljellään
Sovhoosissa oli poroja
Vasikkojen ja lehmien hoito
Juonan kylä (miten ennen elettin, heinän teko ennen ja nyt)
Turkki paloi
Ensimmäiset asukkaat juonissa
Tehtiin savakoja (suksia)
Tapettiin karhuja
Lintujen pyynti; linnut, metsäelaimet
Huonekalut
Matka Kantalahteen kesällä, matka Muurmanniin talavella( järcien nimet, vaate, eväs)
Kalan pyynti
Kolhoosin tyot
Metsätyö
Kävin traktorin kurssit
О своей деревне
О свободном времени
Уточнение деталей обряда
В лесу заблудились
Об ужении рыбы
О своей местности
Случай о порче
О своей местности
О своей жизни
О своей работе и о своей деревне
Родословная прод. рода Перттунена
Koirast nakal', kisast neula
Lehmä ol' "kohos"
Jos lehmäjäi metsää
Miten lehmii lasettiikarjaa
Pitoloist
Pitoloist
Mies käi yöl' hautusmual
Miten vil'jat varastettii
Kummittelemisesta
Synnyttämistä
Puukuorma löi poluhatun paikaltan pois
Miten jalko ol' kipjä
äyrämöisistä ja savakoista
Milloin veisattii hautahaisist
Kummittelemisesta (yovähille näyttis naine valkoisis vuateis)
Kummat käivät jouluun talolois
Miten piettii hautajaisii
Talolois piettii halluloi rahast
Miten nuoret ojan viettiit
Kummittelemisesta (kuolliit nainen käi imettämäs lastakois)
Para
Merkityksistä
Yks laps kuol' pieneen
Omasta elämästä
Kastenseura laisista. Uusi seura
Pursovan Mikon seura (hyppäsit)
Ennen otettii linvan plapsiitaloloihen
äyrämäisistä ja savakoista
Kummitteleisestä
A päčin’ mina iče pan’in’
Mina igouso stroime
Mas mö maksot maksim
Ajelime mina parčomaha
Ningit’t’e naku sлučai ol’iki minei
Sapkad mugažo mina omblin’
Valencat mina iče katein’
Kezou verkil’ i tagasil’saskel’im kaлan
Kut touvüu kaлan ongitim
Продолж. рассказа: poukšiba mindei nän’kihe 1654/6
Poukšiba mindei nän’kihe
Mina neciš der’üunäs elin’
Besedaлo käulim, лancut kargeižim
Mänim mö srazu kolhozha
Verkot tehl’im püuhaspei…
Mina muštan p’atijan vodon
Sapkad mugažo mina ombl’in’
Habaižet venehet tehl’im
Heinantegoлo eduu käveliba aigiš
Eduu elim mö pustou
Окрестности вокруг д. Инемы и по р. Инемке
Jaanipäivä
Вечеринки молодежи
Pedroipäivä - петров день
О праздниках: Jyrinpäivä
О праздниках
Laskiaiset
Laskiainen viikosta
О домовых
О праздниках
О похоронном обряде
Детские игры
Сон: возвращение домой после войны
Jyrinpäivä
Праздники
О свадебном обряде
О праздниках Juhannus
Jyrkipäivä
Kun ennen piikana oltiin
Henki raajas (в журнале Сон)
Lapsen synnyttaimisestä
Свадебный обряд
Свадебный обряд
Jalan parantuminen
Похоронный обряд
Jyrkipäivä
О пении песен
Свадебный обряд
О свадебном обряде
Рассказ о себе
О встречах молодежи
О сказках
О причети
Joulu
Свадебный обряд
О себе
Juhannus
Трояца
Jyrkipäivä
Pääsiäinen
Palmusunnuntai, Verpominen
Laskiainen
Joulu
О свадебном обряде
О себе
О свадебном обряде (продолжение 1633/8)
О свадебном обряде
О себе
О пении песен на посиделках
О пении песен на посиделках
Представление (Вступление собирателя). Свадебный обряд (продолжение 1632/16)
О свадебном обряде (дополняет)
О свадебном обряде
О ряженых
Jyrkipäivä
Иванов день
О Пасхе. Pääsiäinen
О встречах молодежи
Свадебный обряд
Представление (вступление собирателя). О Свадебном обряде
Jyrkipäivä
Продолжение рассказа 1632/4
Представление (вступление собирателя). О свадебном обряде
Представление (вступление собирателя). Lak mie sit laulan
О самоназвании ижор
О свадебном обряде
О свадебном обряде
О самоназвании ижор
Jyrkipäivä
О свадебном обряде
О свадебном обряде
Jyrkipäivä
О свадьбе (продолжение 1637)
О свадьбе
О свадебном обряде
О себе
Laskiainen
Veserista (Крещение)
Vuosijuhlatt Joulu
Verpominen
Verbapyhä
Jyrkipäivä (продолжение 1629/6)
Jyrkipäivä
О "финской свадьбе"
О беседах молодежи (besedat)
О свадьбе
О себе. О самоназвании
Рассказ о чёлмужских боярах (окончание 1628/23)
Рассказ о чёлмужских боярах
Рассказ о том, как силач Евграф Чуровище видел
Путина - матушка
Рассказ о том, как мужик в новый дом входил
Рассказ из истории посёлка Анненский Мост
Рассказ об охотнике
Рассказ о медведе
Рассказ про Харю, Харлама и тёплую сторону
"Беседа у старух старых ..."
О своей местности
О поморских лодках – карбасе
Рассказ о деревне Кереть, где жил ее отец, сказочник Стариков А.Е
Крещенье, святки, Рождество, новый год, крещенье, как гадали
О праздниках (Пасха, Никола Иван-день, какие песни пели, какие игры играли)
Продолжение рассказа о свадебном обряде. Текст плача невесты-сироты
О свадебном обряде. Тексты причитаний
Гадания
Стретенье – престольный праздник. Масленица
О баяннике, ужинке
Как завивали в Троицу березку
Как оберегали невесту, молодых от «порчи», как «портили»
Продолжение рассказа о свадьбе (нач. № 1609)
Плач при расплетании косы (не полностью) и продолжение рассказа
Свадебный обряд
Продолжение рассказа 1609/2
О свадебном обряде
Продолжение рассказа о свадьбе (залог, неудачные свадьбы, как «портили» свадьбу)
Интервью на тему карельского быта, традиций
Интервью на тему карельских традиций (трое)
О заговорах, запретах, как «отпускали» свадьбу, как благословляли молодых, как оберегали постель, 2-3 день свадьбы
О частушках, которые поются на свадьбе, на «пепелище»
Рассказ о свадебном обряде (см. № 1603) Приводный стол
Продолжение рассказа (приводный стол)
Порядок свадьбы (сватанье, вечерина)
Свадебный обряд
Продолжение рассказа о свадебном обряде
Причитание (отдавали волю)
Порядок свадебного обряда
Продолжение рассказа 1604/1
Свадебный обряд
Рукоданье
Сватание (сославой, вечерина)
Гулянье после вечерины
«Честны»
Вечерина
Рукоданье
Рассказ о том, как девушка отдала в залог 10 сарафанов, а сама вышла за другого
Сватанье
Рассказ о себе
Virvotan, varvotan (в Верб. воскресенье)
Игра в прятки, считалки
Uusi pirtti (jott'ei olis russakkua)
Liävän isäntä и др
О родах (продолж. 1600/7)
О родах (продолж. на 2 дорожке)
Рассказ о бабушке. Пословицы
Об охоте, рыбной ловле
О выходе замуж уходом
О загадывании; загадки
Отрывки из рун
О причитывании на свадьбе
О причитывании
О пении и песнях
Taikoja
О загадывании; загадки
О посохе патьвашки
О похоронах (продолжение следует)
О родах
1599 I дор. 1 Дополнение к свадебному обряду
О родах, роженице, повивальной бабке; бане
О загадывании; загадки
О загадывании; загадки
Приметы, сны
О похоронах, похоронном обряде
Игры молодежи и детей
Mečän peitto
О похоронах
О жизни прежде
Воспоминания о Мийхкали Перттунене
О рождественских гаданиях, хухельниках
Игры молодежи и детей
О загадывании; загадки
Kihlojen rikkomini
Выход замуж uralla
Продолжение рассказа о свадьбе 1595/10
О свадебном обряде
О случаях порчи на свадьбах
Mečän peitto
О рождественских гаданиях
О загадывании; загадки
Свадебный обряд
Taikoja lehmie pityässä
О загадывании; загадки
Об играх молодежи в начале ХХ века
О загадывании; загадки
О замужестве уходом
Yönitettäjä
О родах, роженице
O различных духах (liävän, kylyn) - taruja
Mečän peitto
Способы лечения грыжи
О свадьбе
О загадывании и загадках
Iivanan yönä ečit'äh uarehta
Pedruštu zavod'iečow hein'aiga
Kas'jana on n'el'l'ännel'l'ä vuwvella
Jyrgi vardeiččow žiivattua
Talvi- i kežä-Miikkula
Vejel'l'ä vei hein'ät
Il'l'än tuwččie varattih
Verejan luona kuaveht'ieči
L'äks'imä vavarnoh
Važa argawdu mečäššä
Un'istah kuaveht'ieči
Regi laŋgei šillalda jogeh
Uijittih hebozet aštovoiŋke
Hebon'e pöl'l'äšt'u mašinua
Talvella ajel'ima jogie myöt'
Hebon'e kavottel'i potkovat
Jäi važa meččäh
El'et'tih en'n'ein pahoin, ol'i kyl'is's'ä vorua
Hebozen otettih tanhuošta
Naizet l'eikattih räččin'öis's'ä
En'n'ein oldih pyhät
Piäl'öis't'ä i jalloista l'iew stuwd'en'ieda
Žiivattua l'eikatah šygyžyl'l'ä
Ahat muattih yön šuolla
Yökšymä mečäššä
Buolan l'eht'i män'i čuajukši
Keräimmä karbaluo i buwlua
Vuašua luad'ima ivyštä
Talvekši järit'ämmä nuat't'ie
Gribua i ogurčua šuoluamma
Puiz'ie hawvumma kadaijalla
Spuasun jäl'geh šywväh juablokkua
Iivananpiänä l'äks'imä turguh
Brihat yöl'l'ä koiraššettih
Muasl'enčana otettih gost'ih
Briha ei ottan t'yt't'yö miehel'l'ä
Kizaimma manukšilla
Bes'owdalla toizešša kyläššä
Svätkoina šuor'iel'iečettih
Nuoriezo pruazn'iekkoina kizattih
Piäššä piet't'ih šamšurie
T'yt't'ölöin šuorivot
Paimenen palkuanda Paimenen palkuanda
Mečäššä oldih bruwvut
Paimenella on žul'eika
Kyl'än paja
Jöt'kin ajanda
Hiil'ihawda; hiil'en poltanda
Kuin kiwguada luajitah
Pertin rakendamin'e
Hebohawda
On hevost'a zat'iŋkaŋke
Regi, t'el'egä
Hebozen val'l'ahukšet
Kyl'äššä ol'i kolduna
Kežil'l'ä tullah omat gost'ih
Talvella lunda ol'i äijä
Kiwgua miwla on šavin'e
El'än yks'iin omašša pert'izešša
Annoin čikot miehel'l'ä
Ruavoin pololkana kežiin
Kuin män'imä yökši
Ajel'ima Moskuh l'ihaŋke
Oštima hebozen
Keviäh šuat ei šuanun hein'iä
Žiivatta l'äziw
Mado šöi orahan
Oštamah l'eib'iä
Ol'i n'älgävuoži; ajel'ima
Muissan enžimäis't'ä voinua
Pl'enah popad'i miän razvetčikka
Nemčat tapettih učt'el'n'itsan
Miän mečissä ol'i part'izanua
Nemčat ajettih rahvašta Smol'enšinah
Äijä rahvašta popad'i minoih
Kyl'ä voinan aigah palo
Čiil'i tappo t'ipoida
Čolaroju kočahti heboz'eh
Žiivattua rikotah sviššat
Mečäššä tartutah bučket
Kežäl'l'ä purrah puarmat, šiäkšet
Akat yökšyt't'ih meččäh
Yökšyt't'ih kakši brihua
Akka ei mahtan ven'iel'äkši
L'äks'iin myömäh važua
Vein heboz'ie zdaimah
Ajoin pahalla hebozella
Möin l'ihua Moskušša
En mahtan ven'iäl'äkši
Pahalla šiäl'l'ä pidimä ärmäkkiä
Kuvottih villašta korotiskua
Villašta n'ieglottih alaz'ie, šukkie
Kaz'i l'öwd'äw koin
Kaz'it i koirat
Karjašta kado härgä
Kokšan Iriša mahto paimendua
Puarmoin aigah karja päiväl'l'ä on koissa
Paimen tulow čer'odoilla
Paimenen palkuanda
Stuarosta kyl'äššä
Pedrunpiänä javottih luwgie
Arvašša ol'i kymmenen taluo
Polossat oldih heŋgil'öid'ä myöt'
Kyl'vövakka
Spuasun jäl'geh kyl'vimä ruista
Tuahet vejet'äh Pedrunpyhäššä
Buat'ko luad'i nahkua
Revot pywvel'l'äh hiird'ä
Jäniks'et rikotah puwloida
Mie n'äin hukkua
Kežä tänä vuona ewlun hyvä
Vlas'ij i Nastas'ja kačottih žiivattua
Roštuona sluavittih kyl'iä myöt'
Sroičanpäivä. Duwha
Muamo kävel'i imet't'ämäh lašta
Muamo kävel'i imet't'ämäh lašta
Urošta (kuol'ieda) ei pie it'kie
Kuol'ienda muisseldih
Kuolennan jäl'geh javotah vuattiet
En'n'ein kuolendua otetah pyhät
Kurret
Keviäl'l'ä paissetah l'induz'ie
Muasl'enčana poltettih argie
Sviiz'en'ie; meččäh ei kävel'dy
Kuivan Iivanan päivä
Opaštuma pagizemah ven'iel'äkši
Ymbäri oldih ven'iel'äzet kyl'ät
Nuorih laškiettih rikokšen
Mat'uwginalla akka voroži
Čigan'iha voroži urošta
Suwdu
Pet'ka-čigana
Čigana otti miehel'l'ä ven'iel'äzen
Čiganat muan'itettih
Čiganat tuldih yökši
Havu i labie
L'eivät pannah kartazeh karžinah
Taiginah jät'et'äh muijotukšen
Huomnekšella taiginan šotet
Taiginat oldih šuwret
Prošvie n'ieglottih paikkoih
Paikkoi viižeiččimä kuavoista
Ymbäri kravat'ista ol'i raŋgin'e
Päiväkši post'el'it viijäh' s'inčoh
Svätoiks'i peššäh pert'in
Latetta pez'imä gol'ikaŋke
S'izariloiŋke jäimmä s'iroti'inakši
T'yt'öl'l'ä pid'i kaikkie mahtua
Hawkka view t'ipoida
Kana lawlaw pahakši
Kana šulgašabiemella
T'ipakanat, kukkozet
Kana mun'iw peittoh
Issutat kanan hawdumah
Kudoma koštuo d'er'uwgoih
Kaŋgašta l'evit'ämmä luwgalla
Värt'in'iä strugaidih hebolla
Kezr'äimmä šiämis't'ä, paičešta
Kuin kaŋgašta luodih
Päivä- i ildakezro
Kuožel'it i värt'in'ät
Šyömiz'et i juomizet
Pyhät kežäl'l'ä i talvella
L'eikkuas's'a ruista l'eikkain šormen
Keviäštä kissomma parkie
Veimmä myömäh pelvašta
Jarmankalla ajel'ima Ves's'ih, Spuasuh
Kyl'än mužikat popad'ittih pl'enah
Meččä i pellot l'iettih miän
Meil'ä rewnašša el'i bajari
Hyppel'imä kaččomah eroplanua
Trahtora kyl'äššä
Enžimäzen kerran tul'i pojizda
Rawdadorogua srojittih awst'r'eičat
Torvešša ol'i kakši šein'iä
Mil'l'ä en'n'ein mitattih
Velgah l'eibiä andoma funtiin
Doin'iekkua luajittih kadajašta
Talvekši järit't'imä nuat't'ie
Olutta mahettih panna
Kiežarokka, mämmi, huttu
Kuoretta keräimmä voiks'i
Šoppi: mal'l'at, padat, purdilot
Kyl'ie myöt' käveldih pakkuojazet
Kodavävy tulow pereheh
Mužikat ajeldih jarmaŋkalla
Pelvahaŋke ruattih naizet
Puwsilla jäimmä yöl'öiks'i
Ken midä pereheššä ruado
Vanhembi poiga eruow pereheštä
End'izet perehet oldih šuwret
Naizet perret't'ih predan
Kyläššä l'ien'i kolhoza
Kulakat poltettih kyl'iä
Pomeššikka uid'i usuad'ibašta
Mie golosuičiin kuwvešta spiskašta
Bohatat varattih köwhie
Nuorena ol'iin kazačihana
Ruavoin mie kazačihana
L'ehmä šyöččičči
Čyl'kyö i ruwmenda hawvuttima
L'ehmäl'l'ä on maidokeški
Lambahat. Vuonnat
Važan kažvatanda
L'ehmän šyömin'e i juomin'e
Kiwgaih varoin l'yöd'ih šavie
Kirpiččazavoda
Illoilla istuma svičaŋke
Hiil'ihawda
Paja, šepän ruavot pajašša
Jogiloida t'iäl'ä on vähä
En'n'ein miän mečät oldih šuwret
Vuaša, stuwd'en'ie
Pakšut piiruat i hienot piiruat
L'eibätaigina
L'iina män'i nuorakši
Harja ol'i šugahašta
Ruohtimešta l'ien'i hattarua
Oldih meil'ä kodikruaskat
Kaŋgašta valgaimma keviäl'l'ä
Kuin ruadoma pelvašta i kudoma kaŋgašta
Kiwgualla pid'imä hattaroida
Kyl'bimä toko kiwguašša
En'n'ein istuma pärieŋke
Šavu tul'i pert'il'l'ä
Pert'is's'ä oldih lawčat, palat'it
Latetta peššäh čuwruŋke
Mie muissan muštua pert'ie
Pert'ie pez'imä monen keššä
Muasl'enčana čurajima
Nuoriz'o kävel'i bes'owdoih
Kyläkaivot, -bruwvut
Kyl'äššä en'n'ein ol'i stuarosta
Peldoaitat šeizottih zuagordašša
Hein'äsarait, guomnot
Riiheh ahettih ruista, pelvašta
Kuin srojittih riih'tä
Voizavodalla l'yöd'ih voida
Mel'l'ičalla luajittih i šuwrimua
Mel'l'ikäl'l'ä makšettih garčowkua
Tuwl'imel'l'ičat, vez'imel'l'ičat
En'n'ein ol'i miän kohilla kodieda
Hukka revit't'i varžan
Tiifinskoina pergi rugehet rajeh
Pappi kävel'i talol'oida myöt'
Vaššen äijiäpäiviä l'ähemmä kirikköh
Makoveina svät'it't'ih vet't'ä
Kežä- i talvipruazn'iekat
Kiriköššä kaččoma brihoida
En'n'ein kävel'imä riähil'l'ä
Lapši kuol'i vierattoma
Kuwven n'ed'el'in jäl'geh nain'e l'äht'öw kirikköh mal'itulla
Lapšin šuorivot
Kuin kizattih lapšet
Lapšilla ol'i vähä bobuo
Brihan'e uppoi bruwduh
N'än'kä šordi lapšen
Lapšie šyöt'et't'ih čollošta
Grudn'ičča
Lapšie vierawtettih n'än'n'ist'ä
Pid'i mahtua peššä lašta
Lapši magai kät'yššä
Lapšie šuadih i pellošša
Muččo mužikan pereheššä
kuin heid'ä kolot'itah, hammaššetah
Kirveš, kossa, pilat, čirpit,
Rewnašša srojittih rawdadorogua
Kana vardeiččow t'ipoida
Tipat vijit't'ih peitošša
Kana hawduw t'ipoida
Kyl'mi kaikki kyl'vöš
Talvimiikkulana otti lumen
Lumi ol'i Sroiččana
Kežä ol'i vihman'e
Pellon kyl'vimä toiz'ičči
Kuin el'imä voinan aigah
Keviä ol'i aigan'e
Nowz'i rajeh pil'vi
Heboz'ie oššettih konnoilla
Talvekši hevos't'a ravwotetah
Hebozella ol'i zarokka
Kuin val'l'aššetah hevos't'a
Hebozet i varžat
Muasl'enčana čurajima heboz'illa
Tyt'öt piet't'ih uzn'iekkoida
L'eikkavolla piet't'ih kalžuloida
Šuorivo pruazn'iekkana
Vuate ainošpiänä, ruavolla
Hein'aigah šuwriečima valgeih
Vaššat šivomma kammičoin
Ruavoin mie ijän fermalla
En'n'ein čuajukši kuivattih kukkie, l'eht'ie
Kar'ielat paissah razno
Miän mečis's'ä vavarno kergiew Il'l'akši
Važa imöw l'ehmie
Paimenella ol'i torvi
L'ehmät i lambahat kävel'dih yheššä
Trolana kroppima žiivattua
Paimenda palkattih en'n'ein jurgie
Pelvahašta l'yöt't'imä voida
Kečemis's'ä ol'i jogimel'l'ičča
Žiivatalla juomizeh pandih l'eibiä
Talvella l'ehmie šyöt't'imä towgozella olella
Lambahat šuatah l'eh't'ihein'iä
Puwsilla n'iit't'imä, jäimmä yökši
Polossoin kešeššä oldih mežn'ikät
Pellošša oldih zamer'kat, polossat, des't'inat
Hein'aigah oldih jagozet
N'iit't'ämäh zavod'ima pedruštu
L'iinašta luajittih nuorua
En'n'ein' kyl'vimä l'iinua
Riihen ahat, rubiet puimah
Kagrua n'iit'imä kossalla
Heboz'illa ajel'ima kluadinke
Talvella kävymä iltakezroh
Pelvašta šeizatamma gruudah
Ruadamah zavod'ima aivoin
Ruista l'eikkaima Makaveina čirpillä
Рассказ о себе, своей семье; о соседях. Имена
О молодежи и свадебном обряде
Подслушивание под окнами
О ряженых
Kumma
a. - Sypliä pois ajetaan; b.Kanan silmät
Luinka sulhasta saa n'ahdä unissa 7 рассказов)
Lapsen kulvettäminen
Vuilrjärven naisten kausallis puku
Hiisaa vienunen
Koulun käymisest
Ennustaksii ilman muutoks
Käytii linnas
Korvii keitettii, sylttyy, hernerokkaa
Laskijäiseen käytii liukumas
Suur iukaa ol' oikee hyvä talos
Huonost osattii venättä
Käin puimas, pellavasta nyhtämäs
Kyläs käi kaapitas
Ristijäist
Kain marjas, niukahutin jalan
Nyt eletää hynäst
Sota sarki kyllää
Tantsuloi piettii
Pyhäkoulu, rippikoulu
Kesäeläjät
Luisinan kylä
Luisinan kylä
Maata nnettii vaa miehille
Pestii tupa
Tehtii merssilöi
Kannal ol' vortsa
Pyhämesti ol' vuuven pyhä
Kylät ol'l'ät ettääl
Metsä ol' ettääl
Alasaatu ja yläsaatu
Maata ol' vahä, käin päinäläiseen, mantsikkoi
Olin lapsen likkaan
Opin heinää lyömää
Pölkkylöi veettii jokkee
Pojat männiit puita ottamaa metsäst
Miten piästettää riitä (грыжа)
Tehtii oltta
Miten mallasii tehhää
Miten maltasii tehhää
Jouluun tehtii lihapiirkkaa
Keitettii talkkuaa
Miten tehhää ryynii, talkkuna jauhoo
Iöl käivät kukkii varastamas
Tulin läsimää
Lämmitin saunaa
Tyttö käi läsimää
Isäl ol' silmä kippee
Alkui sota 1941 v
Kolhoosis ol' stolavoi
Kyläs ol' yhteine maijjon myöjä
Kesäks ostettii lehmä talveks myötii pois
Käytii kevväil karpalos
Olin Riäpyväl piikaan
Ennempää pmpelin kaik
Ennempää ompelin kaik
Nykyjää tyttölapset eivät ofi tekemää mittää
Autoin ämmää tekemää piirakaa
Likoitin lapsii
Kala suolattii
Tein verkkoo
Olin Heinämual
Huonost vasikast kasvo hyvä lehmä
Metäs ol' karkuloi, marjoi piähkänii
Vouleen poika jäi huoneehe
Käytii syksyl karpalos, talvel vietii linnaa
Ennevawhaatytöt eivät käyneet kouluus
Keltos pojat käivät tyttölöin vierees
Iltasiil piettii leikkilöi: kel mun kivvein
Ostin mustalaisiilt tuahetta
Märkän paljo omenii
Saan pensin, saunun teimmä likemmäks
Mänin miehel suuree perree
Mitrivat hävisiin sota-aikaan
Mustalaist kyntäät ja vakkoiloot omena muat
Lehmä pit' leikata
Sojunen omast elämästäin
Vauhal ihmisel ei ole tolkkuu
Kanala
Metsäsikkoi
Häist
Pyhät
Maito viipää linnaa
Vävelööt yöl (Lykamuku) haukkeet alliit
Laps ithöö yöl, riityä lässiit lapset
Muisti on huono
Uusii kotiloi tehkää
On helffo pessä pessuu
Mihi männööt autot Volosovast
Naine taffo lapsen
Sotamies anto piiähkänii
Muistoja sota-ajasta 1918 (näin Leeninaa)
Muistoja sota-ajasta 1941-1945
Häist, pyhhiin tappeliit
Lasta liekeetettii kätkynes
Lehmääon raskas pittää
On aikomus tehda uusi talo
Hove простудила
Souralaiset
Erilaisia tapahtumia
Ennevanhaa kuol' paljo lapsii
Keitettii kohvii
Kummituksista ja noidista
Kummituksiista
Markkinat
Valjastettaa hevonen
Soita kuivataa
Susiloi ol' paljo
Jämksen jahis (два рассказа)
Häät (продолжение 1561/21)
Häist. (rahomine)
Asfaltti tietä miten tehtää
Heinää lyömäs
Tupa paloi, kaks poikaa paloi tuvas
Tyttö annettii vanhal miehel
Tietäjä
Mustalaisiist
Tyttö ja poika rakastiit toin'jäa
Para, kolkenoist
Nuoruunen ajast
Mies tappo naisen
Laps jäi armattomaks
Tyttö män' miehelää
Tyttö rakastu renkii
Ristijäiset
Snnytämisest
Samal'otast laskiit tinamiian
Sotamies hirvittel' pyssyl
Susi repi Noiran
Miehel tul' Kaks sutta vastaa
Käytii kouluus, rippikouluus
Vastauksii kysymyksii
Sovhoosist, lypsäjän työ
Jouluphät iltamat
Petrova omast elämästäin tehtii leikkoos, vänyt on hyvät auttaat, puut hommajaat
Vastauksii kysymynsii: (mitä ruokii oli? mihin maito myötiin? Talosta ja elämästä)
Rakensimmo uuvven talon
Perrää sovan ruavoin kolhoosuus
Miten eletää Venäjäl
Musta sauna. kiukua
Peliavaan viljelomine
Puimine
Piirakkoi paistettii
Kallaa paistettii
Tehtii nahkoi
Karpalos käytii
Keitetää olutta, tuarii
Kutamisest
Lapsiin tiukkuloi
Разное: (kirkko rippikoulu, omista lapsistain suuret metsät on Iiperis), vanhaa aikaa elettii raskaast
Elämine pensiil (lehma tul' läsiväks)
Kupanitsan seurakunnas ol' virolaisii
Korjasiit rahkaa kirkkoo vart
Saksalaiset veivät miehen
Sota - aikaan pallait kylät
Ol' palo tytölt paloi näkö
Sota - aikaan autoin plennikoil
Skipitaarul poltin selän
Kolhoosois on paljo ruavait
Naurista kasvatettii
Turvetta tuuva aluseks
Käytii suol kärpalos
Silossii tehtii
Ryytikasvot
Kaivot, tiikki
Sauna
Raskasta työtä tein
Korva luku
Ostin lehmän, maito vietii linnaa, maitoruokii
Sota - ajast 1918 v
Keitettii paatekkaa
Tein läävän, katon, kylvin, käin myllys
Sota - ajast 1941 - 1945
Lapsuuvestain, mieheläs elemisest, kolhoosiist
Vastauksia kysymyksiin
Lapsistain
Seurat
Häist (kertaa pavtii, suattajaiset)
Laskipaisajot
Maito myötii linnas
Ämmä osas' parantaa ihmisii
Suol ol' karmeitä
Karhuloi ol' metsas
Sota - ajast
Volosovan poselkka
Savolainen omast tavvistain, elämästäin
Miten tehtii tuppaa
Ompelija ja muut ammattimiehet
Ruavaest
Kuottii kankasta, omeltii koton
Nuoruumen ajast (tantsut, vuatteet)
Savolainen omast elämästäin
Koira keritää
Pijot
Kaurakiissel
Sika leikataa, tehää vitsinaa
Talkoita piettii
Lehmiin syöttä misest
Raakoil puitii, viljat virattii
Liekku ol' kyläs
Spalerit pantii seiniil
Vennäin kiukaa
Jouluaatto
Musta tupa
Pyhist
Käytii linnas hevosiil
Ommeltii uuletit, vaatteist
Niittä misest
Pessuu pessää
Omenat kasvaat hyväst
Jalkoi kivistää
Uni
Vastoi tehhää, metloi, hara vun vais
Metsä marjat ovat ettääl
Kalal käymisest
Omasta elämästävsä
Tultii kottii, talloo rakenettii, istutettii omenaa
Elettii vennäin mual
Mänin ukkolaa uuvestaa
Paloi puol' kyllää
Kolhoosiist
Krusittii kivvii vakonaa
Kortšuitii uutta peltoo
Lampaita keritää, keträtää, tehtää kintaita
Ennempää ol' linnanpoikii
Omast perrestäi (Mämäst ennen ja nyt)
Volosovan ympäriil kyläst
Pavlova omast elämästäin
Elamäst jälkee sovan
Rahkaa tehtii
Zehmästä
Mustikkai suvoken
Mustaal merel
Volossovan polnitsa
Vilustu misest
Pumein hommat
Hinkkanen omasta elä mästään perheestään
Parreist tehtii merssilöi, tuoheest - tohvelloi, konttiloi
Mitä tehtii tarttuloist
Jouluuks ostettii kallaa, keitettii rokkaa
Kaalii, hakataa, keitetää
Piirakkaa paistetaa
Kalanpyyvvöst
Kansalispuku, savakon ja äyrämöisen puvut
Laulukuoro,iltamat, nuorisoseura, juhlat
Kanoist
Sotkunpesu
Tuvanpesu
Heinäaika
Paikkakunnast ja kylist
Astiat
Kummituksista
Kaurakiissel
Maitoruokii
Lehmiin tauvit, poikiminen
Sijan kintun savastaminen
Musta sauna
Заготовка бутовой плиты (Paasikivi)
Miehen työt talvel
Koulusta
Miten tehtii siilossii
О себе (в настоящее время)
О колхозе
Продолжение свадебного обряда 1549/4
Il'l'an parta
О посещении Соловецкого монастыря
Šyömizistä
Jumalan parta
Lehmän laskemini kevyällä (kontia sanottih pahaksi)
Čuuditusta
Miten gadaitih
Käytih kuundelomah
Il'l'an parta, pyhä Il'l'a, pyhä Jyrki
Rikottih häitä
Kuin lembie noššetah
Miten lehmie meččäh lažetah
Muanhaltias
Mečänpeitto
Kui uuteh pirtih tullah
Kuin ennen nuotalla kalua pyyvettih
Iivanan yönä Laulaja vuaralla
Suaren enžimmäizistä eläjistä
Kuundelomassa käytih
Kuin čuuditti
Kuin pokoin'n'iekalla helpotettih hengen lähtijä
Lapsen synnytämizestä
Kuin ruattih että lapsi ei itkisi
Kuin häitä rikottih... Uuteh taloh kuin mäntih; Maito peitettih
Lembie noššetah — несколько слов и случаи
Kuundelemini Vierissän aikana
Čuudittamini
Kuin lembie noššetah
О покойниках (как помогали душе «оставить» тело)
Как Бог показался во сне
Čuudimisesta
Čuuditušta
Meččä peittäy
Vetehizešta
Lapsien parendamini
Miten lehmie parennettih
Gadaitih Vierissän aikana
Pruazniekat
Продолжение рассказа о свадьбе
Jyskyjärven häistä
Loittuata tulin miehellä
Biegloista
Mistä Юшкозеро nimen šai
О жителях д.Юшкозеро
Milloin lauluja laulettihё
Kellä miten itetäh
Продолжение рассказа о похоронах
Kuolema ja hautajaizet
Ruočin šota
Biekloit
Čuudittamizešta
O гадании
О загадках
Kondien tappamine
О Рождестве
О свадьбе
О загадках, загадывании, вечеринках
О похоронах
О лечении грыжи
Yönitettäjä, suudelenda
О родах, роженице
Mečänpeitto
О духах
О случаях «порчи» молодых
О гаданиях
О свадьбе и свадебном обряде
Liävän izändä
Kasken poltto
Yöitettäjä
О хухляках, колдовстве, порче
О гаданиях (продолж. следует)
О родах, роженице
О лечении щетины
Как лечить грыжу
Похоронный обряд со словами причети
Voata rubielen angehen oalani Val'arukka. Похоронный плач после одевания покойника (матери)
О родах
О гаданиях
Liävän, kylyn jne. izändä, отпуск скота
Mečänpeitto
О водяном (разные случаи)
О похоронах, похор. обряде
Выход замуж «уходом», самовольно
О том, как причитывала
Как научилась причитывать
О рождении (synnyttäminen), о роженице
Yönitettäjä, о дет. болезнях, лечении
О гаданиях в Святки. Jyrgi
О духах
О болезнях и заболеваниях
О духах: «хозяевах» избы, бани, хлева и т. д
О леших
О водяных
О поисках затерявшихся
Случаи блуждания в лесу скотины и людей — mečänpeitto
Случаи выдачи замуж насильно
Свадьба (по-карельски)
Рассказ о свадьбе
Muistelmia vallankumouhsista
Kut verkod kudotas i kaлan pütas
Kut t’ervan kurdas
Kasked čapoiba
Miččed järved om
Mecnik magadab nodjuu
Kut suksed t’ehtas
Kut linduid pütas
Kut kläpcad t’ehtas
Kut kaлan лučtas
Kut karbaz t’ehtas
Kut hebon val’l’astan
Mida t’egen puspei
Radoin pajas
Kut tahthan t’egen, liiban paštan
Svatud tul’iba
Bes’edad
Mecas marg’ad kazdas
Händikaz лambhan vü
Konz léhm kandab
Kut noren el’in
Nel’kümčed
Prazn’ikad
Mida t’ehl’iba puspei i tohespei
Kut šimgäres elim
Kut šimgäres elim
Kut nahkan t’ehtas
Ende säresuu ištt’ihe
Kut päčid l’ödas
Kut keллon t’egin
Kasken puuttas, püuhan semetas
Hiinänt’ego
Kut kaлan pütas
Kut repoin i vasan kiitan…
Mida küt’t’ihe i pašt’t’ihe
Püuhan i linan kazvatimei
Hiinant’ego
Rahnomei pimedas pimedahasai
Elin kanzas čomin
Omblin ičemoi kanzalе
Kut лapsen tegin
Kasken čaptes
Kut päčin pandas
Kut tehtas ägehen, heлavan, lituukvarden…
Kut el’im Šimg’äres
Mänin meheлe surhe kanzha
Mina kaik sijad mahtoin rata
Edel ol’d’he besedad
Kül’bet’iš küutkad oma
Sobad survom humbrhes
Kut kanghan kudom
El’im edel pahin
Lapsen rodin
Rodn? pahnoil’e tuleb
Svadib
Primetad
Vencoupei tul’imei
Kut лahg’ad l’etas
Igan verhil’e radoin
Mida söd’ihe
Elin suures kanzas
Praznikad
Äjänpejan
Kut süväril’e kävelim
Sündumas kud’esoikš kävel’t’ihe
Лunt pohtmaha kävel’t’ihe
Kut mehele mänin
Kaлanikad kaлan pütihe
Mužikad podrädaha
О погоде
Об уходе за детьми
Kut kül’betin lämbitetaze
Torakanad kül’metihe
Kut sobad buukitaze
Sapkad kodinahkas ombelt’ihe
Kut püuhan kazvatad’ihe
Mida ende semet’ihe
Rahvaz gul’eit’ihe
Hiinant’ego
Kut ende radiim
Mina verhiš el’in
Kut Petrozavodskaha käuim
Kut kudoim i kezerzim
Mida viллas t’ehtaze
Konz l’ehm kandei
Konz gad kokaidab
Kül’bet’ižand
Konz lehm kadob
Konz živat läžui
Mil’ spraviteitaze bol’id
Vederistmiden лunt pohtamaha käuim
Peimen ümbärdab l’ehmid’
Miččed praznikad uudihe
Miččed sömäd uud’ihe
Mida tohes t’egeskel’t’he
Kut verkod kudom
Mida södhe
Kut suлiin i repiin tehtihe
Min radoim, kut elim
Mina rod’imoi järedaha kanzha
Meidé kanz
Kut ende elim
Kut koлhozas radoim
Kut kanghan kudoim
О спорнем столбе
Как ходили просить на поветерь
Поездка на Соловки. Шторм
В семью попала
О том, что было раньше
Рассказ о свадьбе. Рукобитье
О свадебном обряде
Ка спустили "порчу" на свадьбе. Как оберегали от порчи
Что подавали в ужимку. О постельнице
Рассказ о свадебном обряде
О захоронении
О поминках
О причитывании на похоронах
О порче жениха и невесты во время свадьбы
О свадебном обряде (продолжение на 2 дорожке 1518
Mečänpeitto
Дополнение к свадьбе
О похоронном обряде
Продолжение рассказа о свадьбе 1517/7, 8
Продолжение рассказа 1517/7
Свадебный обряд
О лечении чесотки
Свадебный обряд
О причитывании на свадьбе
О колдовстве
О случаях ухода замуж без ведома родителей
Дополнения к свадебному обряду
Как скот теряется в лесу (jouduu pahal kädeh)
Разные приметы
О годовых праздниках (Illän parta и др.)
Vieristä
О жизни в старину в Торосозере
О народной медицине
Huhl'akkana käydih
О случаях выдачи девушек за вдовцов
О Рождестве; купание в иордани (Крещение), гадания
О праздниках
О свадебном обряде. В своей жизни
О праздниках (makkove - vakkove)
О воспитании детей
О рыбной ловле, вязании сетей
О свадебном обряде. Kengisilta
Праздник Егория (Jyrki). О водяном
О похоронном обряде
Дух риги пытался сунуть женщину в печь риги
Как судилась со свекровкой за корову
Крестины
О своей свадьбе
О похоронном обряде
Об исполнении песен
Демон богадства. Para
О домовом
О самоназвании ижор
О привидениях в бане
О домовом
О похоронном обряде
Об общении молодежи
О свадебном обряде
О праздниках: Pedroi, Enipäivä (pääsiäinen)
О возникновении дер. Межники (Rajoinkylä)
Похоронный обряд
О праздниках: Pokrova, Joulu, Aijanpäivä
О своей жизни
О самоназвании ижоров
Kertoo omasta elämästä
Продолжение рассказа о свадьбе. Kassan päästäminen
О свадебном образе, Kosiminen Tupakat
О том, как знакомилась молодежь
О своей жизни, о крестьянской семье
Об исполнении песен на свадьбе
Elä ämmä äkäele
Свадебный обряд
Para
Praeasnikat Pedroi, Liljanpäivä, Pokrova, Joulu, Liukupäivä, Jaaninyy y.m
Случай из жизни
О встрече с медведем
Присказка. Старинные прозвища колодозерских деревень
О медведе, как медведь корову драл
Как я видел медведя
Раньше ведь не были
Пошли оба свататься
Свадебный обряд
Рассказ о путешествии в монастырь
Tultii karjolaa
Sota-aikan käytii metsätyös
Käytii ostamas leipää ettäält
Mautsikkoin kaus on paljo asjaa
Kualii kasvatettii
Kaytii kalastamas
Pykäruokii varustettii
Keitettii putroo ja pulkkii
Paistettii piirakkaa
Keitettii tatti rokkaa
Meil kasvo sekometsää, metsas kasvo
Puut sahattii käsil
Muat ja tiet ei olleet kiitettävät
Maijot vietii linnaa
Myllyl jaahettii jyvät
Ruaoil puitii
Sirpil niitettii
Tuajetta viättii
Keinä aika
Isä kuol', pit olla likkan
Mies kuol'
Talja masta elämästään, lapsiskaan, lapsien lapsista
Kertomuksia eri asioista
Miten ennenvankaa kuvottii
Talon tyttö jarenki rakastuit
Talja A.T., Kelkka E. ja Savvi M.J. keskennään keskustelevat elämän asioista
Ukko löys metsäst lapsen
Linnamiehii tappoit
Nor'heinä
pelattii rakhaa, piirpoppii ja liunaa; lapset tiukkiit tiukkuteevas
Myöhää pantii omenaa muahaa
Enskertaa mäntii kylvämää
Jurinpäin kasteliit toisijaa
Kevväil lehmii lasettii karjaa jyrkin
Yhel nuapuril kaik onnistu, a toisel ei mikkää
Saraheinäl arvottii
Kelton elämäst ennenvanhaa(kerran aikan nuritettii)
Kelttolaine muoti nuttuloil
Ennevanasii ja nykysii tantsuloi
Miten elettii enne vanhaa (atral kynnettii)
Kalastamas hauki puri käjest
Miten kenosta kenpitettää
Miten tehtii paja, pajatyöt
Muistoloi lapsuunenajast. (jolkkaa noristettii)
Kerto muksia eri tapahtumista: (poikaa lyötii, taittii käs; lyötii mes puol'kuolijaaks и т.д.)
Väkluani ja talkoat
Pyhäkoulu, kylänluku, rippikoulu
Olin piikanna
Kirkkomeil ol' ettääl
Mitä kyllii ol' vuolajamen likel
Viljat jauhettii myllyl
Syksyl puitii
Miten kasvatettii ruista
Mita viljaa kasvatettii
Talveks korjattii arjoi tehtii marjamöllyy
Metsäs ol' paikelaisii elläimii
Kärmeitä oli metsäs
Meil oli hyvät marjamaat
Mein kylä kävis jo onne sottaa
Ennevankaa sai tehkäraskaita töitä
Joka paikkaa ratistaa satteen iel
Keitettii sylttyy
Kaurakiisselii keitettii
Miten kauroist tehtii ryynoilöi
Karpaloi vietii linnua
Millasii nuttuloi piettii enne
Ikkunan al on sorja suotu
Ennustuksii
Isä ei teht muatyötä
Mitä ruokii kalast tehtii
Vuole järvest pyynnettii kalloi
Läsin tihvii
Kalasta misest
Nuoriin leikkilöi: lammasleikki, laivaleikki
Koton ol' kirassilamput
Pärettä poltettii ennevauhaa
Myötii matboo, rahkas tehtii
Piirakan paistamisest
Mita ruokaa likast tehkää
Miten härkä leikataa, lia sudataa
Kasvatettii härkä
Tutär ellää lämpimäl mual
kasvatettii kananpoikii
Kannoi meil piettii vähä
Puita sahattii metsas, viettii juojen laial, kevväil mötettii jokkee
Miten naiset synnyttiit
Viinaa enne ol' vöhä
Oltii kuurupeittosiil
Tuajeta vejättii pellol liäväst
Tukan pesemine ol' raskosta työtä
aitta, teipane, keller
Lattija ja tupa pestii liehan kaus
Meloi tehtii
Vastai tehtii talveks
En käy kyläs, enkä kaupas
Naine kosetti Nättees
Tyni kertoo omast elamastäin
Дед был в Половине работником
В гостях у тебя в Вашакове
В Вашакове два человека убило молнией
В Лакше в дом Ивана Кири ударила молния
Сулажгора, Деревни по р. Шуе, Койкары
Деревни Пелдожской округи:…
О свадьбе в Юшкозере
О киндасовских мужиках
Рассказ о том, как пионеры Ленинграда нашли могилу мужа
Рассказ о жизни прислуги в Петрограде во время Вел. Окт. Револ
Свадебный обряд
О миккельских мужиках
О киндасовцах
Рождественские гадания
Рассказ о блуждании с приметами
Воспоминание о попах
Воспоминание об Уткине П. Н. — сказочнике
Частушки
О киндасовских сказках
О свадьбе в бедной семье
Первые женщины-механизаторы
О свадьбе
Ildykečoiz
На свадьбе
О семье, путях сообщения, дополн. к свадьбе
От Рождества до Крещения
О гаданиях в Святки
О свадьбе
О поминках на 40-й день, о похоронах, поминовении покойников, причитывании покойникам
О крестьянском быте, хозяйстве
О кар. свадьбе (сватовство, венчание, окручивание). Образец свад. причит. с напевом (отрывок) по-русски
Viržuo piettih paimenet
Groban kriškalla pandih tuohta
Tuohešta luajittih
Lehtie riivittih
Jovešša kortehta ei ole
Kuin ennen heinyä niitettih
Olin Moskušša
Pimie on
Mie en ole hyvim paha terveheštä
Olen ollun Strahilašša
Viriyty meččä ukonilmašta
Meilä tiälä on paha pogoda
Veikot on muan alla
Čikko bol'eiččou
Tämä vuoži oli hyvä
Talkkunua luajittih ozrasta
Ret'kua syötih vuaššan kera
Halkopuuta oštima
Kanua olen pitän
Ol'i miula lehmiä
Čiganat käveldih
Mužikka rikko t'el'evizoran
Prostin'ua ei ollun
Kuin kylvettih
Vaštua šuatih
Pirttie peštih šuurella pešulla
Mečän palossa
Marjapaikat, suot, vuorat
Ol'i tänä vuotena marjua
Talveksi marjua
Uzmanan rahvas
О болезни
Soittajie ol'i
Tytöt gadaidih
Čuarin Man'ka
Muinen oldih pojat hyvät
Meilä liekuttih lapset dai suuret
Buaskua kizattih muzikat
Millä kizattih lapset
Suurissa perehissä kuin elettih
Dorogua ei jollun
Druuzno vejettih hepozilla
Ol'i yksi kolduna
Talvella jalassa katančat
Käveldih mor'alla kalalla
Izändä ombeli jalaččie
Alusvuattiet
Sarafanua luajittih viijellä solalla
Tämä on kofta
Puksuo mahan viil'l'ä
Olen ommellun
Leninua näin unissa
Lapši on kipiehini
Pitäy oštua pliitta
Hauvattih ostrovalla
Рассказ о переселении с Подужемья
Lehmie paimennettih
Pojilla muata annettih
Leskiakalla autettih
Pirtti da gorničča
Ukraššenjua ei ollun
Astiet pežen, lattiet robieššan
Piästä näkyy tyttö
Kuin šuoriuhuttih
Mium pirtti
Voinan aikana
Elä mäčetä jäiččöjä
Omašta elämäštä
Kuin miun babba el'i
On akka-staroviera
Vuattiet ommeldih bumhelista
Kuolijua peštih
Kučuttih itkijie
Kun ihmini kuol'i , nin itkiettih
1397/4-11
Vanhanaikuset hiät
Kuin miehellä mänimä
Väkisin annettih miehellä
Muinen kun školašša opaštuma
Muinen strogo piettih
Kävimä kirikköh sluužballa
Bes'odat (скорость замедленная ↓)
Kuin vospitaitih lašta
Šet'inäštä piäššettih
Lapšien kipuja
Kiriköššä rissittih
Kuin kašvatettih lašta
Pienie lapšie millä šyötettih
Gost'iloilla sriäpittih
Vettä joimma jovešta
Kävimmä kalalla
Luajittih venehie
Šienilöidä keräsimä
Meilä vielä mel'l'ičča ol'i
Tuatto luadi leppänuaglua
Lehmät oldih joka talošša
Vähä jäi mieštä Užmanalla
Mitä keitettih i paissettih
Talošša ol'i yksi koikka
Riiheššä
Luajittih perokšie
Muata annettih vain pojilla
Ol'i pelduo
N'iittopaikkua ol'i hyvyä
Talot kyläššä
Ol'i kakši kirikkyö
Yhen vuuven ol'i silda kešem piällä
Pappiloista
Myö emmä opaštun
Kalua pyyvettih mer'ožalla
Užma-košešta
Užmanan kyläštä
Hambahan kivušta
Kylä palo
Meil ol'i šuari
Maslozera ol'i šuuri kylä
Mitä luajittih villoista
Kangašta kuvotah
Tuohešta luajittih
Užmalla pyyvettih kalua
Kolhozašša ruavoin
On ruaduo lapšien kera
Užman kyläštä
Voijärven kyläštä
Meilä ol'i vanha talo
Mužikat ruattih košella
О болезнях
Pappi vei papinkirjat Šuomeh
Vuokkiniemen pruasn'iekka — Il'l'ampäivä
Nakris Iivanan päivä
Troičča
Vierissän keški
Kuim mie miehellä mänin
Mie olin šiitä mainittavašta töršmäštä
Ennen oltih ta elettih
Mie olin hyvin laulaja
T'ietäjä h'äissä
Kivijärven kyläštä
Šananmutkie
Kuin kylvetäh
Kuin kylyö rakennetah
Miun on pitän rakentua
Mie olen parentan iče
Miän kyläššä še ol'i (t'ietäjäštä)
Ol'i Miikkula (t'ietäjä)
Timosen Tuarien šie t'iijät
Tietäjäštä Ontipašta
Tietäjä ruato hyveä
Talkkunahuttu
Luajittih rost'okua
Sanki on erittyän
Kalittua
Rahkamaito
Karpalo pisy niin
Puolua kerättih
Šientä šuolattih, keitettih
Šyötih n'ellä kertua
Ol'i työtä ennen
Nakrista šyötih
Liha keitettih ta palvattih
Šuolapiirakka
Šuolavettä šyötih potakan kera
Huttuo keitettih
Šiemev voita šanottih pyhävoiksi
Mämmie luajittih, savarneita
Rieškua luat'ima
Leipyä luat'ima
Kuin luajitah kolaččua
Ajamma sul'činua
Tietäjät pat'vaškana
Še kačo kävi näin
Šulhasiksi tultih tai otettih
Kuolien vuattiet ommeltih
Mistä näkyy, jotta ihmini kuolou
Olima šykšyllä heinällä
Tapahukšie
О погоде
Poštie šouvettih
О своей жизни
Рассказ о болезни и смерти дочери
Lintuloista
Kanua ei pietty
Mie olin kissan yštävä
Mie muissan oman veikkon'i
Lehmie talvella ei lašettu
Maitoaštiet pitäy olla puhtahat
Lypšylehmän merkki on
Vasikašta tulou hyvä lehmä
Lehmä tul'i härilläh
Lehmien nimet
Kaikilla eläimillä ol'i oma pyhä
Ihmisen luonnošta
Kalojen piällä ol'i šuolavesi
Marjapaikat
Šyötävät šienet
Kerättih marjua
Kalarokka. Uuha
Voita kirnuttih
Rahkamaito luajittih
Lihapiirakka
Taikina rupiu käymäh
Vierašta vaššen pijettih
Kuivattih lihua
Huomenekšella talonpoika suatrakoiččou
Vuapšahaisen pešyä kerattih
Raškahana olija naini
Šukuo šuku ajau
Lapšie ei kirottu
Tiedäjistä
Revontulet
Tähtilöistä tiijettih
Kuuta tervehyttih
Tervehyttih päiväistä
Niemeššä ol'i risti
Pokoiniekkua peštih
Kun kaimattih n'i ei pyyhitty pirttie
Haluon oman katajikon alla jiähä
Ihmisen luonnošta
Ol'i hyvä babuška
Sananlaškuja
Mistä kipeyvyttih rahvas
Mie mänin miehellä vanhana piikana
Piirie tanššittih
Meil ol'i prestol'noi pruasn'ikka
Miän rakulašša oldih 7 taluo
Mie olin Piz'malahešša
Sananlaškuja
Viimesellä matalla varuššettih
Mie olen kuolettan
Liikkujat tauvit
Ei karjalaini meččäh eksy
Myö olima kalamiehie ta meččämiehie
Luventoja kalalla
Meil ol'i šuuri pirtti
Olin tukkimečäššä
Milma pantih lypšäjäkše
Kuin rahtie vejettih
Omašta kyläštä, omašta pereheštä
Myö ekšymä
Mitä mie olen ruatan
Läksimä šovan aikana kotih
N'ellä miula on lasta
Mitä luajitah villašta
Rodukundat
Pelduožen skolan učit'el'at
Koččurimägi
Sborššikat
Sotskuoi
Kymmennikke
Ven'alaižet nimet
Agol'an St'opanan pereloimu
Troškovan pereloimu
Tiit'un pereloimu
D'aškan pereloimu
Levoskan pereloimu
Ondr'ovan pereloimu
Mišan Ivanan pereloimu
Mišan D'akun pereloimu
Ser'gevän pereloimu
Titovan pereloimu
Käpin pereloimu
D'akun Timuoin pereloimu
Čurkinan pereloimu
Mačin pereloimu
Il'l'ažen pereloimu
Golovan pereloimu
Timuoin Mikun akan pereloimu
Ol'oskan pereloimu
Sekon pereloimu
D'urasovan pereloimu
D'urasovan pereloimu
Mokin pereloimu
Teren't'evän Olešan pereloimu
Teren't'evän Ivanan pereloimu
Barancevan pereloimu
Rugan Pešan pereloimu
Karpan Peša tapuoi mužikan
Karpan pereloimu
Velli piistettih veičen
St'opin pereloimu
Rodin pereloimu
Bohatterin Ol'ešan pereloimu
Laurin pereloimu
Zubarin Ofonas'ein pereloimu
Van'an Olkan pereloimu
Hutun ta D'akun pereloimu
Ontuoin pereloimu
Arhipovan pereloimu
Bohatterin pereloimu
Onuoin Fed'än pereloimu
Märän pereloimu
Makarovan pereloimu
Dykin pereloimu
Akimovan pereloimu
Pešan Mišan pereloimu
Mihailovan pereloimu
Löhlön pereloimu
Hutun D'askan pereloimu
Pedrin pereloimu
Kuz'minan pereloimu
Gordin D'akun pereloimu
D'er'eniän D'ohoran pereloimu
Il'l'an D'akun pereloimu
Kondruoin pereloimu
Levoin Var'an pereloimu
Il'l'an Puavilan pereloimu
Kondruoin pereloimu
Lesken Fed'an pereloimu
Мертвая голова
Поверие о лебедях
Обстановка при рассказе преданий и легенд
О свадьбе: уточнение отд. Деталей (рукавицы, стрельба и т.п.)
О свадьбе в доме жениха (продолж.)
Продолж. Рассказа о свадьбе 1370/4-8
О свадьбе
Способы оберегов
О случаях соперничества при сватовстве
Продолж. рассказа о свадьбе (в доме жениха) 1369/4
Дополнение к рассказу о свадьбе
О свадьбе
О сватовстве
О похоронах
О жизни в доме мужа (хорошо жили со свекровью и свекром)
О венчании и крещении
О свадьбе
О том, как исполн-ца причитала, приехав на чужбину
О праздновании Пасхи (путает с Рожд.), о Крещении, Радунице... (в записи брак)
Oli ennen onni manni
О свадьбе
У кого на похоронах причитывала исполн-ца
О разных случаях на свадьбе (в записи брак)
Продолж. pасказа о свадьбе 1362/9
Автобиография исполн-цы (расск. подробно о годах гражд. войны и интервенции)
Подробный рассказ о похоронах, поминках, родит. Суб. (Sroičča, Ruadinčča)
О заселении д.Нильмозеро
О водяных
Mečän peitto
О похоронах (продолж.1356/2)
Рассказ о похоронах
Продолж. Рассказа о свадьбе (пр.5№1355 )
Рассказ о свадьбе (подробно)
Рассказ о жизни в старое время
Рассказ о свадьбе
Рассказ о свадьбе (с момента заплетания косы)
Рассказ о свадьбе (netälin olin kiän alla)
Hommattii tako, omast perreestään
Linnan reisu
Läskelän kylän tolan nimet. Järvisaaren seurakunnan kylät
Kaivot ja lähtut
Piäsijäisen ja pyhhiin liekuttii
Miten meoret tutustuit ja männiit miehele
Ol' tiukkuloi: Lyotii pualikkaa, poppii, sarroo ja sirkkaa oltii voittos'iil
Tappelut
Pärettä poltettii, pärreist tehtii naperkkoi
Kyläs käinät kauppiaat
Elon karjuu, puimine
Myötii karpakoi
Puut varusti jokakuu itsejää vart
Ketettii pärettä
Plotnikan työ
Isä käi isvossikkaa
Rautatiel käutii päivittäin työs
Talonpojan elämästä
Нюдявр было озеро, на котором рыба попадала только вечером
О том как лодка отошла от берега и старик поплыл за ней и утонул
О постройке вежи
О попе
Zikel linnaa ol hyvä ellää
Vanhaa aikaa
Pojat oppiit kaulus
Puut tuotii Krasselost
Tuutaris oi olt metsii, maat olliit tasaset
Kylän nimet, talon nimet ja sukunimet
Ain ol' suur pere
Käylii linnas töis henosiil
Kasvatettii kylvöheinää, ruiska, otraa, kualii
Tarhan takan ol joki
Kaik rakenukset olliit yhen katon al
Sillan piäl käytii tantsimas
Laskijaisen tehtii pyörämaki
Seuralaisen einät syönut likaruokae
Vanhoi piikoi ol' väkä kaik pantii miehelle
Paasijäisen liekuttii
Pappi leikki
Kirkos ol' puhla
Tiukettii käppää
Uus nuos
Maitoo nietii linnaa
Kippikaulus käytii
Kokkoo paltettii
Leikki yks pari liikaa
Наша мать рожала, никого не было, кроме отца
Как два старика делили три рубля
Про Марьину болезнь
Почему мыс на Имандре называется Čorvan’ark
Про одного охотника
Глухариный ток
Как медведь учил медвежат охотиться за оленями
Случай о том, как девочка упала в прорубь, простудилась и умерла
Se on maa Jukerin
Oma Jakerini
Sulhanen löi korval morsijanta
Sananlasuja
Junan ja Annin elämä
Mies kuol' tapaturmast
Tautiloist
Olin kouttoran siinojan
Sota-aikaa
Paimenet löinät lehmän kuoliaks
Härkä läs punatautii
Papahtummii: Juopuut tul kyökkii, vieras tul' hirnittelemää, miel ajo naista jälest
Elettii hutteril vennäin mual
Sussii ol' paljo
Heinä-aikan käytii honis työs
Koulus krutettii rihnelil
Naisii ei otettu kirkkoo kel ol äpäräapsii
Häitä piettii monta päiv'aa
Vasi Kalle tehtii talkkune jouhoi
Rippikaulu
Käytii valnomas
Sulhasii ei luvattu kottii (???vva)
Nutut ja jalkineet
Isän kans käin Pietaris
Elettii savtuvis
Nyt eletää hynäst
kivsal puitii, kiäiel nisattii myllyl jantettii, sirpil niitettii
Joulu
Pojat tekkiit ilkaa tyttölöil
Об отеле оленей
На Каломном озере убили медведя
Случай на охоте
О деревне Бабинск
Koton elettii likel Suomen röpaa
Poika ol' sovas
äkäne hevone
Mies ol' metsäs työs
Pälästyin linnantiel
Sota ajast
Kolhoosin työ
1936 v. vietii pois kotont
Käin valitsemas
Hies ol sovas, tul' pois
Vihil käymisest
Käytii linnas maijon kans
Piäsijäinen
Sota ajast
Taittu käsi
Riihel puitii
Juhanus ol' kirkkopyhä
Tehtii maltasii
Villoist mitä tehtii
Kaurakiissel', syltty, paisti
Maipoist
kanoist
Tuoppi omasta elämästään
Tapettii kolm miestä
Naapurkyläs ol' puoti
Maat joutuit Pettiletkaa
Mitsäs eli jeeker
Pääsijäis yön käytii monasteris
Käytii limanantsilois (гуляние)
Kuninkaan vartsat
Vanhast ajast
Väytii valitse mas (продолжение 1347/8)
Miten ennen käytii valitsemas
Sahasin puita
Viljoi kuivatin
Olin tallis työs
Mie kuulin viel kummempaa
Palvelin mie taas talonpoikaa
Palvelin mie talonpoikaa
Minä astuin korkealle nuorelle
Mies kuol'
Inkerin murrettaon kaiken laesta
Hiä laululoi
Vuatteet
Punas ol' laipijot
Raskas elämä ol' neuras perrees
Karassi lamput oll'iit
Paukut peskii käsil
Tuppaa peskii hiekan kans
Työtä ol' paljo
Naisiin työt olliit raskaat
Halkoloi viähettii varrain yllää noustii, linnas käytii, naiset tekkii huor mii
Talonpojan olä mäst ja työst
Lapsuunen ajast
Kuninkas anto paosil ruplan
Siso män' miehel tätin pojal
Peltötyöt
Sillat ja tupat pestii valkipaks
Maitolain ja rahkan kans käytii linnas
Inkerin maan elämast
Omast elämäst
Minjan olämä on raskasta
Läksin miehelle
Morsija laulettii sulhaselle
Tarhas kasvaa ryytilöi
Metsää ei lasettu nastoi ottamaa
Jaettii niittyy
Myllyt auhettii nilpat
Sika hautas porsahain
Liha ol' oma
Enne Käytii linnas maitoloin kaus
Juhanuksen käimä kupanihas
Kläs ol' suur liekku
Ruumis nous kirstust pois
Seikemän kyllää kuulu yhtee rajonuu
Sopornikka känel ympär kykää
Lehmä leikataa
Käytii jahis metsäs
Mitä elläi mii ol' metsäs
Sota aikaa (jatkuu 1343/17)
Sota aikaa. 1941-1945
Рассказ на бытовые темы
Maat olliit mutalikot
Рассказ о том, что ловили в реке, какие пироги пекли
Kläs ol' paja
Miishinan kylä
Kolhoosis ol' paljo henosii
Muistoja sota ajalta
Olin taleil storosan
Käin lehtii ottamas
Vein maitao valiskoi
Työ taleil
Naine kuol' ruttoo
Pere ol' suur
Kevone män' massinan alle
Kaivettii pereenaa
Päiväläisii
Puut ostettii
Kai not
Pantii jäätä pokrepaa kesäks
Mustat saunat
Lapsen lääkitsemisest
Lapsen syntymisest
Plotnikat tekkiit saunan ja läävän
Käytii hirsii ottamas
Alettii talloo rakentaa
Ol' suuto
Piettii pyhöä
Vanha täti
Koulus käymisest
Mist tul' kuurneeks
Miten letsittii korvii
Maanjako
Aksy näine
Tyttö rakastui poikaa (продолжение 1341/3)
Как пластать оленя, о жизни своей
Tyttö rakestui patkaa
Kylän pretsetaatel'
Mi̮n pudzi̮ porrov. Название оленей по возрасту и как пасут оленей
Sotamiehen olemisest (продолжение 1340/18)
Satamiehen olemisest
Arpomisest
Olen pitkaikänen
Uusii sukulaisii
Kahat vaihtuit
Nuoremp veikko ol' kolhoosis
Tyttö piti köyhiin puolta
Naine etsi miestäin
uus svojakka
Käytii mierais
Vilii tavaraa Saaree
Kertomuksia elä masta: (äiti kuol', käin rahoimas, nuoren olin naisen, piettii likkoi)
В какое время года какую рыбу ловили
Koreasta kuskun kyläst
Käyhä tyttö män' ikkaalle leskille
Maxt mijji garra geologi puittɛš. Как к нам геологи приехали
Беседа с Мошниковым (родня Черных Ириньи Кузьминичны)
Paugas - tiddi̮st. О кентище Палгас
Maxt pohci̮ kiasti̮š. Как оленей запрягали
Диалог. Воспоминание о Нотозере, Гирвас-озере. Маленькая быличка, как одна баба щук била и о том, как была за это наказана
Häis laulettii ralliloi
Rikas ja köyhä laatiit keskennää
Olin satamiehen
Mies tappoi naisein
Morsija hukutti itsein
Hämälän häät
Об оплакивании, о слезах
Как именуют, величают крестную
Разговор о плачах
О пении на свадьбе
Разговор о свадьбе
Свад. причеть невесты на богомолье
Разговор о преданиях (преданий нет)
Рассказ о старине (о Петре I и Екатерине)
О родительской субботе
Разговор женщины (случай из детства)
Знаменательный сон
Подруга детства
Поездка в гости
Врачи хорошо относятся к больной
Золотая свадьба
Парень утонул, похороны
Внук приехал из армии
Разное о своей жизни
Трудное время
Посевная: посевные травы, рожь, овес
Ткание
Крашение шерсти
Овцы, шерсть, вязание
Бытовой рассказ (о пенсии, об убийстве зятя, о жизни дочери с семьей мужа, о дровах, о школе)
Отец читал сказки
Хозяин пошел в город без лошади
Случаи из жизни с пьяными
Парни пошутили над пьяной бабкой
Парень погиб на фронте
Девушку выдали замуж против воли
Девушка женила на себе парня
Паренб женился на служанке
парень при венчании отказал невесте
Разное о прошлой жизни в Колтуши (при помещике)
Колтушские не вступали долго в колхоз
Колтушские не ходили на заработки
Временные работники (бурлаки)
Различали колтушских от пришлых
Ходили на посиделки
Раньше были дороги плохие
Женщина осталась вдовой
Сады
Дрова заготовляли в лесу
Аренда земли
Деревня Янино
Кастушские деревни
Конфирмация
День рождения (в Эстонии) и другие праздники
Жила в Эстонии, эстонские кушанья
Домашние животные: овцы, свиньи, поросята; окорок, шпик; делали дома
Молоко и молочные продукты
Сельхозработа: на парниках, в поле
Ягоды собирают на зиму
Мариновали грибы
Коптили рыбу
Черные бани
Колтушская свадьба
О разном: пекли пироги, варили колбасу, сеяли репу
Работала грузчиком
Разговаривали, не понимая друг друга
Простудилась, болела
Коптили в ветчину
Ездили на рынок, в город
Одежда
О свадьбах
Похороны
Крестины
О праздниках
Построили свой дом, обработали огород
Хютияйнен о своей жизни в Эстонии, Карелии
Работа доярки
В Москве на выставке
Работа телятницы
Сажали капусту
Пили кофе
Пекли блины, пироги
О сельхозработах
Мужа взяли в армию
В молодости я пахала и сеяла
Заняться домашними делами и рукоделием
Был большой завод
Деревня Большое Ондрово
Отец женил сына
В поселке был пожар
Дом загорелся
На копку картофеля нанимали работников
Выращивание и обработка льна
Воры ходили красть пасторского барана
Народные обычаи: ряженые ходили, подслушивали, бросали полено, лили олово, петуха поили пьяными; летом играли в третий лишний, пятнашки
Играли в разные игры
Парень простудился на сквозняке и умер
Болезнь началась с чихания
Молотили раньше вручную
Солдаты украли невесту
Молодую девушку выдавали замуж
Свой язык не забывается
В школе раньше была дисциплина
Женщина умерла внезапно
Колтушская церкви и попы
В пасху делали качели у каждого дома
Некоторые не могут ездить в автобусе
Женщина случайно зашла в другой дом
Мужчина утонул
Трое утонули в одно лето
Два парня утонули
Парень случайно застрелился
Парень и девушка застрелились
Праздники праздновали по деревням
Волков было много (продолжение 1316/21)
В старое время было много волков
Белки прыгали на деревьях на кладбище
В Колтуши не было охотников
Колтушское кладбище
Крестины
Один раз ездили в церковь за Неву
В церковь ходили часто
Колтушские были верующие
Весной ходили лыку драть
Как жили в старое время
Парни ходили к девушкам
Парни ходили к девушкам
Субботний вечер
В каждой деревне была пожарная команда
О пожарах
Риги и гумна
Девушки покупали дом для вечеринок
Воскресная школа
Рождество
Келка о своем доме
Orova и Янино (колтушские деревни)
Запись похорон Ф.И.Быковой
О жизни во время войны
Muistelijaisten sanat
Sukuhautuumaa
Laskuvuattiet
Katevaate
Lastujen, kuolinvaatteiden polttaminen
Ruumisarkku — гроб
Vainajan vaatteet
Hiuksista
«Tuonilmani» (elämä)
Предсказание смерти
Покойник является во сне
Vanhan rahvaan ennustuksia
Usko tuonilmalliseen
Просьба ко вновь умершему показаться во сне и рассказать, видел ли других покойников, из близких
Synnyinpäivä — pokoinikkojen Rostuo
Поклоны в великий пост
Vierissän keski. Arpomini
Vieristä (19.01. по новому стилю)
Pokoiniekkojen pyhänlasku
Посты. — Pyhät
Karjalan ruokia, pyhäruokia
Miten tehtiin loukkoleipää
Miten tehtiin juuppuo
Kalman tartuntaa vastaan varautuminen
Поминовение в течение 6 нед
Поминки после погребения
Itkemisen tarkoitus — значение оплакивания
Ennustusuni
Sisaren hautajaisista
Päänpanenta
Заплетание и расплетание волос
Morsiuskyly
Häätapoja. Kihlonta
Tunnelmaitkujen esittämistapauksia
Ennustamini (vainaja näyttäytyy unissa)
Vainajia näkivät vain pikkulapset
Kropničča, risti, hautumaa, tuulipaikka
Maan ostaminen vainajalle, hautaaminen, mullan heittäminen
Vainajan suun peittäminen, katevaate, hyvästeleminen
Кuolinvaatteet, jalkineet, kuolienkintaat ja sukat, tyyny
Vainaja näyttäytyy unissa
Покойник появл-ся во сне и требует muistelijaista
Почему надо устраивать поминки (покойник мстит за пренебрежение)
Кому устраивали поминки (возраст)
Случаи из жизни
Похороны. Сорочины
Лечение заговаривани-ем, кровопуска-нием. Прострел. Когда ребенок долго не ходит. Лечение призора
О домовых, леших и пр
Выпечка
Деревянная посуда (кадки, корыта и т.п.). Берестяная посуда
Портной, кожевник, сапожник, гончар
Девушки гадали. Ряженые
Посиделки. Сватовство. Девишник. Свадьба. Езда в гости после свадьбы
Рождение ребенка. Крестины. Уход за ребенком. Болезни детей (призор, грыжа, щетины, оспа, краснуха). Поздравление роженицы
Мочалка из лыка
Квас из репы. Хлебное тесто. Дрожжи
Посиделки. Праздники. Крестины. Похороны
Стирка белья. Отбеливание полотна. Вышивание
Рубка и сжигание подсеки
Кошели, лапти и прочие берестяные изделия
Еда, питье. Репный квас. Грибы. Ягоды
Как ткут полотно, красят, вяжут сети
Как жили раньше
О пище
О леших, домовых, водяных и др
Как искали корову
Лечение болезне
Сенокос. Жатва
Когда корова отелится
Как делают масло, творог
Работа на лесозаготовках, на подсеке
Обработка льна, прядение, одежда, приданое
О себе. О прежней жизни. Как красили одежду. Вышивание
Как рожала и растила детей
Как выживали клопов
Как присушивали молодых друг к другу (заговор) kut pinoho pandas
Как рубят прострел
Выращивание и обработка льна
Как начинали жить в колхозе
Что делали из репы. Квас. Пиво
О своей жизни в Вахтозере
Берестяные изделия. Деревянная посуда. Ягода. Грибы
Что и как ткали
Поп пил и играл в карты
Как мы жили в голодное время
Как угощали зятя
О выпечке (продолжение 1306/3)
Как молодежь отдыхала. Сенокос. Кустарные промыслы. Как катали валенки. Работа на лесозаготовках. О гостеприимстве вепсов. О выпечке
О земледелии прежде (как жгли подсеку, обработка земли, что сеяли). О крестьянском хозяйстве. Как раньшн работали и как отдыхали
Случаи из охотничьей жизни (про охоту на медведя)
Случай на охоте
Колдун помог найти корову
К попу ходили на исповедь
У попа пропали овцы
Пастух пас овец с помощью спуска
Случаи из жизни
О прежней жизни
Случаи на рыбалке
Какая рыба у нас водится. Нерест рыбы. Сушка, копчение рыбы. Как я ловлю рыбу
Как девушка обманула парня при святовстве
Охотники ходили на чучела
Встреча с волками
Ходили мы на глухариный ток
Ходили мы весной рыбачить
Возвращались мы с охоты
О скучном хозяине
О жадном попе
Как вепс обманул цыгана
Как Маша толокно замешивала и снопы в озеро замочила
Как наказали вора
Легенды о Рямзе-разбойнике
Рассказ о том когда и по кому плачут на кладбище
Радуница
Случай в страстную пятницу
Рассказ о привидениях
Рассказ о плакальщицах
Рассказ о своей жизни
Рассказ о свадьбе (продолжение 1300/10)
Рассказ о свадьбе
Ruadeničča
Kuvvennedälizet lоunat
О днях поминовения умерших
Продолжение п.1299/4
О карельской свадьбе
О карельской свадьбе
О карельской свадьбе
Продолжение п.1297/9
О похоронных обычаях
О похоронных обычаях
О свадьбе и сватовстве
О годовщине смерти
Шестинедельные поминки
Сон о покойном муже
Значение 6-недельного срока
О причитании на свадьбе
Положение и место плакальщицы около покойника
Kuin nain
Talvinuotta
Olin uppomas
Ruočinsuari
Verkot, nuotta, mutuikke
Kui kalua suadih Siämärvel
Nuotta
Nagriž
Kaski
О киндасовцах
Lapsen silmäd, n'älä kibied
Lembed uostettih
Kui lapsi opastetah kävelemäh
Griža
Häkyttäjä
Itku kohtus
Počinsugahaižet
Yönitkettäjä
Повседневно-обиходный разговор
Sienet i muard'at
Nagris (kui puhuttih, uberittih, pyhyägryöi)
Kaski, uuhi, d'auho
Kerran ajelin venehel merdy myö
Tervad laskedih ennen
Ongamuksen pruaznikke
Diädö saneli mečänižändäs
Kui kalua pyydustimme
Kasken raandu
Mel'l'ičč ie oli
Kalavuozi
Minun tuatto sai majehtii
Lask - onget
Meri Siimärvi
Abuat, muthikal, verkot, kiere
Kui pyytäh nuottua
Lattu
Babkat, gurei, lattu
Kižat
Mavot
Korjat
Rein sivondu
Ajjat
Meččäh kylvettih kagrua
Nagrista sen enämbän kazvoi
Kui vil'l'ät kylvetäh
Tuohi pädi enne
Vastan lehti
Päre vallettih
Muzikoin raavot
Mel'l'ičät
Oldih rajat avoi
Podvodanajo
Tervua iče luaittih
Hebodielot
Kanin Meloi
Kalanostajat
Kalanostajat
Kui pyytäh nuottua
Košeliloih ajandu
Joven ajo
Mečän vedo
Pandih vil'l'oi aunah
Astavu
Palo-adru
Indžiniemen kyl'ä
Indžiniemen kyl'ä
Puzue laittih
Käimmö kuvil
Kondiet käydih
Palo- adru
Nagris puhuttih pohjasrindiel
Kui kaskie ruattih
Täikse sanottih ennen
Ruis mih aigah kylvettih
Sanan omua kylyä
Kylyt
Oligo suuri pezo
Savuperti
Vepsäläizet ollah
Lapin čura
Enne el'ettih ei ku nygöi
Šutkeilikas mužikku
Viigonkua ajamas
Tuoh pädöö koin strojyis
Kaššahi luajimma
Tervanajo
Podvodan ajo
Enne elettih rahvas
Vas'a-d'ied'ö
Mie paimennin
Lapši yöllä itköö
Oi n'ärehyt sie n'ärehyt
Lapši langei
Roda
Kuin vačan liečittii
Anni-t'äd'i kolduna
Pruazniekat
Pruazniekat
Pyhänä šyömmä
Svuad'ba zavodittih
Tuldih kozjomah
Pellolla ruavoimma
Ruavoimma mečäššä
Pelvaš-ruavot
Kuin ruavoimma pellolla
Bes'odašša
Šulahani rikottii
Pruazniekat
Brihačut lähtietäh mečällä. Kondie
Kuin t'äd'i kolduičči
Pruazniekat
Bes'odat oldih
Ukko-čuhari
Slučai Iivanan päivänä
Kuin miuda bukozet
Barsinan aigana
Pelvaš
Pominkat
Pruazniekat
Bes'odat
Olutta keitettih
Kyl'y lämmitettih
Paala diäd'ö kolduna
Bes'oodat
Svuad'ba
Miula poiga šulahan'e
T'yt't'ön'e mie olii
Kuin pokoiniekkua šuoritettii
Pruazniekat
Pelvahan ruavot
Midä pelloilla kažvattimaё
Kuin elimmä iel'l´ä
Kyl'yššä zerkaluo kaččomašša
Ristidorogalla kuundellemašša
Kuin inehmistä liečitää
Starvieroista
Miun muami i tuatto issuttih
Inehmin'e boleiččoo
Pelvaš
Ka l'ähemmä meččäh
Olimma myö nuoret
Kezriemmä illalla
Eli šiel'ä vahna t'yt't'ö
Kuin bes'odoilla istuimma
Elimmä min'n'anke
Kuin tiedäjä l'ečči
Požarat jyryšty
Molva
Muailman loppu
Mistä mia tuli
Bukazet
Kolduna
Oli miän iel'l'ä nel'l'ä voinua
Bajaršina
Časovnat i roššat
Kuin olutta keitettii
Hebozien kropinda
Plalone pappi
Pruazniekat
Himoittas Petroskoil
Semmoštu ei loitos pie mennä
Luajitah aidua
Stola kai uinotettih
Kniezevoi stola
Kui oletah muččoi vastah
Se oli igäh kaikkeh
Yhten vuvven
Sidä en voi tiedee
Zvieri ei tule hyvän iel
Tuli talvi
Konš jyrisöö
Pilvie kirbou
Ukon vemmel
Roindutiehti
Paistah ruajuh da uaduh näh
Ongo anhelit?
Yödistumah, vastamah
Dengu lykätäh muah
Hengi kävelöö maan peel
A nygöi ei nennii paista
Minä iče opastuin itkemäh
Olin suamo täl' ajjal
Киндасовцы коней поили
Киндасовцы отправились в извоз
Киндасовцы купили ружье
Ad'vo
Киндасовцы на охоте
Киндасовцы белье полощут
Киндасовцы блины пекут (фрагмент)
Киндасовцы поехали в Питер
Hebo šyö hiiren pežän
Tämä iče pl'ettieččoo
Hukka suamo hišn'ikka
Rebo voruičči kanazie
Huuhmaru pannaa l'yyhtehus
Kondie on hišn'ikka
Kondie laškeiččoo berluugaa
Mintää kudžahaizie rojuu
Kondie rojuu
N'äin kondien pezia
Loššin važaista silitin
Lošši hävittää šarvet
Iel'l'ä tapettii loššie
Jazva
Kuin nahka luajitaa
Oli miula koirani
Kakši kuniččua laššin
Paraš ohvotta
Rebuo ni prišlos'
Mi on oža?
Bunukka da buabo paissaa
Kuin talvella primitujan kezie
Ken jyräjää? Muna jyräjää
Kolme guzie
Travat (mjata, mus's'ikke, mieruani)
Ken kakšinazie šuah
Kazitta ei šua, muru ša
Leppäzel'l'ä dubinalla tappaa
Продолжение 1277/14
Miul oli t'yt't'özel'l'ä
Kazi voruičči mavolda šilmät
Oli sviiženjanaё
T'epon Vas'a oli bohatta
Madua on joga šahalla
Vašta avuttaa
Koža luajitaa vaštua
Miän d'iedo šano
L'eppä
Mie ka en varaja
Žiivatta iskiettii
Paha on paha
Oli kakši vuotta
Tuligo rebo kyl'ää
L'ehmä igävöiččöö
Pidää bariššoi
Tuatto hyvä, ni važan'e hyvä
Pagana maido
Mado n'okkua
Liijat hambahat
L'ehmäl'l'ä kieliššä on lookko
Tahnua ei šuvači žiivattua
Kondieda oblozittii
Olen n'ähnyn kondieda
Oli Pedri-d'ied'ö
A oli tämä
Nos'ilkan otti Kutuzova
St'öpičan buabuška
Ukon vemmel
Dendua lykätää
Grobua on jygie kandua
Pikkurun'e poigani
Miän diedolla pidäis
Paissah i miän
Ruaji da uadu
Ruaji da uadu
Utlikovan Peša
Pokoiniekka muan piel'l'ä
Pezijäl'l'ä makšettii
Grobu - makšu
Miun diedo sano
Meil'ä tuatto kuoli
Prostičenda
A ku ken on nadojeinu
Soročinat, devjatinat, yödistumašša
Vierolane, mierolan'e
Kiirikkä
Ka mull on jiekšitty l'ehmä
Koivun pahka
Tuulen pežä
Tuulen n'en'ä
Torjua kaivoimma
Opokan rošša
Kuundelemaa käädii
Ildaa istumašša
Kui iel'l'ä pruasnuidii
A virtä t'yt't'önä ei laala
Iel'l'ä kaikki tarkeimma
Miän ei jätetty pardaista
Andago bohatta ruista silosuuja
A primečäjää lunda myö
Puuh oli nooššun mušta mado
Vaskičča n'okkua
Miun muamo n'ägi madua
Vaskičča mado
Ken jyräjää
Tähkän'e kirbuo
Lunat kizatah
Ukon vemmel
Kuin pominuujaa, soročinat
Žal'nikka
Ruadeničat
Sviiženja
Nagris, pyhähärčy
Čirpipiiruat
Miän polossulla jätetää
Pidää harava šidua peržieh
Kiirikkä
Il'l'ä t'erävää tuloo
Lansei, kandreli
Bäblövä Oodi
N'ikana
Krimskoi starikka
Kylie myöt' čurattii
Čuuduzina
Tiifinäh pozovetu
Venčaičiečettii
Hebozie kropittii
Iel'l'ä meil'ä
Mie pijin kahta l'ehmie
Ei laškieta kengättä lehmie
Paimen kierdi lehmät
Ez'ilupšymaido
Adran sivoin
Kui l'ehmie ruokitaa
Lehmien nimet
Mie iče muissan baršinua
Kui käädii kozjomaa
Gadaičimma
Bes'odat
Vuate
Tuulda pakkoimma
Mie iče vierrin
Kui muamo da tuatto elettii
Koivun pahka
Pordimo šordi jänikšen
Nozr'at liččua
Koiran mie l'ubuičen
Koiran kielessä l'ekarsvo
Mado n'okkua koiran
Tämä on opasnoi
Mado grebčanke
Myttyzil'l'ä dubinazella taputaa mado
Mado rieččo, mavon kettu
Vaskičča mado
Mavot šuahah pojat puušša
Mavot kiimitää
Kazilla valgei hännännokka
Koira ei varaja madua
Kazi ei el'ä
Kuin spruavie heboni
Hevoista emmä jouta
Jäniksin nahka
Kondien raavat
Kui jänikšel'l'ä pannaa raadoi
Haada hukkala varoin
Huuhmar hukilla varoin
Olet käänyn pyyhyzie
Anžua pijettii
Kui pannaa kuuhmaruzie
Birčovan käävää
Kuin meččoloih kääväh
Šiinä magualin yödä
Kylä palo
Mistä tämä Karjala
Opokašša oli kyl'ä
Kaskie n'i prišlos'
Kolme šurmua
Šuoh kattaa
Myö viel'ä kolmen keži
Miun vel'l'i oli šielä
Kondie liččon
Kondieda käädii obluavalla
Krugom vuuvet olen mečäššä
Sie oletgo n'ähnyn kodua
Iel'l'ä joolun meil'l'ä rahua
Lahnan kuvušša
Riižä
Nuottua joolu
Heidä pidää venehellä
Yhen elies's'äi sain
Kuin peitäh nazevkazie
Norka puuttu merdaa
En tiedän snahua
Kuin kääväh kuuričalla
Iel'l'ä brodimma
A iel'l'ä toko Čelin'äl'l'ä
A ka mie kniigua luvin
Jäzie ongittamas
Kukon kuari
Kooz ragistan
Taivaste kirbodan
Taltu
Mahamies
Jogo pyhätpäivät jarmankat
Ad'vos
Pruaznikat
Pyhäsaari
Meidän pandih primetät
Hiveldysheiny
Pidän lutit työtä
Mavon kettu
Madot nagin järves uimas
Jouhičču
Laste häkyttäin
Ambujaine ambui
Piäsköi lindune
Kägöin muarje
Lepästi vastasti oletteltih
Mi se on tuulen nenä
Eigo tuuldu nostahttu
Kous suarnat sanottih
Kaliinuška
Kieran uhtin
Iivanampäivy
Ort'uan randah käydih
Pedrumpäivy
Jordan
Vuodehizet
Ruadeničat
Vie čikat oldih
Kuolim pruazniekat
Pominkat
Čaške valetah
Minun täs kydy kuoli
Rannas silmät pestäh
Ende ei ni laskedu kalmezimel
Prostimine, ristu, lurvehtandu, pajatandu
Jyged on kuolla
Ken on omahine
Kui Pisarovan Griša naičči
Ka oli Loginovalla mazurikke
Viinua ei juodu
Šobua peštää
Šuovatta päivä
Lapsen boleznit
Lapsien kačonda
Pereh
Vuate talvi - šoba
Hiemuat
Mučon šoba
Kuin tädä kuvottii
Urohot ruattii
Voida kolaatettii
Šyömizet
Enne ruavoimma
Perti
Koda
Muamo da tuatto
Mado Jaroešša on kalua
L'öttöloga nazivaičieččo
Pyörykkä lammi
Arzuamo
Kuuričat oldii
Pri carizme kaivettuon
Kondratta
Norka
Oravua on tri goda
A ka ei suanun nähä
Kondie talvella magua
Ne muatah yl'ähänä
Tedri mänö lumee
Pordimo
Iel'l'ä obložittii
Val'l'icimme ružjie
Sukan' om parembi
Om mouzie koirie
Koiralla lihua emmä anna
Koirua val'ličemma
Opaštan en
I ka tänä vuona
Koira tavotti mečon elävän
Oli hyvie koirie
Muamo šaneli
Kuavehtieččoo
Sih gi okolie
Obhoda
Ol'eskat' dvorovikka
Lehmä laškietaa
Pruaznikat
Bes'oodat
El'ettii kyl'än r'onašša
Nagrehen uberimma
Kooža vil'l'at kyl'vetää
Midä urohot talvella ruattii
Ku hiili prinkahtaa
Čiganat käädii
Roštuona
Jo olin muččona
Kooža ordirilla käädii papit
Kooža jyräjää
Primietittii
Ruavoin vošoboikalla
Kahičč oli palan
Miän kylä
Kačottii kezie
Hukka-ruagačču, kudžahikko
Lutikat
Iel'l' oli hukkua
Oli Piisarissa akka
Oli Gorkim peräl'l'ä kondei
Kerran yhen tavotin
Merdazie pejin
Pervoi ongittai olen
Oli miula pandu muah
Gazietašša luvin
Luajittii hiihmaruzie
A iel'l'ä katettii verkolla
Pyyhyzii kävyin
A oli slučei Ontolla bratkella
A tappaa tapoin
Oli Kruteskoi Miša diedo
Govorova Vas'ka tappo
Ka minka Vas'ka tappo
Ka oli miun vel'l'i ohuotalla
Miula kakši koirašta viedii
Hukkie et ole tappan
Rebuo et ole tappan
Oli slučai kolhozašša
Kansi šyö zdorovo
Kuin anžua pijetää
Oli toine slučai
Mie näin kahta madua
Okazja
Kyl'äššä Gorkiella
Ka Kandratta
Männö vuonna ongittamašša
Anžoil mie tavottelin hyvin
Rebuo on vidimo ni vidimo
Jänikšy šuvačen tapella
Tedrilön kiimah en ole ohvotnikka
Mänin täh čainoizee
Kerran Mišanke
Olimma na sorivnovan'jo
Ne prišlos', ei šuanun
A šidän oli kerran slučai
Kiimašša
Tožo šiškon koira
A kolmandena vuona
Tänä vuona
A šidein yksin tapoin koiratta
A sidän oli vielä slučai
A sen oli slučai
A oli slučai što kakši laššin
A šidän oli slučai moine
G ei n'iittee/ a männä vuonna
Se ž on
Mie ku tänne tulin
Ka on gor'a
Meččää mie zabludiečen
Ka halgua tuuvaa
Kui mie kazačihoina ruavon
Kui mie zvattiečin
Fed'ä-diedo, kozjo
Ga em männiin ni (miehel'l'ä)
Svjatkina
Peitokkali miehel'l'ä, zaduatka
L'is'onkan Mit'a
Päävä kezro// mučon ruavot
Mučon ruavot, ozran kylvändä
Druška, škotinda, sorokka
Pyhinä šöimmä (šyömizet)
Kal'u hašta luaimma
Iel'l'ä midä ruattii
Oli yksi istorja
Kui nahka obdielajaa
Mie olin zabolieččen
Turkinahka
Mih varoin parki pödö
Poiga ošti samovuaran
Gor'an oli čuaju
Kuin lapšen šuat
Gorkien kylä
Klimovalla oli bajari
Šovat, šarran kuvonda
Ruadaa pidi
Perehet oldii šuuret
Rihtä puičimma
Tuaton pereh
Diedo toko muisteli
Hein'aiga
Bukani lienet
Gadaidii
Peld-aitta
Kui luajittii šuurimua, talkunua, pyhävoi oli
Javon lluajittii
Jarmankat, tatarat
Barsina, jarmankat
Kuin pijettii svuadbua
Pyhät, syömizet
Ziivatan kačonda, ruokinda
Nahkua luajittii
Endine perti, kyly
Diedo ruado
Mucon šoba, bes'oda
Kuin pelvašta kazvateta, kangašta kuvota
Kuin ruista kažvatetaa
Šoba
Kuin ajetaa kaškie
Midä tuatto ruado
Tiedoiniekke
Kyläd
Ende primetuideh
Taivasta kačotah
Viendyö (продолжение 1258/4)
Miän ruavot
Jieksindy
Ku ukko kuolov
Rodn'at
Rodn'at
Ukon tuhme, lepän rouge, pocin muarja, räbinän muarja, muut marjat
Pahus, oza, lykky
Ravvan vihat, tulen tuskat
Vezi syöbi jallat, kazin karve
Lapsi, hänen baalovoindu
Kazvain, koiran nänni, niilöi leičindy
Unet ollah kädeh
Primietuid
Nouzoogo pokoiniekku muaspäi
Lastu ei sua pahal sanal sanuo
Boleznit (rožo, mečännenä da mut)
Lekarstvuheinät
Pyhägröi, muahaudu
Ambajaized da käkyöin täi, kägöi
Pogostat da mut
Joučen- lindu, piečköi
Mavot
Opastuin lugetelmah
Venčale lähtijes nevvottih
N'edugat
Lapsien ristindy
Lapsien kazvatus
Svuad´bun jatko
Svuad'bo
Lehmän da žiivatoin boleznit, nimet
Paimoi rihotahgo, hänen palhaandu, lehmäl kellos ruskei ribum
Meččy peitteego pahan jället kondie
Sviižoi
Hyvä paimoi, paimendielot
Jyrgimpien ehtii, virbua
Čigan nevvoi
Kui žiivatat laskei meččäh
Ennevahnazet praazniekat
Tuohuksen viritin
Tinan valandu
Syndyt kuundelemas
Smuutannu kävelendy
Jordan
Illanpäivy
Ristsuaren niemi da pyhä-pedru
Nuotta dielot
Šyömizet
Päikečöi, ehtkečoi
Kangahan krasindu, korvalline, košto
Sobien pezendu, mujutandu
Kangas
Pelvahan ruado
Kui ajetah kaskie
Kui enne lapsii kazvatettih
О свадьбе
О прежней жизни
О себе
О курной избе
О выпечке, о домашнем хоз-ве
Как ткут полотно (прод. №1251)
О грибах, о пище, о посуде
Охота на дичь
О прежней жизни
О рыбной ловле и охоте
Я по ягоды ходила
Случаи из деревенской жизни
О себе
О своей жизни
Разное из своей жизни
На толоке
Разные случаи из деревенской жизни
Какие звери, птицы и рыбы водятся
Постройка дома и бани
Как делают дровни
Как гонят деготь
Как выделывают кожу
Как ткали полотно
О болезнях
О пище
О прежней жизни
О себе, своих родственниках и других жителях деревни
Как поп собирал доход
О лесозаготовках
О полевых работах
О жизни при барщине (как барин женился на крестьянке)
О своей жизни
Kus paimō paimenzid?
Как раньше жили (о пище, ожежде, рыбной ловле)
Как ткали полотно
Отел коровы
Об одежде
Обработка шерсти
О выпечке, о пище
Заготовка грибов и ягод
Заготовка дров
Как хранили картофель и репу
О сенокосе
Рубка подсеки. Что сеяли на подсеке
Как лелали лыжи
Как копают колодец
О прежней Радогоще
Как искали овец в лесу
Как охотились на тетеревов
Как охотились на медведя
Как варят пиво
Siperist tultii Karjalaa tehtii oma talo
1942 v. vietii Siperii
Sota-aikan elettii metsäs
Miul ol' pal'jo lapsii
Veträtii, kuunvalos
Toukunpesu
Ennevanhaa puitii käsil
Elettii kalininskai aplastis
miul elliit hiät 1922 v
Sota-aikan ol' nälkä
Ennenvankasist käist
Talnel palkattii tupa
Kesäiltan äytii kuominal
Leivän paistamisest
Pellanaan Meträämisest
Talonpojan töist ja metsätöist
Jltamis Käymisest
Joulun käytii linkumas
Joulun käytii linkumas
Piettii Simunae
Nuorunen ajast
Leinän paistamisest, syltyn keittämisest
Heinäajast
Karjalaa tulemisest
Pojal piettii sorjat hiät
Miten tutustuin miehein kaus
Tahoin jiähhä pojestust
Kotityöt
Kouleen käymisest
Käytii häis
Jssää pit kuunella
Miten elettii katon ennen sottaa
Siperin elämäst
Lässiit tihvii
Siperis mitettii hirsii
Arehhilloi karjaamas melsäs
Talloo vahtimas
Pakkatyö
Tietyät ja metsätyöt siperis
1942 v. vietii siperii
Sota-aikan ol' pajokat
Läsiviin hoitamine sota-aikan
Työ Leninkratin rihmatuaprikas
Nain merkitsenän unen
Sijanporsas läyty kavväil 9продолжение 1237/9)
Sijanporsas hävis syksy
Jiätii ilman kortteerii
Karjatöistä
Peltotöistä
Poika hävis (продолжение 1237/4)
Poika hävis
Matkal varastittii suappaat
Käytii työs kirpitsa savotal
Miten elettii siperis evakuatsis
Prudovon'e brihat oldih toračut
Bohatat köwhie rodn'ie ei kehata t'iediä
Prudovozet srojittih oman kirikön
Bohatat piet't'ih kazakkoida
Prudova kyl'ä ol'i bohatta
Halguo laškima vet't'ä myöt' l'innah
Vez'iaigah l'äks'imä ruwčašta poikki kirikköh
Miän kyl'ä šeizow ruwčan rannalla
Hebozen puri hukka
Heboz'illa oldih omat kalmat
Hebon'e šyöččieči
Ajel'ima hebozella jarmankah
Gos't'ih tuldih rejel'l'ä, a lumi i šuli
Hebon'e potkai i tappo mužikan
Hebon'e ol'i yl'en hajukaš
Hebon'e ol'i zarokanke
Kuin myö ajel'ima hebozella T'ver'ih
Ajan mie kerran hebozella šel'l'äššä
Nowz'i tuwlenn'en'ä
S'viiz'en'ienä meččäh ei voi männä
Morokkan'ihašša (болото) on äijä zmejua
Tuwčča proidi, i l'ien'i hyvä šiä
Rais' pergi ogordat
Ol'ima n'iwt't'ämäššä, i nowz'i šuwri tuwčča
Nowz'i tuwčča valgienke rannanke (ограде!)
Kuwdoma; t'ähet
Miän jovella upotah
Jovella keviäl'l'ä
Palaunuz'illa rahvaš awtetah
Kyl'äššä mon'ičči ol'i požuaruo
Pahalla kohalla ved'el'öw
Yökšymä mečäššä
L'äks'imä myö Feklanke gribah
Žiivattua, l'ihna myömäh ajeldih pokrovana
Obiednalla ajat aivokkazeh
Talvi ol'i lumikaš
Juovut s'inizešša šavušša
Vilulla kiwguada l'ämmit'et't'ih äijäl'di
Tver'ih ajamma Oržovan kawtti
Mečät, pellot, ruwvat
Oma kyl'ä, susiedat
Korvissa piet't'ih uzn'iekkoida
Akat l'ečittih šybl'ie
Piäd'ä pez'imä porolla
Moržien panow kuldazen sorokan
Naizet piet't'ih sorokkua
T'yt'öt tukkie pl'et'it't'ih kossoih
Kukkua en'n'ein pert'is's'ä ei ollun
Karas'inalampa
Talvella istuma t'eponke
Svičča
Illoilla issuttih pärienke
Kuin složitah l'ožankua
Varren kirveheh ažetetah koivuzen
Kirveštä toko hivotah
Pilah luajitah rozvodan
L'eikkuat čirpil'l'ä šormen
Čirpie pid'äv hammaštua
Kossalla en'n'ein n'iit'et't'ih kagrua i ruista
Oššat uwven kossan
Kudoma holstihiz'ie, heid'ä kruas'ima
Puasmat; šein'ä
Kiäminkoda, tuwrikka
Stuavat; kuin kuvotah stuavoilla
Talvella kuvomma, keviäl'l'ä valguamma
L'innut ruvetah luad'imah pežoloida
Keviäl'l´ä järešt'äh l'en'n'et'äh l'innut
Keviäl'l'ä järešt'äh l'en'n'et'äh l'innut
Keviä; vez'iaiga
Jogi jiäd'yw
Mi rikko l'eibie, pelvašta, orahie
Roštuoh šuat ewlun lunda
Puimin'e
Šygyžyruavot pellošša
Il'l'än jäl'geh ei voi kupaija
Myö pruasnuičema kazanskoida
En'n'ein ol'i äijä pakkuojas't'a
Sroičan päivä, kuin gul'aiččima sroiččana
Iivanan päivä i Pedrun päivä
Pelvašta derie i ruista l'eikata on jyg'ie
Kežäruavot
Rais' perdi pellot
Nowžow šuwri tuwčča
Vihmakežä
Kuivana kežänä jumalalda pakotah vihmua
О себе
Keviäh šuat ei fat'i žiivatalla ruogua
Moid'ä kumbazella mualla i konža kyl'vet'äh
Enžimän'e kukkiw tuomi (čer'ohma), virba
Keviä, vez'iaiga
Talvi, talvie myöt' vuotetah kežiä
Vuaša
Olutta keit'et'äh l'eiväšt'ä i botvin'jašta (ivyštä)
Kuamenkat i l'ožankat
S'iiz'ima, kowkku, havu
Nogiloida pid'äw šordua
Kiwgua, kuin hän'd'ä luajitah
Palat't'iloilla toko muattih
Mid'ä šeiso pert'is's'ä
Pruazn'iekakši pežet pert'in
L'ähet huwhtomah avandoilla
Rubiet paistamah... (посуда)
Posuwdat šoppiuglašša
Kaivot
Lotkat, plotat, luavat
Heboz'in n'imet
Hebozet zat'inkanke
Pikki... (назв. по 1, 2, 3 году)
Hevos't'ä pid'i mahtua oštua
Hebozella raččahalla,
Val'l'ahuš, val'l'aššat hebozen
Rruazn'iekalla ajel'ima kor'jazella
Reijet, talvella l'innah rejel'l'ä
Hein'iä, tuahta ved'iäs's'ä t'el'egät
Čuajukši kuivaimma buolan l'eht'ie
Šuwrešša pyhäššä paistoma rist'ie
Paistoma kaikenmuost'a piroškua
Taiginašša nagole ol'i muijotuš
Puiččima toko briwžoilla
Kyl'yö ewlun kyl'bimä kiwguašša
Tuwl'imel'l'iččä
En'n'ein kyl'vet't'ih l'iinua
Voizavodalla l'yöd'ih voida
Šeizo jovella mon'i mel'l'iččiä
Jovella luajitah kololoida
Miän jovešša on hawgieda, ahvenda
L'ehmä jäi meččäh
L'ehmä šyöččieči
Paimen, hänen šuorivo
Dorogah hebozella otetah turbaččuh kagrua
Žiivatta šöi ruwmenda i čyl'kyö
Lambahat
Kažvatat važan
Ruwvat žiinatalla varoin
Kukat i travat l'ekarstvakši iččiel'l'ä i žiivatalla
Gluhoida koivuo vaššakši ei katata
Talvekši keriämmä buwlua, karbaluo
Mit'yt´tä puwda kažvaw miän mečis's'ä
Syömizet pyhässä, jogopäivä, ruavolla (mečässä, pellossa)
Jallačit
Vuattiet pruazn'iekoin i jogopäivä
Kyl'is's'ä pruaznuidih pruazn'ikkoida
Kuin nuorizo viet't'i aigua; kizat
Kezr'iämäh keräwd'ymä yhteh
Halguo ved'imä Pogrelovah
Kevyäl'l'ä kävel'imä parkih
Lapset čuristih goralda
Lapset aivoin zavodittih ruadua
Mih kizattih lapset
Kuin kažvatettih lapsie
Lapsie ris's'itet't'ih
Nain'e suaw lapsen
Suad'ibassa toko rikottih
Karielan'e suad'iba
Omah pereheh n'äh
Kävimä susiedoih talgoh
Ruista uberima puwn'ah
Kuin juattih muada; polossat
Dengat end'izet
Mil'l'ä mitattih l'eibiä, šuolua, karas'inua
El'än'dä miehel'l'ä mužikan talošša (беседа о родственных тарминах)
Voida kolawttima i koppima äijiin
Šuwrešša pyhäššä maiduo ei šyöd'y
Maido talvel'l'in'e i kežäl'l'in'e huomneš i ilda
Žiivatalla (šyötät) juotat herua
Talvella šöimmä mugieda maiduo
Šeizatat maiduo padaz'issa kiwguah
Har'jua luajittih šugahazešta, ruvalla valettih
Keviäl'l'ä koivuloista kerät't'ih mahlua
Hiil'ihawda
Kiwgualla muattih, šeizatettih čun'ie
Päre palo svičašša
Varuštima koivus't'a päret't'ä
Hiil'il'öid'ä šammutettih čugunah
Havulla pywhit puad'iin i šeizatah l'eivät
Halguo varuššetah šygyžyl'l'ä
Kyl'yh n'äh
Kyl'yh hiänet vaššanke
Lehekšeh käwväh sroičan jäl'geh
Lapšet pien'enä zavodittih awttua pereheššä ruadua
Tyt't'ölapšet školah ei piäšty, pidi kezrät'ä
Lapši it'ki yöl'öin
Lapšet äijän l'äz'it't'ih
Bobuo lapšilla ol'i vähä
Kuin šyöt'et't'ih lapšie
Lapšet n'än'kyid'ih pereheššä nuoremb'ie
Pappi panow lapšella nimen
Lašta staraidih kerdah ris's'it't'iä
Räbin'iä talvekši kerät'äh
Miän kyl'is's'ä on i saduloida
S'iemen'd'ä kažvattima koissa
Ogordašša kažvoi hern'eh
Pyhä šyömizet
Bukvua hawvuttima puašša
Mit'yt't'ä einehtä konža uber'itah
Ogurčat talvella aitašša kyl'met'äh
Pomidoran okšie pidäw katkuo
Ogurčoida vilulla katetiin
Morkuloida pid'äw harvennella
Valuas's'a vet't'ä tuon jovella
Ogordua pidäw kit'kie
Luwkat i morkut ei varata viluo
Keväl'l'ä ogordan kaivan
Važa imöw l'ehmiä
Žiivatta ei tule yökši kod'ih
Akat mahettih ottua spoorost'ie
Tulow šuwri n'el'l'äpäivä
Žiivatta l'äz'ewd'yw
Tihet, šiäkšet, puarmat
Čolapaččahat oldih toko dolbittu
Talvekši čolapaččahie uber'itah
Mez'ivuoži, čolapaččahat čolat rojiečetah
Kyl'äššä ol'i časown'a
Čuraima jogie myöt'
Hebozen muasl'inčana šuoritettih
Kirikkyö ol'i monešša kyl'äššä
Kirikköh kävel'imä Ivnovskoih
Kävel'imä pod'onšillalla
Ajel'ima hebozella Tver'ih
Gribua kuivuamma, šuoluamma
Miän mečis's'ä kažvaw gribua, mar'jua
Meččä žiivatat i l'innut
Alazet, kindahat
Nahkašta luajittih ofčinua, ommeldih jallaččie
Heboz'illa ajel'ima Pogrelovan turguh
Heboz'illa ol'i zat'inkua
Hyvän l'ehmän primietat
Važan jät'ät rovukši
L'ihakši on l'äht'ömä parembi is'kie
L'ehmä kandav, kakši n'ed'el'ie maiduo ei šywvä
L'ehmiä ei l'ypšetä ymbäri vuotta
Čyl'ky män'i žiivatalla
Keit't'imä stuwd'en'ieda
Lambahie kerit't'ih kolmičči vuwvešša
Heboz'illa ruadoma kaikie ruaduo
D'iedo kanua ei pid'än
Kuin juotettih i šyöt'et't'ih žiivattua
Kaikki žiivatta šeizo omilla messoilla
Žiivattua pid'imä äijiin
Sv'atkoina šuoriečettih
Muasl'enčana čurajima
Kyl'äššä pruaznuidih pruazn'iekkoida
Bes'owdašša t'yt'öt karrattih
Mih kizattih lapšet
Kävel'imä goralla čurajamah
Kuin šuoritettih pien'ie lapšie
Dorogah pandih turkie, tuluppua
Kengiečet luapot't'iz'ih
Viil'et paijan
Holstašta ombel'ima kaikkie šubi
Kangašta l'evit'et't'ih lovalla
Langua kruas'ima l'epäl'l'ä
Mit'yštä langašta midä kuvottih
Kudoma toko uzoroinke
Ruaduo ol'i ymbäri vuoži
Mid'ä piet't'ih piäl'l'ä, jalašša, piäššä
Miten näitä vietettiin Skuoritsan seurakunassa
Hansin Jukka
О себе
О себе
Miten häitä vietettiin Lempalassa
Kolmii
Röntysköistä
О себе
Šykyšyllä lähettih nuotalla
Jälki Pohroččah šuat'en potakat kuokittih
Läksimä meččäh heinällä
Kašvatettih l'iinua ta pelvašta
Mitä kašvo peltoloissa
Kulkima šukšilla ta venehillä
Meččätöistä
Omašta Akonlahen kyläštä
Tyttäret aparua annettih
Miula sorokkua piäššä ei ollun
Kuin ennein miehellä mäntih
Tyttöparilla ei ennein kisattu
Tytöt čuipotettih
Pruasn'iekalla kävimä etähäkšie
Stuprit repušša kyläh šuat'e
Mitä luajittih tuohešta
Meččä kun rupieu palamah
Vimeset tukit nazivaičih häntä
Jokie myöt'en puut männäh iče
Juoksima poikki lauttua
Koškiloissa lautat hajatettih
Poutuš ol'i n'el'l'isnurkkani
Uitošta
Šuolattih šientä
Petäjyä ta olkie šöimä, konša oltih pahat aijat
Huttuo keitettih jauhošta
L'ihua on kovua tai pehmietä
L'ihat keitettih
Kalarokkua keitettih
Mečäššä keitettih rassolua
Pihalla pit'i keittyä mečäššä
Heposilla pyörit'ettih lauttoja
Ennein meččyä hakattih
Ryšäh mänöy heponi rekeneh
Kalua pyyvettih pyrrillä
Šukšella miän piti matata
Ei ne kaikki šuata peryä pityä
Venehet ol'i n'el'l'ilaitasie
T'iet oltih pahat
Ol'i šoita
Huuhissa šientä ol'i
Muššissa vuatteissa kaimattih kuol'ijua
Oltih talvipaltot
Kisah tultih nin oltih vorsat
Rinta-rošši
Nenäl'iina ol'i koprašša
Kaklušta ol'i stoikka
Talvella oltih korvat (röijyt)
Kuin koštuo luajittih
Pikkaraiset tyttöset n'ise oltih koštoloissa
Siiččua oššettih kaupašta
Šulkuset oltih kaklapaikat
Jupkie virkkasima
Kesrasin loimet ta kutiet
Emmä šuattan t'ikuttua
Monta ol'i t'yötä
Kävimä lehen riipuh
Mie olen n'eičyt nin miun pitäy paistua
Riihtä puimma ta jauhokivie panoma
Lapšien pitäy t'ietyä oma kiel'i
Akonlahešta kävi pappi
Leht'ie leikattih ta riivittih
Šuo- ta peroš heinät oltih
Kontokki on kylän n'imi
Jovet, järvet
Mečät
Peltoloissa ol'i
Mal'inua ol'i äijä
Kiveštä ol'i aijat
Kivikkö perä ol'i miän kylä
Šoita ol'i pitkie
T'iet kyläštä ei oltu hiäviset
Kylän eläjät
Rahka-maito
Mämmie viluh veteh hämmennettih
Voltuška talkkunašta
Meštuo luajittih
Nakrehešta
Šienikukko
Kalakukko
Kolaččuo ta keitin leipyä luajittih
Kanua ei ollun
Vierahilla sriäpittih kakkarua
Voi pantih rasih
Leukkoleipyä otettih meččäh
Ruuvat
Räkät, puarmat, polttajaiset
Skokunat
Kontie revitti naisen kun l'ienöy ollun hänellä poikalapši
Kiärmehie olen nähnyn
L'intuloista
Okafie-tät'i ol'i umpišokie
Miun pit'i t'ietyä äpärehistä tai lehmistä
Miän ukko ol'i viisaš mieš
Šiänalua kivist'äy
Ihmisen vartalošta
Miuhu tultih šulhaset
L'evan Vassel'ei rupei muokkautumah
Puapo otettih lašta hoitamah
Kakši netäl'ie kihlojen alla on neičyt
Ei ollun marjah aikua
Ämmö toi kalakukošša kultarahan muamolla
Muamo ol'i skuuppa
Ukkol'ašta muamo ol'i tuonun šiemenet
Heposella panemmä potakkua
Karšinan penkirellä pantih potakkua
Vettä mäni karšinah
Perttie peššeššä laulettih
A myö kun kerran šuurella pešulla pirttie pesimä
Eri kohašša ol'i l'iävä
Kaivošta
Ukko otti toisen akan
Hekla ol'i kaikin kaunehempi tyttätistä
Vassil'ei ol'i mukava mieš
Okafie tät'i halteutu
Šukuniemet
Об оленьей упряжи. Как запрягали оленей
Беседа на бытовые темы
Maxt mij tāttim pobba kon’ttɛ
Maxt paštkuili pāstat
Как шили обувь
Miaheɛs’t ban'džim, ban'džim, ban'džim
Kon'di šil’lim
Kuas’s’ ɛverist jīlim, vuudasjōdest
Āhkeľsijdis’ť jīlim
Livasella oli mikä n'imi
Lapšie ol'i äijä
N'imet anto pappi
Oli köyhyä tai pohattua
Tetrišellä ol'i monta kauppua
Vuaralyläššä ol'i kirikkö
Mimmoset oltih pellot
Haukanmarjakši nimitettih karpaluo
Marja- ta šienipaikat
Mujeh karjat tultih lume šatiella
Nuotašša ol'i pullot
Mujehta pyyvettih nuotalla
N'iemet
Palojärveštä lohta pyytimä
Iron šyrjellä čäijyö kašvo
Kulettih polkuja myöt'e
T'iet
Šuošta poikki luajittih tietä
Maxt jarka jīliš
Luajittih kekoja
Беседа Артамона Семеновича Сергина с Ириной Кузьминичной Черных
Nurmie peretäh
Maxt kåvvas tuijīš
Kylä oli pieni Rökö järven rannalla
Puohei̮vuim vuaijim nut’t’ i jīlim
Maxt k’ɛm’m’i kuarɛnt
Maxt vuai̮jiš talva i k’assa
Mi̮ttem zvīr’ li vārɛs’t˙
Ki jīli si̮r’vis’ jōurust
Maxt svad’ba sīruš
Tämä on koulun talo
Maxt vi̮tti̮m puoht
Mujeh oli Kivijärveššä šuuri
Kahekšan lašta oli
Maxt jarka jīlľiš
Tuatto heposella kaupičči
Maxt jarka jvellim
Oli puoli hevoista
Maxt mij mii̮httoš Vud˙d˙asjōgɛsti pɛzsūllost
Alettih pojat kirjua työntyä, a mie en šuatan lukie
Kuas’s’ jīlim Vud˙d˙asjōgɛst uc’ pɛrti̮st
Työtä oli pikkaraisena
Mij jīlim Vud˙d˙asjōgɛst
Mij jillim talva siidist
Kivilöissä on piruja
Olen kipie
Kaheškymmen vuoši oli kun mänin miehellä
Kuas’s’ mij p’astɛkčolmi̮š pōbba kōn˙dim
Mej jālsti̮m Kalinvuajvist
Maxt kuisim kalsiš n’ark t’āčɛ kui̮dit
Полилог: Федор Романович, В.Р. и Мария Прокофьевна
Kivijärven kylä
Maxt jarka jil’liš mūrr olma
Omašta kyläštä
Ki jilli āx’k’elsijdis’t˙
Ei ollun kouluja
Maxt n’umt tuijāt
Maxt kihttiš p’ɛcjāvv
Kuin ennen pruaznuidih
Maxt jarka jil’liš
Mumti̮m pormuš lie
Jamrin˙ nɛm, vuai̮j nɛm, kušk nɛm
Mittɛm zvīr’ lie tal’ paikkes’t˙
Mi̮ttɛ kuɛl’l’ ľai tal’l’ jamri̮n˙
Maxt k’asti̮š pohei̮. Mij kucutin pohein vuaijim
Maxt sāni̮, kier’r’es’ tuijiš
Maxt jarka jil’liš. Mij jillim nutt
Pojalla oli viisi vuotta, kun ukko ajettih Šuomeh
Koira ol'i pošti joka talošša
Kanua ei ennen ollun
Hevoista, lammašta piettih
Härkä ol'i karjašša
Paimenella ol'i tuohista luajittu truba
Kondie ol'i ennen l'ikkeheššä
Vanhah aikah paimen ol'i meilä
Matelajalkan'i lehmä on hyvä
Kuin kažvatettih lehmiä
Šientä kerättih talvekši
Primietittih vanhat
Korvah pandih buola marjat
Vähä poimittih mussikaista
Joka marjua ol'i
Olen ollun mečän palošša
Mimmoset oldih mečät
Riivittih leht'ie, petäjät šunoltih
Rehuo ennen ei ollun
Mimmoset ollah heinät Jyškyjärven luona
Elettih šavupirtissä
Gorbušoilla n'itettih
Kivellä jauhoma
Köyhällä vähä pelduo, muata annettih pojilla
Riiheššä puimma
Šeiččemen ol'i lašta kun tuatto kuol'i
Vanhanaikaset pruasn'ikat
Kuin nuoriso kisattih
Oltih šuuret košet
Höytie košešša ei voi uija
Jovet, järvet
Talvella ryžyä da verkkuo kuvottih
Kuin leikittih lapšet (eloisseldih)
Laulettih šuomelaisie piirilauluja
Nuoriso besoudašša oldih
Ei otettu miehellä tyttyö lapšen kera
Eruo ei ollun n'i konša
Toiset toisilla autettih
Kuin lečittih rahvašta
Tul'it'ikkuo oli
Oltih karas'ina-lamput
Šugie oššettih
Mužikat poltettih truupkua
Vuattiet kataitih
Huuhottih vuattiet avannošša
Vuatetta peštih aldahissa
Halkuo pil'ittih da halattih
Maito pantih patoih
Vaškikattilašša keitettih rokkua
Jauhuo pijettih ropehessa
Kakkarua paisettih riehtilällä
Voita piekšettih härkkinällä
Marjah käytih korvinkalla
Korennolla kannettih vettä
Kras'imattomat ol'i kaikki
Mitä ol'i pirtissä
Venyähen kielellä meitä pappi opašti
Kuopašša pijämmä kartofel'ie
Talon paikan vibiraičemma
Šovašša en ole ollun, ol'in vanhembi vel'l'i
Olen elän täššä pitkie aigoja
Kyläššä oldih pajat
Strojin liävän
Oli aitta
Strojima kylyn
Pirtissä oli komoda, polčat, vuarnat
Kuin taluo srojitah
Kuin verkkuo luajitah
Ol'hovoista čurkasta starina
Rahvas oldih hyvät Jyskyjärvessä
Antikainen on miun mies Toivon vel'l'i
Olin kaksi vuotta sovassa
Vilkalla ei syöty n'i konsa
Suomesta tuotih zontikat ta kalošit
Syötih yhestä staučasta
Ei ollun zanaveskua, krovat't'ie
Nurmet oltih paharaizet
Kaikki oltih köyhät
Tuatto ukko oli oikein köyhä
Kuin ennein suoriuvuttih
Sientä i marjua kerättih
Mitä ennein keitettih ta paissettih
Lapsilla mie sanon starinua
Opettaja oli venäläini
Karjalaiset t'ijettih venäjän kieltä
Papit oldih venäläiset
Käytih toin'i toisen luo gost'ih
Druužno elettih ennein, riähkyä varattih
Leipyä ennen vejettih Kemistä
Heinyä n'itettih viikattehellä
Kynnettih adralla
Poštie venehellä šouvettih
Anša punottih jouhešta
Mečällä käytih koiran kera
Talvella nuotalla pyyvettih
Kuin ennen kalaššettih
Heinällä kävimä kahen kymmenen viijen viršan piällä
Ennein lehmä ol'i joka talošša, oli heposie
Talvekši l'ihua šuolattih, kuivattih
Meččo kinnuu
Mečäššettih ennein
Kartofelie, nagrista luukkua pantih
Pelvašta harvah kašvatettih
L'inua kašvatetah
Huuhto on meččäpelto
Mečäštä peltuo luajittih
Kai oltih omašša hust'janskoissa työššä
Joka kyläštä on täššä eläjie
Ensimmäiset Jyškyjärven eläjät
Ruatoma staraicciutuma
Lapšet mäntih šovašša
Šota kun loppu
Šota kun alko
Jyškyjärven luona on kylät
Jyškyjärven kyläštä
Kyllä še oli poikkoi mujehta ottamah
An'n'i-täti avua šie ovi
Lämmitettt'ih peskuvärčillä kun kipeyvyttih
Perttie peštih šurella pešulla
Kuivattuh vuatetta pihalla
Katainta pualikalla šilitettih
Kuin vuatetta peštih
Hukkua ei ollun, ahmuo, jäniksie ol'i
Minun tuattorukka kun kontien pešän löysi
Koirua piettih
Lehmien nimet
Lehmät
Heposen nimet
Heposie o'li
Lehmä kun kipeytyy
Puarmoista, čakoista tervattih
Iče puaškoroitih heposie
Missä paimennettih lehmie, heposie
Paimen kirtäy karjan
Lehmie paimennettih
Sirotina, ottolapši, leški, mačeha
Lapšet jiätih ilman vanhempie
Erottihko ennen mieš ta nain'i
En ole vielä ompeluttan yhtä koštuo
Kuin ennein tuttavuššuttih, ta miehellä mäntih, kuin kossottih, mitä kisattih, kuin šuoritettih moršienta
Niitettih viikattehella
Heinällä virsut pantih jalkah
Heinällä käytih koista
Heinän šuanta-aikana nuostih n'el'l'än aikana
Isäntä nuosi kolmen-nel'l'än aikana
Peltuo ruattih, mečäššettih
Kuuštoista henkie män'i šovalla
Kyläh šuat'e ei ole tietä nykyjäh
Elettih kyläššä truušno
N'imet
Järveššä on heinyä
Kalua ol'i järvilöissä
Marjat
Torokat šompajärveštä
Järvet, jovet, šuot, mečät šompajärvellä
A kalavejet oltih hyvät
Kiriköššä oli kulta mual'ie
Ušottih jumalua kyllä
Mimmosie pruasnikkoja ennein pijettih
Prohor tul'i jynkkäh meččäh (Mikkolan kyläštä)
Hiän män'i meččäh, šai käkräpuut (rentuhulla ajeltih)
Heinät ki vejettih poroloilla
Pohatinoilla tuotih raijolla 50 poruo yheššä tukušša
Mahaseissa oli jauhuo
Heposilla ajettih rahtie
Kuin elettih šuurešša pereheššä
Luajittih pirakkua
Kuin kalan rašvua luajittih
Huntalla mitattih
Rejet, venehet tervattih
Tervan kušella parennettih
Tuohitervua poltettih
Tuohešta luajittih
Iivanan päiviä vaš ečit't'ih uarehta
Tullah pakkuomah velgah
Vieris't'änä tuodih svjatoida vet't'ä
Šuwren n'el'l'än päivän primietat
Kuin pid'i vaššata
Koldunat mahettih ottua roduo žiivatašta
Kuaveht'iečow pahoilla paikoilla
Kolduna kuolow
Pahoin kulow rist'ikanža, ripuštuači, ambuoči
Kuol'i vierottoma lapši
Mint'än ožuttučow pokoin'iekka
Kuol'ie rubei tulomah yöl'l'ä
Muissinšuwvatta
Vuodehin'e
Pokoin'iekkua muissellah mon'ičči
Pominkat
Kalmoilla
Pokoin'iekalla lugietah saltir'ie
Ris't'ikanža kuol'ow, hän'en peššäh
Enžimäizet ruavot lapšilla
Kizattih bakkiz'ih
Bobuo ewlun, luajittih muččuo, miäččyö koissa
Čikolla kivis't'i piä
Buabot složittih luwloida
Lapši paššandaw
Mil'l'ä l'ečit't'ih n'imet'öin'd'ä
Lašta kyl'vet'et't'ih kyl'yššä
Kuin l'ečit't'ih lapšie
T'yt't'ön'e viikon ei l'äht'en kävel'emäh
Pereheššä oldih vain brihalapšet
Lašta kažvatettih koissa
Lapšella pannah n'imen
Rist'eizet
Brihalašta viijäh outar'ih
Lašta ris's'it'et'äh
Enžimäin'e vuoži miehel'l'ä
Järešt'äh gos't'ih kodih
L'äht'ietäh šulahazen taloh
Myöšyt't'el'iečennät
Suad'iba primietat
Muata pannah viluh aittah
Svuad'ibat oldih en'n'ein vägövät
Ajetah kirikköh
Hebozet kukitetah
Tul'i venčapäivä
Vanhembi čikko män'i miehel'l'ä
T'yt't'öl'öil'l'ä pid'i varuštua pr'iduan'eida
Ol'i kaiken muos't'a žiivattua
Tul'i eravoaiga
Mužikat oldih provornoit
Käl'ykšet i min'n'ät oldih ruadajat
El'imä yheššä mon'i pereht'ä
Skuat'er'ih luad'ima lučonkua
Prošvua n'iegloma šuovattana
Langoida painoma
Kudoma käz'ipaikkua, pos't'el'n'ikkua, t'öböl'ie
Käviäl'l'ä torvet l'evit'ämmä pihalla
Värt'in'iä pid'i mahtua luad'ie
K'iäminkoda i viipšinpuwt
Lämmit'et't'ih koivuhallolla
Rikkipuikot
L'iävä
Aitta
Kakšišorkahin'e skammi
Luajittih kaiken muos't'ä puista
Mityt't'ä ol'i posuwdua
Vorat kerrit't'ih uid'ie
Kyl'äššä tapetettih mužikan
Tul'i padan'iekka kyl'äh (продолжение № 1207)
Čiganat voruidih kanoida
Hebozen vied'ih Ruameškah
En'n'ein taloloista vied'ih heboz'ie
Vorat otettih počin
Mužikka muan'itti vorat
Vuašilana pihalla srojittih jarmankua
Argie poltima
Muasl'enčana čurajima kolme päiviä
Jarmankalla ajal'ima hyvil'l'ä heboz'illa
Šuwri jarmanka ol'i Tolmačušša
Kyl'ie myöt ajeldih kalan'iekat
Kalua pywvet'äh sualulla
Talvella jovella luajitah kolon
Miän kyl'ä ol'i hyväl'l'ä messalla
K'yl'yššä kyl'bimä
Miän ruwčalla ajeldih toiz'ista kyl'is't'ä
Lattiella pan'ima huršit
Huwhtoma ruwčalla
Vuatteida powkkuima
Pert'is's'ä zaved'iečow kuz'iehas't'a
Talvella kävel'mä torokkanoilleh
Poltima meččiä, robivoilda
Hein'ie vejet't'ih talvella
Kävel'imä hein'äl'l'ä puwsilla
Talvella kävel'imä gost'ih
Här'jaimma t'yöd'ä kyl'yššä
Naizella ei šua viikon šuaha
Nain'e kuol'i šuandah
Mil'l'ä l'ečit't'ih lapšie
Kuin n'än'kyid'ih piend'ä lašta
Lašta ei ožutettu, varattih šuwdelušta
Kuin vorožittih žiivattua
D'iedo l'ečči hebozen
Griboida šuolaimma
Meččäh mar'jah i gribah
Kizaimma lattah
Guomnoh kävel'imä l'iekkumah
Lapšien ruavot koissa
Talvella čuraimma gorašta lotkalla i čiballa
Čikko langei hein'ät'el'egäštä
Langein kiwgualda karžinah
Jät'et't'ih miät yks'iin kod'ih
Vanhemmat nän'kyid'ih nuorembie
Kuin vaššarah rikošta
Vez'i, kyl'y, tanhuo iz'än'n'ät ei šuata šiän'n'yt'än'd'iä
Čorta on villakaš, ... kun tuwr'ikka
Jurgina žiivattua ajetah virbaz'illa
Pid'äw muwttua pert'in šija
Tanhuoloida rikottih
Tanhuon iz'än'd'ä
Pr'imietat pahakši
Akkan'e lugi mol'itvan
Pokoin'iekkua äijäl'd'i it'kie ei voi
Mis's'ä issutah čortazet
Nain'e ei popad'in kirikköh
Murenniin pudropadazen
Stolan tagana pid'i šywwä por'uatkašti
Kyl'äššä enžimäin'e rad'jo
Čuajuo juodih čugunašta
Kyl'än poltettih
Kyl'ä mon'iečči palo
Katokšet oldih katettu ollella
Naviesa pert'is's'ä ol'i l'evie
Palat'illa oldih podusket, od'jualat, šielä i muattih
Ol'i kakši lagie
Šavu tul'i pert'ih
Pert'i ol'i l'eikattu kirvehel'l'ä
Ei popad'in nain'e kirikköh, händ'ä ved'el'i (продолжение на 2 дорожке № 1204)
Pil'imä mečäššä halguo
Popad'iin mie konuavah
L'äks'i nain'e bluasloven'jatta
Svjat'inä vejellä vaššattih
Pruazn'ikkana tullah ottamah velgah d'engua
Leiväštä otettih spor'en'iida
Koldunalla ei šua kuolla
Pappi hän'en virrotti
Kiriköššä langiel'i
Tuatto hawkku pojan, že i l'äz'ewd'y
Tul'i čorta... (продолжение 1203/14)
Tul'i čorta
Kyl'yh pidäw män'n'ä bluasloven'janke
Kävel'iin mie Zagorskah
Ei voi šanuo pahua šanua vejen luona
Tuwlenn'en'äšt'ä pid'äw kiänd'yö
Suad'ibašša kolduidih t'yt'ön
Kolduidu mužikka
Mahettih roduo ei andua
Rodu ei mäne žiivatalla
L'ehmä iče kodih tulow
L'ehmii l'äz'ewd'y
Tied'äjä piäšt'i
Vejen iz'än'd'ä šiän'd'y
Astu t'ät'ä kyl'yšt'ä i langei ruwččah
Solofkoi kävel'd'ih jalgaz'iin
Pr'ihodašta papit kerattih kaikkie šubi
Jumalaz'inke kävel'd'ih kyl'ie myöt'
Šobahiz'inke ei voi männä rist'ih, kirikköh
Nain'e šuaw, niin kirikköh ei voi kodvan männä
Ris't'ikanža kuol'i
Sluwžiba mänöw kodwan
Koissa nagole piet't'ih svjat'in'ävet't'ä
Vieris't'änä svjat'it't'ih vet't'ä
Šuwrešša pyhäššä män'imä pyhil'l'ä
Kävel'imä kirikköh riähil'l'ä
Papit oldih žadnoit
Papit šuattih hyviin šywwä i juwwa
Suad'ibassa toko it'kiet't'ih
Män'iin miehel'l'ä ei miel'ehizel'l'ä
Briha kuččuv kargajamah
Keräwdyw bes'owda
Svjatkaaigah gadaiččima
Kyl'ie myöt kävel'dih čiganat
Jogie myöt'en laškima halguo
Keviäl'l'ä parkie kiskoma
Iz'än'n'äl'd'ä voruidih l'ändet
Talviruavot t'yönke
Ol'iin mie n'än'kis's'ä
Kävel'mä toko zarabotkoilla
Mualoida myöd'ih, bariššuidih
Kazakat i kazačihat
Kyl'ie myöt šogiet kävel'd'ih
Bohatat oldih pahat
Ewlun mil'l'ä makšua veduo
Läks'iin mie riičikonke pakkuomah
En'n'ein ol'i äijä pakkuojas't'a
Kyl'ä ol'i köwhä, vähä ol'i muada
Miän kyl'äššä oli vähä muada
Keviäl'l'ä l'eibiä ottima vellakši
Šuwrešša pyhäššä kudoma
Pyhäššä ei šyöd'y maiduo
Äijäkšipäiväkši pez'imä pert'ie
Kyl'äššä pid'i mahtua ruadua
Vuatetta ommeldih koissa
Järešt'äh l'äks'iin mužikoinke
Tul'i vaštah hukka
L'äks'iin Ruameškah oštamah polspoškie
Ol'i i tuhmua n'imie
Lapšella annettih nimen
Kuwmakšilla ei voi naija
Lapšie ris's'it'et't'ih, vierattomakši ei voinun jät't'iä
Lapšen šai matukšilla
Lapšie šyöt'et't'ih dudušta
Naizet šuadih koissa
Korvih luad'ima lowkkoz'ie
Oštima uzn'iekkua, buzua
Pyrgimä kyl'äh yökši
Voida möimmä, oštima plat'jat
Ostaškovah kävel'imä jalgaz'iin
Kuin gost'itettih t'yt't'ölöid'ä i brihoida
Mit'yššä kyl'äššä mit't'yn'äzet pruazn'ikat oldih
Pruazn'iekoilta kävel'imä illoilla
Jöt'kih marawtiin sverez'in
Toiz'ih kyl'ih pruazn'iekkoina kengät't'ä kävel'imä
Kumbaz'ista kivil'öist´ä luajittih kiwguada
Mit'yt't'ä koivuo otettih vaštah
Šavu kiwguašta tul'i kohti pert'ih
Miän kyl'äššä oli kakši kyl'iä
Vanhah kyl'äh n'äh
Рассказ о том, как ходила в монастырь Каргополь
О 1918 годе. Вост (остров)
О молотьбе
О жизни в Эстонии
Я жила в Павловском районе
В Ленинграде были обманщики
Мужчина купил свитер
Хозяин с батраком отправилисьна мельницу
Хозяин купил корову
Раз в неделю ходили в баню
Парень ходил к девушке
Девушки спали в сарае
Хозяина привели домой пьяного
Хлеб пекли дома
Ручная мельница
Больше выращивали овес
Как веяли раньше
Раньше молотили цепами (riusa)
Летом в риге танцевали
О похоронах
Огороды (о своей семье)
В лесу росли разные ягоды
Бруснику
Коровы паслись в стаде
Коровы паслись в стаде
Молоко возили в город
Прялка
Обработка льна
О тканье
О сенокосе
В дом купили радио
В деревне проводили маневры
Вино не пили
Ходили на вечеринки
Реки были у нас мелкие
Деревня Юдиколово теперь разрушена
О картошке
Парень заблудился в Ленинграде
Грибы и ягоды ездили продавать в Ленинград
Испугались в лесу медведя
У нас были большие леса
Ходили в Лембала в клуб
О свадьбе
Праздники (пасха, масляница, Иванов день, рождество)
Как ходили в церковь
Miten mie käin kansan juhliis
Муж работал на строительстве дороги
Как жили в Сибири
Еду (пищу) варили на целый день
Пекли картошку
Как варили пиво
Как познакомилась со своим женихом и вышла замуж
Молодежь весело проводили время
Овощей выращивали много
Вязание
Обработка шерсти
Женская одежда
Умела хорошо ткать
О своем хозяйстве
О строительстве узкоколейной железной дороги
О своей жизни (школьных годах, службе в армии, жизни в Карелии)
Ходили рыбу ловить и продавать
Мы жили на берегу Невы
О привидениях
У нас были хорошие земли
В деревню приходили торговцы
Ходили на беседу
Ходили в клуб
О своей жизни, семье
Работа извозчика
Работал в ресторане мальчиком
Работа плотника
Помещичья усадьба
Уход за скотом
О своей жизни (о службе в армии, сельхозработах, как сеяли репу)
Как ходили в школу
Девушка потерялась в дороге
Белый медведь забрался на крышу жилища
(Laival ol' karhu) на пароходе был медведь
В Сибири сильные ветры и морозы
Ловили рыбу сетями
Нерпы преследовали лодку
Мы остались во льдах (еле выбрались)
О медведях
ämmä tappo jiä karhun Старуха убила белого медведя
Как жили в сибири
Какие болезни знали раньше
О воинской службе в царское время
Воспоминания о старом времени
Как парни и девушки знакомились
О праздниках
В рождество ездили в Колтуши на лошадях
В прибережных деревнях воздух был луче, чем в Колтуши
Ходили в Колтуши гулять по праздникам
Работа в больнице
Дочь живет в Kolnnune (?) в совхозе
Огород растет хорошо
Сами срубили себе этот дом
В 1951 году здесь было мало домов (в Чалне)
Дорога была длинная
В Сибири море были хорошие
В дороге умерло много людей
Нас эвакуировали через Ладогу
Я ходила через лес за хлебом, который давали по карточкам
Raoko За пищей ходили в ижору
Война прогнала нас из дома, жили в лесу в землянках
Первый раз деревня сгорела в 1916 году
Проводила субботники, построили дома снова
Деревня Большие Пороги сгорела в 1930 году
Девушки и парни ходили на лодках кататься
Лодка перевернулась и девушка утонула в Неве
По Неве ходили буксиры
Kauppijaat käivät kauppaamas pattoi ja astijoi mein juojel
Ездили в город продавать товар
Раньше у нас мало пили вина
Много людей теперь умирает
Во время войны жили в лесу в землянке
О лошадях, коровах
Телега и ее части
Как запрягают лошадь
Сани и ее части
Рыба пропадает из Невы
После окт.революции завод восстановили. Во время Отеч.войны завод снова разрушили и не восстановили
Во время первой мировой войны завод разрушили
Близко от нас был кирпичный завод. Как делали кирпичи
Дрова доставали из Невы
Какие бывали дороги
Приезжали гулять на берег Невы из Ленинграда
Я работала всегда в одном месте
Как переходили через Неву зимой
У Дубровки были сильная бои (1941-1945)
На берегу Невы было много дач
Красная сосна (о времени шведской войны)
Как пекут булочки (топляку), пироги с капустой
Лед поднялся, разрушил юрту
Летом шли на море рыбу ловить
Якуты очень хорошие люди
Ждали гостей в Новый год, они заблудились
Siperis nutut В Сибири одежда вся была из оленьей шкуры
О рыбной ловле в Сибири
У нас бывало много дачников
Мальчик заблудился
На дороге убили человека
Зимой продавали картошку
Сено косили когда где
Земли у нас было мало
Летом в старое время ходили рыбачить в сртовало
Рыба зимой находится в ямках
Поймали три большие рыбы
Kalast otettii ikra pois
Ловили рыбу на удочку
Ходили продавать ряпушку
Как ловили рыбу неводом
Невод делали дома
Дрова покупают
Как хранить георгины зимой
О своем хозяйстве (поросятах, корове, телятах; об огороде; садовой землянике, смородине, яблонях, цветах)
О работе в швейной мастерской
1949 v. tultii Karjalaa
Lapset pantii kauluu
1946 mänhii Eestii
Sota aivan vietii siperii
Meitä tahottii laittaa silvvaa
Paljo ol' vankittu
Mies sunittii
Tekkiit talon itsellein
Naisiil ol' paljo työtä talos
Miten tytöt ja pojat tutustuit
Vaukaan lajiloi
Hiäpäin morsijal pantii lakki piäkä
Kelton kansallispuku
Nuorison ajancietosta
Puiminen
Omenan kaivu
Kivvii veättii pellolt pois
Veättii "kultaa" linnast
Торговля картофелем
О своей жизни: детстве, учебе, домашней работе
ответы на вопросы
Pellavaast
Kankaspuun osat
vokin osat
Lampun osat
Karjamua
Puuomenuspuut ja nuapukkapehot
Vesi meil oli ettääl
Telesanssi käi kuutmyllyst Kelttoo
Kirkos käymisest
Talon nimet
Kelton muat
Kartanon rakennuksist
Talo
Kenkät ja turkit ompelutettii
Nahka parkittii koton
Lampaista
Ruista kylnettii vähä
Miten tehhää voita
О себе, своих братьях и детях
Minjan piti olla terve
Virpomine
Jälkijuomat
Tyttö pantii häpjäpuuhu jos tek asjas patast
Pelehtelijät kaivot joulun ja loppiaisen välil
Nuoret käivät hovin töis
Kansa ol' lukutaitoista
Vstauksii kysymyksille
Kelton Kausa ol' neljellidtä
Kylis väinät saposniekat
Miten suatii muata lissää
Savupirtit
Miten keltto asustettii
Miten Vupanitsas juotii kertaa
Läksijäiset
Satamiehen sluuspast
Lampaat männiit nuapurin närtteehe
Pappilast naraskettii pis's'i
Hautajais ruoka
Orvan kyläs ol' niis talloo
Езда на оленях
Воспоминания о прочитанных былинах
Рассказ о своей жизни
Бытовой рассказ о селе Шуерецком
Как на Баренцево море ходили
Как на охоту ходили
Радиолу приобрели
Рассказ о поездке в Соловки
Гадание
О селе Шуерецком
Как я служил в армии
Рассказ о своей жизни
Рассказ о високосном годе
Как шкуру выделывали, сети красили, люльки делали и т.д
Как хлеб, риськи пекли раньше
Как саамы представляли себе некоторые явления природы (гром, радуга)
Как одна семья жила на озере
Как два саама обедали в кандалакшской столовой
Где раньше жили саамы, как пекли риськи, шили одеяла, хранили пищу и рыбу и др
Рассказ и йойк
Рассказ об олене
Рассказ
Рассказ
Случай в заповеднике
Встреча с медведем
Где жили раньше саамы, как сети вязали, красили, как строили лодки и др
Как мы ездили в Ковдор. Рассказ про крестного отца Прокопия
Рассказ о баранах, медведе
Что ели раньше саами, об охоте. Как шили пецки, как сети вязали
Продолжение рассказа 1954/15-16
Продолжение рассказа 1954/15
Рассказ о разном
Какие семьи жили по каким озерам, рекам
О замужестве
О том как раньше детей ругали
Рассказ
Продолжение беседы 1916/22-26
Продолжение беседы 1916/22-25
Продолжение беседы 1916/22-24 (о том, как веселились на праздниках)
Продолжение беседы 1916/22-23
Продолжение беседы 1916/22 (о том, как жили в селе, сколько было домов, жили на краю границы)
Беседа Федора Романовича с Парасьей Ивановной
О том, как брат ходил на медведя
Бытовой рассказ
Как мы жили в Кырвадист
Некоторые явления природы (что такое гром)
Как жили в заповеднике
Как оленей приучают к упряжке
О названии оленей (теленок, урок, убрас)
Как оленей метят
Продолжение 1916/3 + как ставят сети
Как плетут сети, невод
Как ловили семгу, из чего делали жилище, шили одежду, детскую люльку; как детей растили
О саамской пище, о том как хлеб пекли и немного о том, как нитки выделывали
Как забивают и разделывают оленей
О богатом Сергее-старике
Как надо жарить рыбу
Как надо сушить рыбу
Рассказ о Марьяне и Хенду
О жизни в веже
О верности лебедей
О дочерях Марии
Виды лова рыбы (мережа, сети, удочка, невод)
О дочери Марии
Обувь
О домашних животных
О разных крестьянских работах (обработка льна, вязанье, тканье)
О своей жизни
Huhl'akkana
Боюсь покойников
Svuad'bo
Lohhen pyynti
Вязка сетей
Выделка сукна
Пожога
Ходили на танцы в Финляндию
Заблудилась
Сновидения
Рыбалка
Дурной клад
Уборка сена
Болезни и их лечение
Riähkä
Праздники (продолжение 1169/6)
Праздники
Как вышла замуж
Одежда
Лен
Выделка сукна
Изделия из бересты
Сновидения
Сокровище
Духи
Знахари
Родители
Лечение ребенка
Роды ребенка
Свадьба
Paha silmä
Nuotta
Pelvas, liina
Духи-хозяева
Молочные изделия
Полевые работы
Пожога
Церковные праздники
Водяной, хозяин леса
На охоте с мужем
Встреча с лосем
Привиделось
Родственники
Изготовление сукна
Пожога
Родственники
Топонимика
Выгонка смолы
Вязка сетей
На охоте на медведя и барсука
Родственники
Нодья (Костер)
Заготовка сена
Полевые работы
Пожога
Родственники
Покров день
Рыбалка, …
Свадебный обряд
Топонимика
Охота на лося
Cновидения
Haldijat
Церковные праздники
Выделка сукна
Семья
Породы рыб
Как сшивают лодку
Kes's'elivoina
Сведение о деревне
Нерест рыбы
Языковые соседи
Геологические работы в наших краях
Лодку строят так
Kes's'elivoina
Рассказ
Языковая ситуация в районе в 30-е годы
Просьба отца
Школа в Тунгуде
Мальчиком на лесозаготовках
Разное и луввьт
Маланья и медведь
Репу сеяли так
На ловле сельди в Белом море
Как родилась Тамара
О крестьянской жизни
Как родилась Октябрина
О прозвищах
Вышла замуж очень рано
О семье отца
Этимология названия деревни
Разное
Разное
Встреча с А.А. Антоновой
О разном
О Вале
Весна и гнездовья
Весенний ход рыб, рыбалка
Женитьба Е.Н. Матрехина
Ирина отравила Алексея
Бытовой рассказ
О Мяндаше
Эна
О смерти Е. Н. Матрехина
О В. Чарнолусском
Беседа
Бытовой рассказ
Как делали луга
Как молодые одевались раньше
На беседах
О семье
Как вышла замуж
Как попала жить в д. Лехту
О жителях деревни Шуезеро
Мне построил лодку старик
Как живу без ног
Как я потеряла ноги
Сельдь возили на продажу в Финляндию
Топонимика деревни
Починка
Kalan pyynti
Как выходила замуж
Как вышла замуж
Что изготавливали из малька
Ягоды
Стряпня
Как вяжут сети
Старик у меня парализован
Ловля неводом
На ловле сельди в Сороле
Taigina
Ходили ряженными
Как крестят детей
Рыбалка, тони
На лесозаготовках
Сведения о деревне
Nuotalla
Сплав по реке Тунгуде
Сведения о деревне
Почему я говорю по-русски
Училась в школе на финском языке
В эвакуации
О семье
Породы рыб
Часовня в д. Луголамби
Kes's'elivoina
Работала начальником
На строительстве ж/дороги
Сведение о деревне
Строительство дома и бани
Как делают лодку
На ловле сельди в Саракской губе
Встреча с медведем
На лесозаготовках и сплаве
На окате
Как гнали смолу
Смерть дяди во время выгонки смолы
Луга делали так
Сведения о д. Ушково
Староверы
Ильин день праздновали так
Как рыбачат неводом
Рыбные места в Шуезеро
В эвакуации в Коми АССР и возвращение обратно
Семья, как утонул сын
Былые занятия в деревне
Как вышла замуж
Изготовление сетей
Работа на лесозаготовках
Уход за скотом
Работы по льну, конопле
Об операции на глаза в Петрозаводске
О жизни в деревне, о семье, крестьянских занятиях
О своей жизни в д. Мегрозеро, о крестьянских делах, воспитание детей
Рассказ о лосях
Охота не медведя
Рассказ о лесных птицах, зверях, охоте
Поездка в Питер к мужу-солдату
Рассказ о своей жизни и замужестве
О часовне Козьмы и Демьяна в Печной Сельге
О праздниках в Печной Сельге
О службе в царской армии
О староверах, живших около Печной
Рассказ о первых жителях дер.Печная Сельга (vašoi)
Oljamissa
Pienet häät
Nuorikko talon töihin seuanana päiväna
Nostajiset
Sulhasen pilkkalauluja
Kerran juominen
Tukan laittaminen häissä
äksijäiset ("Nyt isän majast lähten - laulun sanoja) Kontin antaminen
Vihkiminen
Sulhasen kotona käynti (susiminen sulkasen kotona)
Susiminen
Kosiminen. Virsut
Himakkalan kylästä
Nuorison seurustelu
Выращивание теленка
Как корова гуляет
Корова рожает теленка, уход за ним
Болезни и способы их лечения
Когти медведя
Как женился Ваня Магиев
Ссыльные в Святозере
Как меня сватали
Травы лекарственные
Крошнозерское озеро плохое по характеру
Жена Олёшки чуть не утонула
Как 'поднимали' любовь
Невод, мережи, как изготовляли и рыбачили
Как убили медведя
Заблудилась в лесу
Наиболее известные знахари в этих деревнях
Жители в д. Пелдожи и другие близлежащие деревни
Болезни и способы лечения
Juskiččow - pakottaw, hengilaš. tuine, - объяснение слов
Как брали имя ребенку
Старик Сазонов предсказывает конец света
Игра в бабки и рюли
Жизнь на лесозаготовках
Переезд и жизнь в Киндасове
Как крестили детей
Степанида ездила в город молиться
Судьба часовенки в деревне
Строительство дома
На лесозаготовках в Интерпоселке
Поездка в Кашканы
Возвращение в деревню из эвакуации
В эвакуации (продолжение 1107/2)
Судьба детей в годы войны
Жизнь в годы эвакуации
О событиях 1918.г. в Святозерской волости (продолжение 1105/1)
О событиях 1918 г. в Святозерской волости
Рассказ о похоронном обряде
”Jälkimailla” käyminen
"Volkkien" (sussien) tulo häätaloon
Häämenot sulhasen talossa
Häämenot morsiammen talossa
Isämiehen tervehyslaulu
Sulhasen Tervehdyslaulut
Häätapoja. Kosiminen. Tupakat. Vihillä. Saajaväen tulo
Häätapoja (Kosiminen, kuulutus, vihkiminen ...) Puhaset häät
Juhannuskokko
Pääsiäisliekku
Vanhoja tapoja. Röntyskän anssimisesta. Röntyskä
Omaa elämäkertaa
Purnun kylän vaiheita ja omaa elämäkertaa
Похоронный обряд (карел.яз.)
Похоронный обряд (карел.яз.)
Родильный обряд (карел.яз.)
Vuunenpuut itse varustammo
Omenat säilytettää sillan al
Miten tettää tvorokuu
Kolhoosis mie kynsin par hevosil
Saksalaist sotamiehet veinät meilt kaik sota-ikan 1941 v
Muistoja ensimäisen saksan sodan ajaiha
Myö elehää kahen 1935 vuunest ast venäläise naisen kans
Sota tek pal'jo pahhaa
Käytii liekkuloil
Tehtii koton nahkaa
Käytii päinäläisen
Toine sissoin leikkas' jalan toiaelt sisoltain
Pere ol' suur
Koton kunottii vuatetta
Pettii pellanasta
Nuoruus aika ol' kyna aika
Miul ol' krisa
Kiloi antaa vähä maitoo
Jalka taittu
20 vuotta elän yksinäin
Kolhoosis ruavoin henosen kaus
Kolhoosis pit' konast ruataa
Omenat vietii rinkal seläs
Kylnötyö ol' hyä työ
Kolhoosit tul' ail 1935 vuon
Vanhemp poika katso toiret lapset
Myö piimmä kultahiät
Lehmä käi läsimää ja pitleikata
Mies' puos' kuorman piält
Kylän otsas meil on kirkkomua
Käytii mantsikas
Ruavail ostettii suurusta
Puut ostettii
Talnel tehtii käst'öitä
Pellol olliit omal vuorolla omat työt
Isä kuol' varrain, elämä ol raskas. Ol paljo työtä
Воспоминания о военном времени 1941-1945 г
Воспоминания о военном времени 1919-1920 г
Miehet käinät rahis
Ruavail annettii suuraksii
Ol' pal'jo muata, viljat piettii tarkast
Leivän paista misest, kantsikkoin ja piirakan paistamisest
Tattiloi suolattii ja myötii
Naurista kasvatettii
Kirkas piettii parraat vuatteet
Miten piettii pitoloi
Miten kaytii rakomas
Mitä kasvaa tarkas
Miten kasvatettaa okurtsilloi
Omast elämästää
Lehmä turpas' ja halkes'
Ajoin massinal työs Leninkratin teatras
Muistelmia sota - ajailta (1915-19)
Omast elämästäin
Kertoja omasta tyostääm ja elämästään
Kolhoosit tul'l'iit kolhokynunt viijenhen nuon
Maksettii oprokkaa
Riisikkoi korjattii ja vietii linnaa
Maitatavara vietii Hatsinaa
Tserkkaskoi lihhaa myötii linnas
Käytii veikkaamas linnas (продолжение 1078/4)
Käytii veikkaamas linnas
Rintkal petelеtii ihmisii, kuka vahti variksii
Leningrad on kovast muuttunt nykyjää
Leningrad on kaunis kaupunki
Inkeri mua on hyna leipämua
Käyhä liäkits rikkaan koiran
Ol romaovan juhla
Kuninkas Näi Tiäkelis jahis
Tiäkelis ol' katskat (скачки)
Enne maksettii tienerroo
Jouvuin poljakoil vaniks
Muistoja sota - ajoilha v. 1919-21
Miten etettii nenäjal
Muiatoja sata - ajoilha v. 1917-19
Isvoskan työst ja elämäst
Muistoja sota - ajalha v 1917
1915 vuoteen otettii soltaa
Ajoin isvoskas linnas
Hernettä kasvatettii
Pieharis pallit karassivalot
Nauriita käytii myömäs Pietari
Tiävelis kasvatettii naurista
Ruotsalaine insiner joutu sovast isovihan aikan plennuu
Как выделывали кожу, шили сапоги и валяли валенки
О сенокосе
О рыбной ловле
О приготоовл. пищи
О посиделках
О посиделках и разное
Рассказы об охоте
О портновском деле
Как строили дома и рыли колодцы
Разное
О полевых и домашних работах
Как чинят самовар, делают дровни, лыжи
О приготовлении пищи. Разное
О ткацком деле
О праздниках и приметах
Как делали соки
Свадебный обряд с плачами песнями
Как я пасла коров
Что плетут из бересты
Как ткут и вышивают
Стирка белья. Об одежде и пище
Как прежде гуляла молодежь
На толоке (о постройке дома, бани)
О рыбной ловле
О лесозаготовках
Похоронный обряд с причитаниями
Как в печке мылись
О похоронном обряде и сорочинах
Об уходе за скотом
О рождении и крещении ребёнка
О посиделках
Как делали лодку. О постройке дома
О выделке кожи и сапожном деле
О прежней жизни
О выпечке
Как делают квас
О ткацком деле. Разное
О похоронах
О праздниках в Пелдушах
О своей жизни (на вепсск. яз.)
Lehmistä
Kuin mekkuo ommeltih
Kylyö lämmitettih
Ennein aijat oltih
Mitä keitettih ta paisettih
Maitoja piettih škuappiloissa
Miän talo
Akonlakši ol'i kaun'is
Kuin ennen šuoriuhuttih
Tupakin kašvatannašta ta luajinnan
Huonehet puhtahana pitimä
Kuin peštih vuatetta
Nyt on kevät
Kutoma matot
Venehistä
Kutoma nuottua
Ukot kuvattih vakkoja
Mitä keitettih kalašta
Omašta elämäštä
Kuin havvattih
Kuin ennein l'iäkittih
Šuurešta pereheštä
Hiät
Keräytymmä tyttyö šuuret joukot
Pitäy šanuo šynnynnäštä
Kuin venehie luajittih
Karjalaiset hiät
Mečän ruannašta
Mečän ruannašta
Pellošša kašvatettih
Kevyällä potakan muah panet
Hillo talvekši
Šoista
Lehmistä
Marjua ta šientä talvekši
Kalaššannašta
Kylyö šiivuomma
Kakši kertua netäl'issä lämmitämmä kylyö
Omasta elämäštä
Kylyttä et tule toimeh
Alkoma taluo rakentua
Mie meččätöih läksin
Ašteista
Omašta talošta
Villat keriččimä
Kuin kašvatettih l'iinua palvašta
Verkkuo kutoma käsillä
Kuin ennein kalaššettih
Vasikkoja kašvattima
Omašta elämästä
Ennein keitettih ta paissettih
T'inua kuatah
Tuatto ol'i muailmanšovašša
Ol'in piikana
Pellošša kašvattima
Heposista
Omašta elämäštä (продолжение 1041/4)
Omašta elämäštä
Huomenekšella noušen
Lapšien kisoista
Omašta elämäštä (продолжение1037/1, 1038/1)
Omašta elämäštä (продолжение 1037/1)
Omašta elämäštä
Mitä ennein keitettih ta paissettih
Kuin ennein šuoriuhuttih
Omašta elämäštä
Šeiččemen henkie ol'i meitä
Mitä luajittih lampahan nahkašta
Kuin luajitah nahkua
Ei rahvahalla ollun jalaččie ta pukšuo
Kuin ennen tulta šuatih
Kui ennen pirttie peštih
Petrun päivä ol'i ensimmäini kešäpruasniekka
Ennen käytih mečällä
Ennen huuhtua ruattih
Kisoista
Heposen jalka šattautu
Häistä
Omašta elämäštä
Продолжение рассказа о свадьбе ?
Kertoo, kun tullah kosjomah
Продолжение рассказа о похоронах 1029/10
О похоронах
Об излечении различных болячек и т.д
Рассказ про соседку в Сондалах, выданную насильно замуж
Быт. рассказы о нравах деревни
Биографический рассказ
Рассказ о своей жизни
Продолжение рассказа о своей жизни 1012/13
Рассказ о своей жизни
О поморском гаданьи
Работала я звеньевой
Разговор о карельских причитаниях
О похоронном обряде
Рассказ о свадьбе
Рассказ о свадьбе
Рассказ о жизни невестки в большой семье
Рассказ о своей жизни
Рассказ о похоронном обряде
Рассказ о Шуньгской ярмарке, о торговле и пр
Рассказ о случае на свадьбе (окончание 996/7)
Рассказ о случае на свадьбе
Продолжение рассказа о свадьбе 994/1
О распределении работ по времени года, о развлечениях, о поверьях
Поминки на 40-ой день и через год
Быт. рассказ о жизни в семье
Поминки по покойникам
О свадебном обряде карельской деревни
О свадебных обычаях
Короткий рассказ о похоронном обряде
Рассказ о своей свадьбе
Коротко о свадебных обычаях
Быт. рассказ о старой жизни, о курной избе
Рассказ о своей жизни, о замужестве, о старых обычаях и нравах. Об одежде. Pedrun päivä
Похоронный обряд Kui luajittii iduu (поминальное обрядовое блюдо)
О прозвищах, приметах и предрассудках
О палочке - календаре в Хаккойла. (Хайколя)
В старой деревне не было ни календарей, ни часов
О праздновании в деревнях
О праздниках северных карел (Троица, Петров день, пасха)
ennen sottaa elettii kolhoosis
Parnukoil alettii ruataa mart kuukaves
Miten elettii Siperia sota aikan
Miten opin kalastammaa
Työskentely laulukuoran johkajana
Nuosjärnen kylä
Kummituksest
Kaks pyhhää ol' nuunes Petro ja joulu
Petroin käi pal'jo vieraita
Ol'ha sitä tappeluikii
Viinaa ei käytetty
Lyttyy keitettii
Keitettii olutta
Petron pyhät
Kirkos käymine
Lövvettii
Tyttö kuol' Hiipinää
Kirutin laulun nuoruunen ajast
Miten kesäl laittiistii
Nuoruus on huvittava
Olen onnelline ko omistan monta kieltä
On hyvä osata lukkee ja kirjoittaa
(продолжение 971/7) pappi opetti lukemaa
Eennen nankaa pappi opetti lukemaa
Poika ol' sotamiehen, eikä osant kiruttaa
Miten issäni käi koulus
Miten tehhää koriloi
elämä sodan jälkeen
Sota - aikaa
Marjas
Kirkkopyhä
Mis käytii vierais
Mitä pieltii piäl
Iltasiil käytii tantsulois
Liiten öksyin metsää
Käytii marjas ja tatis
Laina tahto hukkuu
Matka Petroskoist Läpsää
Paistettii tarttupaistii
Lehmiin hoitaminen
Miten tehtii perunamuata
Marjas käymisest
Karjalas elämisest
Muujan kylä ja likimäiset kylät
Heinä aika
Naisiin töistä
Pellavaan kasvattamisesta
Naimisiin menosta
Illanistujaiset (tupaleikit, tansit) I дорожка
Рассказы о невестах, насильно выданных замуж (Pakollinu naittaminen). Tositapausi
Hullunkurinen naimajuttu (II д.) Ошибка при выборе невесты и ее последствия
Kertomus sodan ajalya
Kurkilan Liisa (II дорожка) (о больной, но богатой невесте)
Ukkoloin talkot
Ammät pittät Jyrinpäivi
Бытовой рассказ ("Venäkon poika vaiktolainen")
Aiti neuvoj
Mitein kokkotehti
Kertomus (tavoista) (II дорожка) omast elämäst (kertoi Tuhkanen)
Vuuven pyhät (I дорожка)
Tyttöjen je poikien suhteista ennen avivliittoa. (II дорожка)
Kertomus minjan valitsemisesta (I дорожка)
Kertoo omasta eläinästään (I дор.)
Talnel miehet ajjoit isnossaa
Laskijaisniikkon käytii netkas
joulu
Matinpyhät 25 сент
Juhanus
Helleentai
Laskijainen, pääsijäinen
Häistä
Raho misesta
Varjalas kasvaa marjai ja tattiloi
Бытовой рассказ
Marjassa
Enne sottaa elettii huuttaril
Käylii valvomasm ilhaa istumas
Harjankot käinät kyläs
Miten pietarii tulliit rikkaat kanttijat
juhanuskokko
Talnal olliit nurkkahantsut
Miten nuoret niettiit aikaa
Vietii linnaa marjoi
Omasta Kylästä, luonnon kauneudesta
Спеллер о своей жизни после войны (как искали своих сыновей)
Mies kuol' ja naine män' miehel
Petron pyhät ja ropsem markkinat
Vaihettii henoset
käytii munnii ja mai too myömäs
Anoppi nietii saanaa
Miten sulhaset käivät
Miten pitoloi piettii
Lapsistaan ja lapsenlapsista
Miehelle mänemisest
Miten val'jastettaa henosta
Omasta työstään
Mikktin pyhhii pietyä 29 syyskuuta
Speller Kertoo omasta elämäskään
Matkasta Tampovaa
Как одевались
Käytii liekul
Kummituksistu
Yöjalassa käyminen
Kertoo liekusta
Loppiainen. Loppiaisena käytiin kummittelemassa
Joulun ajoja. Toisena joulupäivänä mentiin ajelemaan henosilla. Jouluna leikittiin "pätsii ja suutarii"
Haltijasta ("Kummitus" hautuumaalla)
Lapsen synnyttäminen saunassa
öitsissä kävinät tytötkin
Karja päästettiin laitumelle jyrkinä
nuorien ajanviettoa, viihdettä. Liekku. Laitettiin pääsiäisenä. Helluntaikokko
Pritanat (myötäjäiset)
Oljamissa
Jälkiuomat. Nuorikkoa ja anoppia nostettiin
Huntu otetaan pois-"piä puretaa ja tehhää nuorikko"
Pidettiin "susijaiset"/ (tupakat)
Yösteli Kesällä tytöt nukkuivat sertakas (vinttihuonessa)
Kangahan ruavot da muuda
Muuda hyvie
Krimskoi starikka
Šorža
Kui nurmie luajitaa
S'el's's'a
Papin roskažin
Paginua
Jarmankat, tavaran myöjät
Kui lehmie kačotaa
Kui vuatetta vallataa
Kui kangas pannaa
L'iina
Kui luajitaa
Kyl'vimmä muada
Meččää yökšy
Kuin kaškie ajetaa
Enne kuin elettii
Ando ... ando
Rikottii svuad'bua
Muččo voruidii
Svuad'ba
Halla=vuuvet
A kagra ...?
Primečaindii
Iellä annettii
Ol'i krutoissa
Čirpipiiruat
Virboi
Paginua
Ol'i hrest'uan'ina
Ol'i meillä šorža
Paginua
Kudomin'e, soba
Koz'z'omine
Kui luatkaz'ie luajitaa
Huttu
Šyön'daiga
Piiruat
Kiisel'i, suurima, vuassa, imel'a
Kagra
Kui suurimua luajitaa
Kui pujjaa
Paginua
Paginua
Yöksii meččää
Svuadbo az'iet
Pereh
Kuin käädii koz'omaa
Pelvas
Riihi, puinda, ruumenet, suurima
Kylvetää kuin
Šoba
Kangas
Harua šivoin
Kaški
Lipsu, lookku, vidien
Kui luajitaa kirpiccua
Nahka az'iet
Jarmankat
Koristovo ... Karjala
Kui luajittii nurmie
Hebon'e, zbruujat
Kui adra šivotaa
Kui most'inua plit'itöä
Haran šivonda
Kui kodi strojitaa
Midä tuatto ruado
Kui kui kaškie ruataa
Paginua
Lut'ikat
Mavot
Unet
Viel'ä az'iet
Ga n'iin že
Tul'i ruskoi Karjalaa
Pereh
Svuad'ba azíet
Čuudoz'ina, gadaičenda
Bes'oda
Meččäh hot' skol'ko
Šantah lasta ei šua šanuo pahalla šanalla
Rist'imine
Lapši
Šuudelus, "počin suvas", kori
Oligo buabo ku šuadii lapsen?
Eigo buabas šanellut?
Midä rod'it'el'at ruattii
Mado
Lehmä jäigo meččää
Šuovattana az'ie oli
Suurima, jaahot, nagris, grečču
Kuin vil'l'at vissataa
Riihen puinda
Šoba
Koz'z'omine, svuad'bu az'iet
Vanhembien ruavot
Čuudoz'in, gadaičendu, naindu az'iet
Muuda padinua
Kangahan kuvonda
Paginua
Kui kodi strojie
Kod'ivuit't'i
Paginua
Paginua
Kävymmö hein'ajjalla
Ol'imma myö hein'ajjalla
Oli čuari
Muut heinät
Mjatua tädä
Rygimine jesl'i
Rodimču
Voigo lapsel n'aban'i avavui?
Griiz'i
Yönit'et't'ien'i
"Pošin suuvas"
Mavot
A nonče vet
A-ka buito šantah
Miän muamo šanel'i
A mintää kyl'biettii vez'iristana?
A hiemuada eigo kaššettu?
A kukolla kagrua šyötetii?
Viego t'yt'öt valettii t'inua?
T'yt'öt gadaidii
N'eiččyän soba
Meil'ä tuattuo joolun
A žiivatta löödy vai ei
Ei sua pahalla šanalla šanuo
Pieni lapsi
Midä pyhinä šyödii
Midä kaikkie
Oligo pahkuajazie?
Oligo iellä halla vuotta
Kui vuatetta kruas'ittii
A s'iemen'istä luajittii midä
En rubie valehtelemah
Nuori muččo
Myöstytte l'ieččemassa
Kuin iellä svuad'bua piettii
Kui koz'z'otaa
Pruazn'iekat
Menigo un'i kädee?
Kui pannaa inehmistä muah
Midä hiän yöksy?
Käädiigo bes'oodaa t'yönke
Kuin t'yödä ruataa
Paginua
Perehet
Jarmankat
Vägee annettiigo mučoksi
Šarga
Midä ruattii vahnembat
Jarmankat da syömizet
Pod'ons'ina
Mušta t'uugua
Kuin mie kažvoin tuatotta
Ildua istumassa
Kellä himottaa n'eičyttä
Paginua šyömizistä
Ruista otamma da
Šarga
Soba
Kuin vuatehista vallataa
Pelvahan da l'iinan siemenet
Balafoona
Kyl'yssä harjuamassa
Kui vuatetta kruas'itaa
Kui t'yödä luajitaa
Suurima ... kagra
Kui riihi ahetaa ga puujaa
Kač... kač.. kah juohutii
Kui kaški ajetaa
Tuatto ruado
Oligo pahua vuotta
Imel'ä
Olut
Vuassa
Midä luajitaa maajosta
Svuad'ba
Meččää ruadoo
Tuatto
Kodavävy
Čuhariloissa šantii
Kuin kuvotaa
Kuin iel'l'ä elettii
Myö el'immä hadrašša
Kuolet ni - ka
Ka svuarba
Muuda paginua
Hirtä sordamassa
Podonšikkana
T'ijän kieldä
Kuin perehessä elettii
Lašt ei pie šanua pahalla šanalla
Yökšy meččää
Muuda paginua
Čiganat
Tavarua myömäs, jarmankat
Šoba
Kylyt
Mušta kiugua
Käädiigo yöksi meččää
A iel'l'ä kuimba hein'ie luajittii
Kui hein'aiga mänöö
Kui kaškie ajetaa
Iellä oli vähä torgoovoloi šuappoi
Paginua muččoh i svuadibah näh
Veigo iänel'l'ä it'ettii
Kui suad'bua pijettii
Hoz'z'omine
Viego käädii čuudozille
Kuin zirkaloo kačotaa
A räästähän aala?
Ristidorogalla midä käädii?
Ildua istumassa
Ga šanoo ... šielä šiškozet
Ki kaškie ajomma
Koda... midä kerralla
Kädihyö meččäh ruadoh?
Iel'l'ä ka ajeli tatarat
A mi se on n'ahani
Jarmankat
Buabo toko saneli
Kui kuvotaa vuatetta
Kitaikka
Balafoona
Miityš oli mučolla soba
Midä oli mussassa pertissä
Kylyt
Kui baršinalla ruatii
Annettii vägee miehellä
Omua buabua že
Kuin heinät panna stogaa
Iellä hildägi morimma
On meilä mečäššä kakši järvie
Iellä nahkoigi luajimma
Midä luajittii puun pahkasta
N'iellä nuorua emmä oštan
Kui luajitaa turkinahkua
Kui nuorua luajitaa
Ruga
Inehmine yökšy
Kui palua kynnetää
Kui hevosta ravoittua
Kui nahkua lajjah
Jakaroiva
Biegloida saldattua oligo?
Mistä tämä Karjala
Jarmankat
Lienöö aiga
Viigonkua ajamas
Podvodah käittögö?
Šie kaškie ruavoitgo?
Ruadogo hiän kaškie?
Midä tuattas iellä ruado?
Šordigo lehmie kondie?
Hävigö kondie kagraa?
Rebo, hukka
Kui sie ružjie piit
Nid'i viel'ä
Kondien obložinda
Tuldii kolme kondieda
Kui vuatetta
Lehmä da maido azie
Meččää ruadoo
Mušta perti
Buabas eigo sanelluh
T'yt'öt harraltii
Kävyimmä bes'oodah
Vahna suad'ba
Kagra-kiiseli
Kui luajitaa vuassua
Kui luajitaa suurimua
Talkuna jaaho
Kui vil'l'at uheritaa
Kui hyö iel'l'ä elettii
Kui leibie paissetaa
Ritlikova
Jatkoo
Šobua kui pezimmä
Kui polovikkua kuvotaa
Kui vuatetta kuvotaa
Linua kylvimmä
Kui kaskie ruattii
Oligo Birčova šuuri kylä
Kuiba veittä huta
Kellä meččie veittä
Koda
Bariššikat
Kui padua luajitaa
Kui šuappuat ommella
Koin srojinda
Venehen luajinda
Mušta t'uugua
Oletgo harua šidon?
Paginua
Jän'isty etgo piidän
Kui pannah anzoi
Kondieda obložittii
Kui pietäh raadoi
Tuattoh näh
Olimma myö prohodoissa
Me a talviloilla
Hän gor'ua nägi
Kunne pidi tuohtu
Kui ommellaa šuappualoi
Kui luajitaa nahkua
Kui luajitaa paduo
Kui venehty luajitaa
Kui luajitaa harjua
Kui laskietaa nuorua
Močuala
Kui regie luajitaa
Kui hiildä moritah
Jarmankat
Käädiigo podvodua ajamaa
Tedren kiimu
Kuibo obložitah kondiedu
Kui muččoloih kävväh
Mahat mos't'inua azua?
muissat tuattua?
Maltatgo kesselie luadie
Muissatyo muštua hinguaa
Midä kyly les'n'iekan hommih
Paginua ruadoloista
Adran sivondu
Haran sivondu
Kui enne kaškie ruattih
Laskiečen maguamaa
Kapustat nuačit uberittu
A toizin kerran
Ka olim mi bualašša
Kui keitetää lindua
Mi se on nuatti-rokka
Kui kapustua suolataa
Marjakiisili
Kaikkie muida
Pagina meččäruavosta
Solod’anka jaaho
Kui luajitaa suurimua
Paginua
Kagra kiiseli
Paginua
Kui rahkua luajitaa
Paginua
Viego vuatetta kruas’itaa?
Vuattien kuvonda
Kui lajjaa voida
Kui liinua niataa
Kui kaškie ajetaa
Paginua
Paginua
Kui riihi pujjaa
Paginua
О болезни
Vilänal
В Сибири
О своей жизни
Косили траву
Видела и медведя
Как сеяли репу
Omas elaigas
На лесозаготовке
Как строили дом
Бытовые повествования
Бытовые рассказы
Бытовые повествования
Бытовые повествования
Бытовые повествования
Два братана
Рассказ о поездке в Соловецкий монастырь
Рассказ о музее
Как на вечеринки ходили
Как раньше жемчуг искали
Как ловили рыбу зимой
Tuattua muissatgo
Jatkoo
Kui nahkua pieksettii
Kuz nahkua otettii
Šuappuat
Ka mašinalla l’üön villat
Ka Nikol’skoissa
Hüö ollo ... tagana
Paginassa ol’i rekkoloilla
Pijimmä stansijua
L’üpsin rengi
Puizii niin luajitaa
Kui olutta keitetää
Oli pruazniekka
Meččäh üöksüü
Balaafona
Vuatetta kruas’itaa
Kerin = akka
Tuurikka
Riivin =laadu
Pelvastu vivotah
Harju
Vajehteldihgo hebozii?
Oligo jarmankat
Ka müö paloimma
Kizattihgo tütöt?
Viego suarnua sanettih?
Külüt
Lajittiigo šuurimua?
Ambarit strojittii
Oligo koikka?
Midä oli vahnas pertis?
Pühinnä midä süödih?
Oligo ennen samvuarat
Kui imel’ii luajitaa
Midä enne süödih
Ildaa istumas
Käädii omalla ruavolla
Muada kuin ruattii
Šoržalla endin’i poig oli
Oligo ennen baršina
Kui heinie luajitaa
Annettihgo vägeh miehel
Oli mum buabo
Ol’imma külüssä
Tässä svjatkissa
Oli talvi
Tuttava miula on ukko
Kuin em muissa
Pagin
Oli meil’ä n’iin az’ii
Oli ukko
Ka tädä vod’anoida mie näin
Šiškozet ei anneta
Mänin mie ongittamaa
Oli meillä Surkan t’ädi
Iel oldii stropkazet
Jatkoo
Skol’ ugodno üöksüt
Podroskani tüttöni
Viego meččäh üöksüttih?
Sanokko tämä
Saabogo sammuttaa?
Jürüstä oli Moklokovalla
Lehmät bolijjahgo?
Leikkuamma aholla kagrua
Sordo = aida
Mittumaa aidaa lajjah
Kui venehtü lajjah
Iellä n’iin šalvoimma
Hara
Adru
Školah eigo tulluh kävvä?
Lapsi boleiččigo?
Muuvennet mitattii
Sündü kuundelemas
Jarmankat
Üö kunzis
Käittögö üöksi meččäh?
Oligo pakkuajua?
Boleittihgo lehmät?
Kui sobii pestih
Kuvoittogo iče vuatetta?
Annettihgo vägeh meihel?
Kui svuad’bua pietäh
Talkun jaaho
Kui lajjaah suurimua
Kui vil’l’u pujjah
Kuibo riihi ahetaa
Kui pujjah
Kui peldoloi külvittö?
Kui taattas kaskii ajoi?
Taatalles oligo suuri pereh?
Kazačihoina
Pakkuajat
Pri carskom vremeni
Kuibo liečitäh
Veigo mečč ottaa?
Kui heinät luvvah
Heinii milbo kannetah?
Oletgo laadin puuhangoo?
Močaalah näh
Kui nuorua laskietah
Kui vemmeldii lajjah
Ka jalasta
Mibo se sluččii oli?
Luapottii plitin
Pajas midäbö on strumentua?
Kuibo pan’it kossih kandoi?
Kui t'el'egan ratas luadii
Kui regii raavoitetaa
Kui hevostu raavoitetaa
Kui žiivattaa iškietäh?
Oligo zalomaa teil?
Müö splavšiki olemma
Veigo kondii kävüi paloh?
Sordigo kondii ƶiivattaa?
Sanotah kondeidu ollozeittih
Laittogo iče nurmii?
Selis’s’an külä
Oligo pahaa vuottu?
Diedo ajeli
Paginan jaatkoo
Kui mečäs ruavoimma
Kossaa=varzi
Kui lajjah haravua
Kui hara šivotah
Kui adra šivotah
Ajamma müö mečää
Paimendi Ozirovalla mužikka
Moklokovalla akk oli
Midäbo emändäl on čupus?
Mibo se on balaafana?
Kangahan kuvonda
Kuibo kazvatettih greččua?
Lähemmä meččää
Elettii ukot külässä
Oli iel’l’a baršina
Kaikki muudu
Kui lajjah vaassaa
Seinen i kapustan suoluandu
Paginua
Viego neidiƶet kižattih?
Vägeh eigo annettu miehel?
Kembo kävüi koz’omaa?
Viego čurattii?
Kui enne svuad’bua piittih?
Keitettihgo kagrastu kiisilii?
Kui voidu kolaitetah
Kui rahkua luajitaa
Vie midä paissoitto?
Kui kakkaraa paissetaa
Kui leibää paissot?
Kui lajjah studenii?
Kui lajjah talkunaa
Kui lehmii kannatetah
Oligo Moklokova suuri külä?
Kuibo lehmii kačoitto?
Villas eigo ni midä kuvottu?
Kuibo alazii laitto?
Kuibo kangastu kuvoit?
Kuibo liinat raattih?
Laittogo pühavoidu
Liina kažvo
Kui rovehtu lajjah
Šuappuat borinke
Sanoitto ombelitto kengee
Kui lajjah čunii
Oldihgo jarmankat?
Oligo teil bariššiekkaa?
Kui lajjah koda
Külvettihgo kasheh nagristu?
Kui se künnetäh sit?
Poltitgo kaškei?
Vedoh eigo tullut kävvä?
Kuin el’immä
Mustu kingua
Kuibo obdielajjah perti?
A mibo on pitkin leva?
Ennen kuimbo katto katettih?
Koin strojindu
Kui lajjah kirpičči
Kui kiugua laitto
Paginan jatko
Pagin
Kunnebo viigonkaa ajoitto?
Hirren vedo
Kui suappualoi ommellaa
Viego mustellah?
Viego diengaa lykätäh?
Kui kuoliedu maah pannah?
Viego tinaa valittih?
Viego neidizet gadaittih?
Kuibo kozittih?
Kui enne piettih svaad’baa
Laittogo enne talkunaa?
Hiržikköl’oišša
Käitgo kaškii ajamah?
Kuibo kazačihana ruavoit?
Opohašša ruamma
A teil nagristu eigo kylvetty?
A siendy suolaittogo?
Kuibo kapustaa suolatah?
Midä piihännii syödih?
Midä majjos laitah?
Kui lehmii ruokitah?
Midä žiivatoi piittih
Midäbö ennen urohot ruattih?
Oldihgo enne jarmarkat?
N’eidizen soba
Oligo ennen ut'ugu?
Kuibo ennen sobaa pestih?
Ka bes’odah soberieččö
Pidi kaikki päriel’l’ä
Mittumaa piirua paissoitto
Kui luajitaa talkun jaahua
A miän goran aal oli mel’l’ičča
Kui riihi ahetah
Kui vil’l’at kerätäh
Kašken viirändy
Mibo se on lipsu?
Kui liinaa raatah
Liinua kulvimmö myö
Воспоминания о встрече с В.И. Лениным
Бывальщина (по-кар.)
Prostoi pagin
Kui naatale käydih
О праздниках
Как проводили девичество
сватовство
Домашняя работа
О хождении в Иерусалим
Какие песни пели на свадьбе
Как делали кирпичи
Как ткали полотно из льна
Что делали из бересты
Домашние работы
Раньше и теперь в колхозе
О стряпне
О варнице
О Юкове
О кочулях (качелях)
Когда и как гадали
О рыболовных снастях
О прядении
Об интервентах
О прядении
О своей семье
О беженцах
О Петре I
Как баню топят
Как соль варили
О промыслах
Пряли коноплё
Стряпня
Как пахали
Как шьют сарафан
Работа в лесу
Как дерут бересту
Как ходили на покос
Рассказ о том, какие песни пели на свадьбе
Про свадьбу
О стряпне
Как сетки вязал дедушка
Рассказ о льне
О нанчении детей
Сенокосы по р.Нюхче
Уху варили на жаротке
Утренние работы
Праздничное стряпьё
Игры у поморов
Просватают девушку
Была старуха Наталья
Работа в колхозе
Брат у меня скрывался
Был у нас Порфил
Не далёко от на жил поп
По ягоды
Рассказ о мужчине
Работа в колхозе
Названия пожней
О стряпне
Что носили на себе поморки, как одевались
Как обрабатывают грибы, волнухи
На сенокосе
О колежомах и нюхчанах
Как поп крест пускал в воду
Праздники
На сенокосе
Рассказ о своей семье
Выделка кожи
О забое скота
Уборка хлева
Уход за скотом
Пастух, его одежда; наем пастуха, расчет с ним
Риги, амбары,сараи,овины
О мельницах, их строительстве
О молотьбе цепами
Лекарственные травы
Детские болезни, лечение их
Части человеческого тела
Имена мужские и женские
Обряды похорон и крещения
О старой деревне, праздники и развлечения, игры, гадания
Об огородных вредителях – насекомых
О стирке, мытье полов, уборке дома
Обряды похорон и крещения
Колобок
Кошки, собаки; куры, гуси
О болезнях животных, кастрация животных
О постройках для животных
О пастьбе скота, уходе
Зерновые, полевые культуры, обработка, уборка
Оформление избы, обстановка
Посуда и утварь в хозяйстве
Дети, их игры
Лечебные средства, травы
О своей семье
О деревне, полях, жителях (имена)
Корм для овец и коров
Лес держит скот
Приметы хорошей коровы
О скоте, пастьбе, стрижке овец, выделке шкур
О молочных продуктах
Как пекли хлеб
Об одежде вообще и рабочей одежде
Об обработке льна, прочих сельских работах
Что растет в лесу, огороде и саду
Ennen kun läksi sulhani
О похоронах; причитание
О свадьбе (дополнение)
О свадьбе
Рассказ о свадьбе
От вывиха
Продолжение рассказа о свадьбе 830/11
О свадьбе
О свадьбе с плачами
О свадьбе с плачами
О свадьбе с плачами
О свадьбе с плачами
О свадьбе с плачами
Продолжение рассказа о свадьбе с плачами (827/9?)
О свадьбе (с плачами)
О свадьбе
О похоронах
О свадьбе
Mečän peitto (продолжение 825/13)
Mečän peitto
Mečän peitošta
Kalman kansa pölättäy matkalaista
О похоронах
О свадьбе (продолжение 823/2)
О свадьбе
Muan vihat
Karhun virsi
О похоронах, itkuvirren sanoja
О свадьбе
Бытовой рассказ (по-карельски), образцы говора
Бытовой рассказ (по-карельски), образцы говора
Бытовой рассказ (по-карельски), образцы говора
Бытовой рассказ (по-карельски), образцы говора
Рассказ о своём детстве, о своей деревне, о замужестве, сельских занятиях (по-карельски)
Как познакомилась и вышла замуж
Как утонула женщина
Как человек умер в поезде
одежда
обувь
о воспитании детей
о колодцах
построить свой дом
Как печ оладьи, варить курицу
О времени принятия пищи
Как клали печи
Как пекли хлеб
Как растила и воспитывала детей
На рыбзаводе, в совхозе, на лесопильном заводе
Мельницы
Какой лес рос, какие цветы около дер. "Красная горка"
Как делали творог
Как били масло дома
Грибы и ягоды (продолжение 813/9)
Какие ягоды росли в лесу и на болотах
Церковная одежда
Sanakot ja äyrämöiset
Мытье полов
Стирка белья
Какую носили одежду
Как праздновали праздники, ходили на танцы
Как вор побывал в магазине
Как проводила молодежь вечера
Во время свадьбы пели унизительные песни о женихе
Что готовили из репы
Как режут корову
Катания в масленицу
Как проводила время молодежь: знакомились с девушками, сватали, женились
Как жгли костры
Качели деревенские
О состоянии дорог
О сборе грибов и ягод
Как пасли коров
Какая была обувь
О рыбалке
Когда и какие были праздники
Как ходили в церковь
Как нянчила ребенка
Как пекли пироги, варили пиво
Как ставили пъесу об оплате налогов государству
Как топили баню (продолжение 803/6
Как топили бани
О своих детях
Как одевались
Как проводила время молодеж
Piihen haltija
Riihen haltija pa
Haltija ilmestyy tapaturman paikalle ennen onne Homuutta (6-vuotinen poika jontuu myllyn rattaiden
Näksi. Haltija ihnestyy sille paikalle, missä on tapahtuva hukkuminen
Tietäjä pelostaa pulmasta. Tietäjä paantaa kaatuvasta taudista
Noita. Tekee hääväen susiksi. Tekee itselleen paran
Para. Kantaa isännälleen tavaraa toisten hellarista
Haltijoista
Yöstelystä. (Ei muista. Sanoo että yötä kävivät vain katutyttöjen luona)
Lukkarista, ioka esiimägi näytelmissä
Ol’iko kyläläisillä poropirt’t’ijä ja aitoja
Minkänäköisijä sarvija poroilla on?
Millaisija nimijä poroilla oli?
Paljonko poroja kyläššä ol’i?
Mitä poroilla vejet't'ih
Poronhoito Pončinkyläššä
Kuin tervua las’et’t’ih
Millain’i piti moottorilla kulkeva veneh olla
Kuin airoilla souvettava veneh luajit’t’ih
Kuin venehtä luajit’t’ih
Kuin venehtä luajit’t’ih
Kuin nurmirajoista toravut’t’ih
Kuin Ruvassa vetehistä nähtiih
Mintääh Kuolaizn’iemeh ol’i ris’t’i tehty?
Mistä alkua juokšemah Leppäoja?
Kertomuš Polikarppa – Lappalaisesta
Mistä kylästä Koštovuaran huuhtaa ajamah väki tuli
Mikä on ”košto”
Mištä Koštovuaran kylä on nimen šuanut?
Kuin kerran talvella karhu pesäššä tapet’t’ii
Kuin metšäštyškoiraa kašvatettih
Kuin tapet’t’ih karhu
Kuin ennen paimennet’t’ih karjua
Palehkivi
Iiron mänty
Ukonmännyn tarina
Kuin huuhta leikattih
Kuin ensimmäistä kertaa Horjun’ojalla heinällä oltii
Mitä kalua Kot'ilahessa pyyvvettih
Mistä i milloin Semenovan diedot Kiestinkii tultih
Kuin virs’ut luajit’t’ih
Mitä paimen työstä maksettih
Kuin keväjällä karja ensi kerrall lašet’t’ih mečäh
Kuin lehmäkarjua paimenet’t’ii
Kuin paimen torvi luajittii
Kuin koskissa ruuhkat piästet’t’h
Kuin uitolla ruavottii?
Kuin talvella vuatteita i jualkineita kuivatettii
Missä ennen yötä vietetti mečätöissä?
Mitä poroilla ajetii?
Ketä kylässä oli poroisäntijä
Kuin ennen mečäššä talvella ruat’t’i
Mistä on Kučorilampi nimensä suanut
Mitä kalua pyyvvystet’t’ii
Kuin ennen Jout’t’järvellä nuotalla pyyvvystet’t’ii
Kuin Us’manan koski puhkeši i katoši
Kuin vologdalain’i Vas’a d’äd’ä piäs’ti ruuhkan Us’manan kossella
Kuin pityä jovella soutua Kosen korvah
Kuin oltiih uitossa Kemijovella 9-vuotisena
S’ert’ukan n’iemessä eläneestä pakolaisesta
Tul’iko kont’ie karjaah
Mitä työtä talošša ruataa piti
Kuin kišoja piet’t’ih
Kuin miehel’l’e män’í šoukeloh
Kuin špijonat piijätettii v.1948
Kuin Kniäšöiššä piikana ruavot’t’ii
Kuin kouluu käyt’ii
Mitä lauluja laulet’t’ii kisoissa
Missä talvella kis’at’t’ii
Kuin ennen nityllä käyt’ih
Kuin kontie tapet’t’ih Heinäjärven šuarella
Millä kertoja on ”Leninin – kunnia merkin” ansainnut?
Kuin nyt meččäššä ruavetaa
Kuin ennen meččässä lapsena piti ruataa?
Millaisija koirivunta nimijä Kont’iella oli ennen annettu
Millaiset kalaverkot ennen oltii
Kuin mujehta nuotalla pyyvvet’t’ii
Ejätyks’ien n’imijä Lampajaisien kylässä
Iššuin Louhentiellä
Kuin ennen Louhesta juauhoja kuletet’t’ii
Mintäh kiestinkiläisii "joupenhaltuajaisiksi" sanot’t’ii
Mintäh i mistä ol’ivat tulleet enšimmäiset eläjät Lampajaisii
Kuin mets’äpunkti on plot’inalla Putajanšuaren kohalta Vin’čijovella šulkenut lohille tien
Kuin nykyä pyyvviyštetäh Tiiks’ijärven juumoista
Mitä ol’ivat:
Poikan’iemen tarina
Kuin Julma Makarie i Karhu Iivana keškenäh torat’t’ih
Julma Iivana i hänen poikansa Jeras’s’ima
Kertomuš vanhašta Vas’il’iukosta
Miten Turkišuari nimensä sai
Tiikšijärven Korap’l’isuaren tarina
Kuin šaiho luajit’t’ih
Kuin i missä säilytettih kala elävänä?
Minne Šärkijärvestä kulki vanhat tiet
Lähiympäristön kylänimijä
Lähikylien koirivunta nimijä
Ketä ol’ivat kylän ensimmäiset eläjät
Kuin i mintäh oli Tyrhyn kylän paikka valittu kyläks’i
Miten Tyrhyssä poroloi piet’t’ih
Kuorilahen tietäjä (koltuna) akkoja
Kylän vanhoja taruja:
Milloin tervahauta tärähtäy?
Mitä sanot’t’ih tervankušeks’i
Mihin Jököt’t’ih käytet´tíh
Kuin jököt’t’ih lasket’t’ih
Mihin tervuah käytet’t’ih
Kuin ennen tervuah lasket’t’ih
Hirven i petran ajo
Revon pyyvvys
Kontion pyyvvyksijä
Metsäeläinpyyvvyksiä
Kuin karhun tappoi
Mitä lintuja ampumalla suatih
Mitä lintuja ansoilla pyyvvettih
Kuin luajit’t’ih lintupyyvvyksiä
Kalapyyvvyks’ien ošat
Kuin kalaverkko kuvot’t’ih
Kuin nieriešt’ä pyyvvet’t’ih
Kuin mat’ikkua pyyvvet’t’ih
Mitä kalapyyvvyksiä oli kylässä
Pori-paikan nimen syntymisestä (Kuorijärven rannalla)
Mistä Ukonlampi nimensä sai
Kujovuaren rist’in tarina
Kuin nagrista pujittih
Kuin kaskeet poltettih
Millaisia ol’i verkkoloita i kalapyyvvyks’iä
Kieret’t’ijärven šärkilahen apajat
Nuotan ošat
Mitä kalapyyvvyksijä käyvvet’t’h
Kuin nuottoveneh luajitah
Kuin venehtä luajitah
Mistä Tyrhyn kylä ( Парфеево) on n’imen suanut
Mitä jalassa piet’t’ih
Lasten ikrat (leikit) i ikruškat
Mitä jalassa piet’t’ih
Lasten ikrat (leikit) i ikruškat
Kuin lapsena ruavot’t’ih
Kuin mirovoi s’uut’ja kävi kylissä
Millaini oli mirovoi s’uut’ja (судья)
Kuin i mitä poruoilla suat’iih
Poroloin merkijä
Kuin poroloi haijet’t’ih i missä poruo käytet’t’ih
Piet’t’ikö kylässä poroja (poroloi)?
Mitä kasvoi kotipellossa
Kuin marjuapiiruaita luajitah
Kuin kalakukko luajitah
Mitä kalaruokia kyläs’ laitettih
Mitä maitoruokua kyläs’ laitettih
Kuin šarkua kuvottih
Kokkosalmen ensimmäiset eläjät
Kuin lasta synnytet’t’ih
Hiäkisat
”Kokko lenti koilisesta...”
Mitӓ itettih, kuin mors’iamen kassoja levitet’t’ih
Mitä mors’iammel’ prituan’n’iksi annet’t’ih
Kuin häitä piet’t’ih
Kuin kisat’t’ih nuorena
Kuin kossotih mors‌’ianta
Karjalaiset vanhat juhlat
“Kuin čarkua luajittih”
Jogien da järvien nimet
Ongo teil joga nurmel nimet?
Häigo kandeloo kartohkoi?
Püüttihgo enne maakondeizie?
Kenbo nuvvoi ”kubaide” laadii?
Hukkaa ongo teil?
Oletgo kuulluh ängereistie?
Ongo teil meččiipočči?
Ongo huahmoi zvieri?
Mi se on hor’kani?
Mibo zvierilöi ei anne hevol sauhä?
Mibo se zvieri on pordimoi?
Rihmoi piityö?
Oletgo ambun iče kondeidu?
Mi se on ”kubaidu”?
Mi se on puzu?
Kui laijah kirpiččii?
Oldihgo päččiniekat?
Otmečaittihgo viiluparzi?
Kuibo laijah ukset?
Kui kodii konopatitah?
Mi se on čistoi salbamo?
Miltumahbo salbomah voibo kodii salvaa?
Mi se on čert’i?
Kuibo azetetah alusparzi?
Kuibo azetetah ikkunhavot
Mittummebo puu pidi ikkunhavokse?
Kuibo levo katettih?
Ikkunvälit kuibo pannah kiini?
Midäbö instrumentaa pidi strojijis?
Kodin strojindu (продолжение 724/21)
Oletgo iče kodii strojin?
Kui enne nahkaa piiksettih?
Nagrettihgo kindahalaziin aigah heidi?
Kui laijah pučči?
Sanot, olet sidon korjaa?
Hevon längii etgo laadin?
Kartat
Kui harjaa sivotah?
Padigo kunne ruga?
Mi se on ruga?
Tervan laskendu
Kui tuohes t’oktii laskietah?
Kui tuohtu kiškotah?
Oletgo kaššalii laadin?
Midäbo sinä tuohes lait?
Kui zolomaa purretah?
Mi se on peränsorrandu?
Mibo on boonu da golofku?
Kui laitah hongoidu?
Venehel on jügei sowdaa? mikse?
Venehen laindu
Korvoi, mi se on?
Mihnäh on korendom?
Milbo soba utuužittih?
Kui enne buukkuu pestih?
Laittihgo studenii?
Mi se on riesku?
Süödihgo paččoi kagrazen tähtahenkel?
Midä enne nagrehes laittih?
Kui pannah vaassu
Oligo enne droždierdu?
Milbo riputettih kattilane tuhhmol?
Marjukiiseli
Pädigo kunne raahtomaijon hera?
Kuibo laijah raahtomaido?
Pastoitgo čuppoi?
Kurniekku
Pastoittogo sienipiiraadu?
Murginaksego ketettih huttuu?
Keitettihgo huttuu?
Kagrane kiiseli
Tāb’eэčukaj (табакерка)
jokki̮ piɛzi ja лi̮m’b’ɛz piɛzi ( про Иоканьгу и Лумбовку)
jokki̮ čīлi̮s’t
Karnas lontɛ лānɛs’t pi̮rimi̮s («ворон в птичьем мире лучше всех»)
kaddi̮rɛл (кадриль)
Kox’t līmit pi̮n’n’ɛ (как пасти коров)
Kagrane kiiseli
Mi se on muijotes?
Mit ne on keitinpiiraat?
Kunnebo maijot pannah jällu lüpsändi?
Kui lehmii lüpsetäh?
Kui lehmii ruokitah?
Minun tata oli portnoi
Oldihgo enne kartohOldihgo enne kartohkukuopat pihal?kukuopat pihal?
Mibo se on peldo-aittu?
Mibo se on bugri libo üdin?
Midäbo sanotah suurekse čupukse?
Midäbö emändäl on uksičupus?
Kedäbo sanotah kazakakse?
Midäbö kuului kuharkan hommih?
Mi se on solodujawho?
Mi se on zbiit’eni?
Oldihgo enne torrut?
Külbiettihgo enne Siimärves jordanaa?
Kenbo se oli bariššiekku?
Käveltihgo enne hevon kaupiččijat?
Viego enne čiganat käveltih külis?
Oligo enne pakiččijaa?
Oligo enne ”sumčan” kandajaa?
Käüdihgo mužikat torrul?
Mi se on kodevävü?
Kui perehes piettih uuttumuččoi?
Kui perehes toine tostu počituijah?
Kui erottih perehes?
Ken se on ollalline?
Ongo suuri Siimärven külä?
Annettihgo enne vägeh miehel?
Mi se on čepčü?
Mi se sobii on kazačku?
Riihisola, mi se moine on?
Äijälgi suksel kuvotah?
Kui enne kuvottih kirjavaa?
Kui kangastu vallatah?
Mi se on rukki?
Mi se on kerniakku?
Staavan čaastit
Kui kangastu kuvotah
Kui virzaindu laitah?
Kuibo vastaa sivotah?
Kui haravaa laitah?
Viego ankurelettih hawgi?
Viego enne käwdih tuulahal?
Primietittihgo enne havvin kuduu?
Mibo kaloi on ängereine?
Oletgo kuulluuh majaidu?
Viego kondii kävyi kagrah?
Kui hebo rawvoitetah?
Viego hevol olgupiit liikuttih?
Mi se zviirizii on. Kudai ei anne hevolranbo?
Oletgo nähnüh pordimoidu?
Mi se on korju?
Pietähgö vačanalusremeni?
Kui pannah aizat regeh kiini?
Pidigo kunne tuomivičča?
Mi se on kawstu?
Kui laijah vemmeldü?
Midä külü hevon brujih?
Kui adru laitah?
Kui enne otettih astavu?
Mi se on lastu?
mi se on paloadru?
Oletgo kaskii raadan?
Kui vil’l’aa külvetäh
Virzun laindu
Maltattogo kaššalii laadie?
Saigo robehel kalaa keittie?
Mi se on roveh?
Laitgo iče pulloo?
Kui kives laitah?
Ongo pohjunuottu?
Kui verko rakeneletah?
Midä kohtaa sanotah murrokse?
Viego piittih talvel matikkaa?
Midä kalaa on teijän järves?
Mikse külii sanotah kiskoiniemekse
Tuligo jovel kävvä?
Milbo enne kengii voijettih?
Mi se on ruge?
Oligo värii müödävi?
Kuibo virbi laitah?
Kuzbo enne otettih suvastu?
Ongo kengi tulluh ommella?
Kui laijah turkinahkaa?
Kui pieksetäh kengiinahkaa?
Ongo d’äd’ä iče laadin hongoidu?
Kui laudu laudah sivotah?
Kuzbo enne laudaa otettih?
Sano venehen laindu
Oligo enne kalanostajaa?
Kui nuottu laskietah?
Muistatgo abaaloin nimet?
Kui sinä nuottaa püvvit?
Mikse latettu ei pükkitä matkan iel?
”lükkü matkoih”. midä znaačči?
Viego kägöidü kukutetah?
Istuu ku ad’vo? mide znaačči?
Kazvoigo kaksi nagristu ühteh?
Mi se on pühäillan pardu?
Starikkaine moine on
Miän brihat
Mi se on Iivanan üö?
Viego aidaa miräittö?
Viego kukkoi süötittö kagral?
Viego neidizennu jalgaa kastoitto?
Sanotah unet ollah kädeh
Sie oli kaksi sizärestü?
О своей жизни
Tuli Lenin rahvahan luo
Oli ennen yksi aigu (о Деникине)
Oli ennen elettyä (импровиз. о старой жизни)
Как строили вежи
Сосновая каша
Häätapoja
Как муж жену бил
Как жарить рыбу на костре (toллu puōл oлki̮n nuɛl’l’ɛ paštaj)
Подледный лов (kusl’ šli̮i̮p’ jidž vul’n - досл.: рыбу ловим подо льдом)
Разделывать койбы и шить тоборки, пимы, бурки
Сосновая каша (piɛxc’ huxt)
Как шить грузила (hihpti̮t kuarɛpni̮t - досл. Грузила шьем так)
Manahhat käneliit mustissaa
Venäjiin Kansa paastois
Laskijaisen ajot
Petron markkinat, Petron päivän
Miten käytii tantseelois
Miten anopit pittiit min'joi
Miten mie ol'in kon'juhha (jatkoa)
Miken mie olin kon'juhkan
Yks isäntäetsi henostain ja piippujain
Miten mie käin pappilas
Miten mie olin lehmiin lysäjä
Meil on hyvä ellää
Leipä paistettii koton kois
Maito niekii Kuusijaa
Hannettii nummenii lehmille
Vesi kannettii kainolt
Kenäel sahattii nuunen puut
äijä ol' isäntä talos
Hummar pöytä
Morsi hunnustettii
Sanakot pittiit lakkiloi
äyrämöisiin naatteet
Как работал извозчиком
Как в первый раз ездил в город (Ленинрад)
Как я начал работать
Kylän liekku
Puoist tehtii klupi
Minnuu ei lasettu kall'aimaa
Talos ol' pal'jo elläimii
Miten käytii kaalin ja perunoin
Miten käytii myllys
Miken sikkoorist keitettii kohnii
Mikänart main talloo sanottii "Puusniekkana"
Muskan kylä ja likimäiset kylät
Lapsuunen ajas,mihen likoih lapsii
äkäne koira
Meil ol' suur pere
Lehmä tek kaksoset
Häistä - muate pannah
Kontie vastah mečässä
Pierun pakina
kissa murajau
Mahto itkie Jaukko
Вышла замуж в другую деревню
Деревенские магазины
Торговцы приезжали в деревню
Огород пастбища
О своей семье до замужества
Мытье полов
Стирка белья
Заговор от укуса змеи
Детские игры
Старая тетя
О глухом свекре
Savakot ja äyrämöiset
Приданое, приготовление к свадьбе, свадьба
Как одевались
Из помещичаей дачи сделали клуб
О деревенских праздниках
Как делили сенокос
Топонимика
О сенокосе
Какие ягоды росли в лесу
О речевых особенностях в различных местах
Как меняли грибы на яблоки
Как делают веники
Городская баня
Черная баня
Как ходили в церковь (на богослужение, на конфирмацию)
О девушке, которая вышла замуж самовольно и её дальнейшей судьбе
Разные названия картофеля в разных местах
Брат поджег дом брата
О конокрадах
Пастбища и пастухи
Деревенские драки
О деревне Кяйвяря
Названия домов деревни Волосово
Ярмарка
Выходная одежда
Какие танцы танцевали раньше
Об одной работнице
Как пекли хлеб
Как варили овсяной кисель
праздничные блюда, рыбные, студень
Как пекли пироги, печенье
Как готовили тесто для пирогов
Праздники
Как варили пиво
О своем хозяйстве
Как ездили в город торговать
Свадьба, гуляния
Деревенские праздники
Как живется на пенсии
О совхозе
Названия домов в дер. Ильино
О колхозе
Черная баня, изба
Уход за скотом
О вязании варежек, платков и т.д
О деревне Кискиля
Тканье
Праздники
Обработка льна
Ткацкий станок и тканье
Блудливая корова
Курица невзлюбила инкубаторских цыплят
Топонимика
Как одевали детей раньше
О знании русского языка
О деревне Вирккиля
Плохо знали раньше русский язык
обработка льна
Какую носили одежду
О домашних работах
Работа на строительстве дороги
Как проводила время молодежь
Как пасли скот
Как вяжут шерстяные кофты
О жизни и работе в Сибири во время войны и после войны
О жизни в колхозе до отеч. войны
Как варили кофе
Как пекли пироги с капустой из ржаной муки
Как шинковали и солили капусту
Как выращивают капусту
Как чешут, прядут шерсть и что из нее вяжут
Как выращивают кабачки и готовят из них пищу
Рассказчик о своем детстве
О свадьбе в Юшкозеро (продолжение 740/1)
Mi se on täintarhu?
Mi se on roinduredu?
Sanotah brihačču lastu häkytti?
Viego n'abane toiči avavu?
Kuibo lapsel sivotah n'abane?
Mibo se on ruskičču?
Mibo se on roža?
Kuibo sublis voibo peestä?
Koiran naamin'. Saabogo se spraavie?
Kui voibo luvol tjjusta igä?
Ken roih kypaijas, se sanotah on ozakas. Ongo se muga?
Mibo se on liemen
Lehmien nimet maastin mugah?
Lehmien nimet
Mikse sanotah strašnoikse?
Mi se on strašnoi pitenčy?
Mibo präzniekku on virboi?
Midäbo pyhinny syidil?
Mi se syömi ne on helčen
Mi se on rala. kin'?
Kunbo se on den'šiekku?
Midbo ne oldih markinat
Jordan. Mi se on
Andoigo taattas raado bes'odah memus?
Mittumiibo kišoi kižattih?
Oligo brihan puoles teidoimikka?
Rikottihgo svaad'baa?
Vaarastettihgo venčan älpäi
Annettihgo enne vägeh miehel?
neispiiraat syidehgo?
Kändihyo toizet neidiset kyhih lembe nostamat
Murendettihgo aštettu?
Kui venčaijah molodoloi?
Mi se sobii on kazačku?
Mittumatbo enne oldih kylyt?
Kui enne pestih bykky?
äijygo kerdä pominuijah?
Kui pokoiniekkä pominuijah
Mit bo ne ollah ravat?
Mi se on mämmi?
Kui laijah vaassaa?
Sanotah. što lapsi suvvellah
"Počin suvas". mi se on
Mi se on yönitkettäjäine?
Oligo äijy lastu
Käil koskietah päččii maah panemas päi
On jygei pokoiniekkaa kandaa
Miksebo l'ykätäh kalmal dengaa?
Sanotah rištikansaa blažnittaa
Rodu vedehön
Sanotah maido venyy, mikse?
Vardoittihgo toppii?
Olen nähnyh kellos lehmäl ruskien ribuzen. Mindäh se pannah?
Kuibo karju työtäh meččäh
Oligo teil hyvee paimoidu?
Annettihgo kyläh maido jalles päivänlasku?
Saigo jälles päivänlasku zavodie leiby?
Saigo kerrata stolan peel?
Sanotah lammas pyörii?
Sanotah ei suvaiče maansija
Kui sammutta požaaru
Tuloogo zvieri kyläh hyvän iele
Kui mado poigii?
Zeikattihgo kažil hännäunokku?
Sanotah mavon n'okattu jalgu pädö
Madoloih näh (продолжение)
Mi se mado on vaskičču?
Ougo valgil madoo?
Sanotah mavot kiinutäh?
Mibo se on amburiene, mi se on kimaleh
Mibo se on lykky?
Mi se on oza?
Nähtihgo enne vedehiesty?
Sanotah, što meččy ottaa
Oligo teil bariššiekkaa?
Kui kävvät meččäh yökuuzil
Mustuperti
Ildukezoi (сказка о ленивой жене (схемат.)
Miksebo kylvettih ozraa?
Kannatettihgo vetty molodoloil?
Lykättihgo dengaa lattiel?
Pyhkitytettihgo mučoil latettu
Kedäbo sanotah mučoikse?
Syötettihgo brihal kiiselii?
Kui neidizel da brihal syötettih piiraadu?
Kui lembii nostatetah?
Peziigo pečkoi joga talois?
Sanotah joučen linduu ei ammuta?
Sanotah harakku kielii kandeloo
Lähtin minä sieneh
Sanotah toiči žiivatuu ožaa?
Oletyo kuulluh kägrijumalaa?
Oligo enne rukki?
Kuibo työdy raatah
Koskigo mečän zvieri žiivattoi,
Sydödihgo enzilypsy maido?
ё Kui lehmee kannateteh?
Kuibo riihty ahtetah
Midb_ollah čirpipiiraat
Kui lehmil mimet annetah
Kui verkuo rakendetah?
Midä pidi verkon kudojes?
Sano minul pagrehen kylvändyy
Midb_on čirpopiiraat?
Ongo kiviniemi suuri kylä
Minul ku unis
Minul se verzi
Sanotah unet ollah kädeh
Tahnuon, pertin, kylyn izändy
Sanotah rištikanžaa blaažnittaa?
Ongo slučeidu, što meččy ottaa?
Eigo enne svaad'baa rikottu
Ei, Ei mispiirädu ei syödy
Ei, ei muga
Kui lembii nostatetah?
Oligo midä primiettii kučoin perah näh?
Mibo on kučoi, a mibo on mawroi?
Mibo on amburiene da kimaleh?
Kižatthgo enne babkah?
Kylvettihgo čuuruu?
Mittumäbo tansi, kiža kižattih
Kuibo kävväh advoih da päikeččoil
Sidä čuudoo en kuulluh
Sanotah kägöil ovas kulkuh tartui
Kuuneltihgo kägölöin kukunda?
Sanotah harakku kielii kandeloo?
Mi se on vaskičču?
šohoit kiimitäh
Miksebo sinä nenga šoholoi varaat?
Mibo bolezn'i on roža?
Sanotah veis i mečäs tartuu pahus?
Täintarhua kui spruavie?
Bol'eittihgo ruskičal?
Misbo roih päčin suvas?
Lapsel on počiu suvoi
Yöuitettäjäine
Sanotah lastu häkytta
Sanotah hebo leiččoo. Saigo spraavuu
Mibo smuttii?
Kedäbo danotah bariššiekaksi?
Kuibo hevon ige voibo tijjustaa?
Oligo teil rukki?
Meil on niityt
Peečköne peziigo joge talois?
Mibo on pyhäillan pardu?
Tuligo zvieri hyvän iel kyläh?
Ongo primiettu kukkoih näh?
Kuibo nieglaa jauhotah?
Kuibo kuunnellah syndyy?
Midäbo sanotah buukun pestes i kylys tulles?
Midäbo dorogah lähtijes sanotah?
Mibo se on lykky?
Lapsel hammas pakkui, kunnabo se pandih
Maltettihgo nämii liečie
Maltettihgo lieččie koiran nännii?
Mibo se on rodimču
Oletgo regee laadin?
Nokkaigo mado žiivattaa, n'okkaido koiraa?
Sanotah, mavot kiimitäh?
Sanotah karju pidi kierdee, mikse?
Sanos kui lehmii paimendit
Akku pidi mänittä
Midäbo tuohes lait
Mihnähbo sinä tuohtukiškot
Kaokanal sain sagarvon
Midä zvierilöi on?
Mečoin kiimu
Tedren kiimoih kävin
Kui jenotan sain
Kuibo pietäh reboin nakku
Toine slusei oli, sen sanon
Oletgo reboidu pydäu?
Vot oli slučei
Mib_on pordimoi?
Mib_on huohmoi?
Oletgo nähnyh ilvesty?
Kui kuniččaa meččuijah
Muistatgo midä primiettoi
Sanotah on jygei pokoiniekkaa kaudaa?
Sanotah eräs vaigieh kuollo, ongo muga
Mindähbo maashäi panemas ku tullah, koskietah ppäččii käil?
Sanoyah mavot kiimitäh
Vaskičču, mibo se on?
Viego kažil händy leikattih, mikse
Viego rištikanžaa blaažnittaa
Karuloin dorogu
Saago sanuo "meččy ottakkah"
Kuibp sammutetah jyrys siittynmih tuli?
Tahnuon tila ei suvaiče. Ongo muga?
Sanotah ei suvaiče maasija?
Mibo se on pyhäägröi?
Paloo raavoin
Miksebo kylvetäh ozraa nuorel mucoil?
Ongo Metčelys suuri kylä?
Mi se on pord'imoi?
Mibo se on hor'ku?
Muahardy
Sanotah meččy voibo ottaa? Ongo muga?
Viego lastu suvveldih
Mibo on yönitkettäjäine?
Kui niittuu laitale?
Sanotah kazil hännännokku likätah mikse?
Mibo se onTuulenpesä?
Mibo se on vaskičču?
Nel'l'äl suksel kuvondu
Kangahan kuvondu
Kaskie ajeyyih
Se oli moine kerdu
Mustu perti
Talvel syyvväh
Muasija ostetah
Ongo kuolluttu jygei kandaa
Kävyimmö salminiškah kirikköh
Sanotah rištikanzu jygieh kuoloo
Enne oli Ziedoiniekkaa
Laitah svuadbo
Sydämykset
Oletgo iškeu žiivattaa?
Mibo zvierine on hor'kane?
Oletgo ambun ilvesty
Mägrän ammuin
Kondii kävyi kagrah
Tulen nälmärves päi
Kondien kierändy
Tiedovoimut vai liene midä
Sukset
Mittumaabo längii on?
Kui hevol olgupeet liečittih
Kuibo sarjaa sivotah
Kui regee sivotah
Paloadru
Hyrsylän eläjien nimet
Vedoh käwdih
Midä raattih Hyrsyläs
Mittumubo oli Hirsytän kylä
Menöw mužikku riiheh
Kui pannah lehmil nimet?
Olin evakuatsies
Ollahgo unet kädeh. Lähtimmöö lehmil
Iivan svaattu
Mibo praazniekkoi on Jyrriu päivä?
Lirahuttaa soitaa (paimoit)
Jordan
Lähtimmö marjah
Vedehine veziaattahal
Kuulittogo vedehiesty?
Sanotah män sija ei suvaiče
Muan ižändy
On kolme vuotta aigaa
Menemmö riiheh
Syndiikuundelmas
Lälitimmö lehmih
Emu oldih mustat pertit
Sanotah mado saa
Iče obu peessyt bedas
Ei meltan venäksi
Pädigö mavon n'okattu jalgu kunne?
Maltettihgo mavon n'okkaandu spraavie?
Sanotah nouzoo poigimah puuh
Minul kezäl mado
Sanotah mavot kiimitäh. Ongo tozi?
Kos Vova Trošin kuoli
Ongo se tozi, što ei saa sammuttua požaaraa veil, kudai roih pyhällänjyrys
Sordigo zvieri žiivattoi?
L'oša da mučoi oldih sienes
Lähtimmö šieneh
Hebo oli kuun mečäs?
Kuibo neidizet gadaittih?
Mustatgo ennevanhazen svad'ban
Kaččoittogo talvel tuliedu kezee?
Tuli agranom kyläh?
Enzimane masin jessoilas
Mibo se on pöšši?
Muistatgo abaaloin nimet?
Ongo seemarvel saardu?
Sanos nuotan pyvvändy
Mibo se on jordanan kylvendy?
Pädigo kunne vavoinvarbu?
Mihbo pädöö hiveldysheinä?
Oligo kabjutaudi?
Ettego kuulluh händtaudii?
Misbo roih lehmäl kieleh loukko
Viego čiganat midä laittih pohaa?
Kedäbo sanotah bariššiekaksi?
Käwdihgo enne tavaran myöjät
Buabo kruas's'i (продолжение) 697/38?
Midäbo markinoil myödih?
Oldihgo enne markinat?
Kuibo bes'odah käudih?
Midäbo raattih päikečois?
Paalikkoijahgo sobaa?
Kuibo buukkuu pestäh?
Kuibo voidu laitah?
Sano, midä laittih kagrazes jauhos
Oligo enne teil mel'l'iččoi?
Oldihgo ennen piha-aitat?
Riiheupuindu allus loppussah
Kui laitah maahauda?
Sanos kui enne suodu raattih
Sanotah žiivatat tahnuos pehnavutah. Ongo se zvieri, kudai ei anna rauhaa?
Sanotah lehmäl on händy taudi
Sanotahlehmäl on kieles lowkko? Ongo se tori? Kui se spravittih?
Oligo hyvee paimoidu?
Käudihgo heinäl yökunzih?
Mittumubo se on mustu_ perti?
Kylvettihgo meččäh nagristu? piettihgo vässä?
Kuibo rindoi pietäh?
Kuibo kangastu meerättih?
Kui kangas haugitetah?
Mitbo puut pidee langoin viihtelles?
Oletgo kuulluh kiiminkodaa?
Kui villaa vanutetah?
Kui raatah vil'l'aa?
Kui kuvottih kangastu?
Midäbo pidi lahjoikse?
Kuibo mučoi kučui ukou maamo i taatoo?
Kousubo neidisty ruvetah sanomah mučoikse?
Keubo on nado da kydy?
Ongo piiraivävy?
Keubo on huttuvävy i kodavävy
Käydihgo pyörittyizil?
Kedä bo sanotah ad'vokse
Mibo on päikečoi i ildu kečoi?
Svaad'bu
Paloloihgo kylvettih?
Mi se on pyhä il'l'an pardu?
Riihes puidih
Oldihgo enne nengomat kylyt?
Tuligo nähtä mustä pertii?
Kui kapustaa suolatah
Mittumaabo siendy kazvaa
Kui siendy suolatah?
Mittumaa koofii enne oli?
Keitettihgo huttun?
Pastittihgo čuppoi da sulčinaa? vel'l'oi?
Kui laijah sulčinaa?
Kuibo laijah keitinpiiraa?
Kazvoigo teil humalä? pädigo kunne?
Laittogo työ studenii?
Kuibo kaitetäh kagrastu kiiselii?
Kuibo laijah iduu?
Mi se on imel?
Mi se on tönčöi?
Kui laittih puččihaudaa?
Kui pannah vaasaa?
Kačottihgo havvin maksa?
Primietitähgö sidii?
Mi se zvierilöi on pordimoi?
Kui nagristu puhutah
Ongo ero palo da peldo adran välil
Kui laijah astavu?
Sablahat
Puuhangot
Kui laijah haravaa?
Kuibo laijah kasau vartu?
Kui palkaa maksettih?
Kuzbo mačas elittö?
Kui enne vedoh kävdih?
Mibo se on bönu da golofku?
Midäbo varpatah?
Oletgo midä_tahto laadin tuohes?
Kui laijah komšaa?
Viego pandih viinaa alusparrel?
Mibo on "tabak_oksu pun?
Kui laijah potokku?
Kui levoo katetah?
Kui pannah kablahat?
Kui salvetah "koiran kaglah"?
Mittumaabo salbamoo on?
Kui laijah "lohen händäh"?
Kui saahah koin parret?
Kui laijah pulloo i kivesty
Kui verloo rahendetah
Kui rugaa saahah?
mibo se on ruga?
laskittogo ičetervaa?
Venehen laindu
Sanottihgo simärvi (järvee) ain merekse?
Ongo luodoloil nimet?
Abäloin nimet
Kävdihgo tuulahal
Riipoin pyvvändy
Nuotan pyvvändy
Midä enne raavoimmo
Как делали ригу, амбар, хлев, яму для картошки
Как делают дровни, телеги, лыжи
Как строят дом
Как печи кладут
О лесозаготовках
Праздники, поверья, приметы
Как охотились на волков, медведей
О прежних ремеслах
Рубка подсеки
О полевых работах
Уход за скотом
О сенокосе
О пище и одежде
О пище
О пище
Полевые работы, тканье, пища
О прежней жизни
Mittynäzeštä puwsta mitä luajitah
Mid'ä ruatah pajassa
Jot'kin ajaudu, hiilen poltanda
Kuin luajitah tel'egiä
Digot i ut'at
Kuin salvatetah ziivattua
Meččä pidäw ziivattua
Kuin ahjošeyyah l'ehmia
Kunne mänow nahka (брак)
Lambahan l'eikatah lihakši (брак)
Kuin kačotah žiivattua (брак)
Jurginä kirret'äh stuaduo
žiivatan l'ečindä
Miehel'l'ä man'en'dä
Omah el'ändäh näh
Tullah sv'atkat, rubiemma gadaimah
Kuin kažvatetah važua
čolih n'äh
Pan'iin t'inat
Kuin en'n'ein saneldih šuarnua
Kuin en'n'ein el'et't'ih perehessä
Endizeh suadibah näh
Mid'ä šeizatettih stolalla, mit'yt't'ä ol'i posuwolua
Srumentoih näh
Mil'lä en'n'ein mitattih
Torokkanoileh
Kuin en'n'ien pezimä pertie
Kuin kačotah pienie lapšie
Kuin l'eččiečettih en'n'ein
Mitt'ynäz'ie pruazniekkoida
Mid'ä en'n'ein oli pert'is'sä
Окончание рассказа 677/5
Mid'ä en'n'ein keit'et't'ih i paissettih
Kalan pywwänd'äh n'äh
Mid'ä ruattih hebozilla
Kuin vall'aššetah hevos't'a
Mie mahoin luadie regie
Kuin pannah olutta
Miän mečän zvierit
Mie n'äin hukkua
Omah kyl'äh nähen šanon
Kaiken moizet primietat
Kuin ommellah šuappaida
Omahizih i susiedoih nähen
Kuin šuariččettih kar'ielazet
Miten pilkalla känvät rahomassa
Miten mies kohteli vaimoaan
Miteu nuoriso vietti vapaa aikaa
Samoja tapauksia kertoo
Kertoo tositapauksia
Aikassa kummittelee (jyskää)
Para. Toi maitoa
Savakkojen kansallispuku
Käytiinkö Lempaallassa yöjalasa
Miten taussittiin röntyskää
Liekku - Juhannusliekku
Juhannuskokka. Pytty riun päässä
Miten piirileikkiä pidettiin
Koinhaltija = Mahaltija. Menestylliin hyoin kun ei suutulettu maahaltija/
Ongo suuri teijän kylän kolhoza
Бытовой разговор
Как получается пряденая шерсть (а – воспоминания, б – рассказчик)
Mun nit’ sarni... [Я так сказала...]
Rufa sīrim piɛzi (про игру в бабки)
О похоронах
Выращивание льна
О молотьбе
Загадки
Сказки
О служанках
О молотьбе зерна
Выращивание льна
En tietänyt ennen mie
Maakaunat
Kazvatetahgo teile pelvas kyläs
Perunan varkaat
Suolaheinän kauppaajat
Kertomus piirileikistä
Kertomus susimisestä
Poikien yöjalassa käymisesta. Kertomus ja norpauluvut
Kertomus pääsiäisliekusta
Kut nod'jan tehtas (teletas?)
Kut villan sabitas
Kut kašken verttas
Как вьют верёвки
Про молотьбу
Как делали щетку
Как делали пироги
Как коров искали
Обход коров в Юрьев день
О праздниках
Выращивание и обработка льна
Рубка подсеки
Как вьют веревки
Как берут липовую кору
Сенокос, жатва, молотьба
О полевых работах
О подсечном земледелии
Как делают шалаш
О лесозаготовках
О похоронах
Что делают из репы
Кушанье из брусники
Как сушат и солят грибы
Обработка льна
Как свадьбу справляли
Как я учился у портного
Рассказ об охотнике
О лесозаготовках
Уход за коровами, работа доярок
Приметы
Об одежде
О праздниках
О пище (образец диалекта)
Продолжение о Лаури 605/4
Молодой крестьянин Лаури
Инна и Пенти
Мария и Якко
Майский жук
Игры: "Simosherra" Золотые ворота, игра в горшки
Поэт Стрём
Приметы погоды
У цыгана пропали лошади
Вместо гроба с покойником повезли на кладбище сундук с хлебом
Как сосед с соседа проучил из-за овец
Игры: в номера, прятали вамень, в городки, бабки
Как парни ходили к девушкам
О законах церкви
Женщина испугалась в бане
О еде: что и сколько раз в день ели
Как делали колбасу, ветчину
Как варили пиво
Как культивировали картофель
Как пекли и хранили репу
Как покупали и продавали свинью
О процветании трезвости среди молодёжи Колтуши
О колтушском языке
Об именах людей в Колтуши
О праздниках, приметы погоды
О колонистах в Колтуши
Сватовство
Рассказы о разном: "Муж бритвой зарезал жену" и др
Бытовой разговор (обсуждение рассказанного)
Бытовой разговор
Бытовой разговор
Беседа
Как ходили в церковь, хоронили
О свадьбе, разводах
О слугах и служанках
О рождении ребёнка, крещении
О постройках возле дома
Как давали прозвища
О разном: курении, фонари, церковная одежда
Об уходе ха скотом, рабочий день, хранение, продажа картофеля
О времени сева яровыхЮ озимых, растениях, цветах
Как делали колодец
Как проводила время молодёж
Названия деревень и домов в деревнях около Колтуши
Как пекли хлеб
Как готовили овсяной кисель
Об уходе за детьми
О болезнях
Одежда, национальный костюм
О своей жизни
О времяпровождении молодёжи
О сельхозработе
Приметы погоды
О рыболовстве
О жизни при крепостном праве
Размышления о жизни
Как сеют и обрабатывают лён
Части рабочей телеги
Приметы и смешные происшествия
Как проводили праздник "Simuna"
Как пекут пироги с картофельной коркой
Pajatimme myö hooras
Laste d'o mulle rodiiheze
Elimme čarniemes sigäl
Kalat suomme äijän
Miehele minä mänin
Ajel'imme Koikkarih
Pelduoižen peldot, lambid, suod, mäged, niemed, luodod
Enne minägi varaizin pokuoinikuoid
Syndyt kuundelemas
Palttin
Pelvahad
Pekan Timuoi
Nahkad hieksi meidän kuläs yks Pekan Mokki
Meil oli kuwz seiččei l'enmäd
Tämä voine zavodiiheze myo elimme Priäžäs
Ende oli Hedotistis rahvas prostuoittavat
Kui d'oktid laskedih
Terve vot lasketah kui
Starikad mustelttih d'ärvi ol'i
Kuolanduos da pokuoin'ikoiz on ai sanomište
Endevahnas kuolow
Meiden ol'i sus'ed moine paha
Rizleibe
Meiden kyläs ol'i starikke ainos paimenzi
Löwttih obraz entiä kus
Kyläs oli mail časowna
Meiden kyläs Ontuoi Golovan oli
Sygyz d'yrgile kačo keravytäh
Kevädel d'yrgimpäi - брак
Pruaznikke ku proidiw
Oligo egäi vilu teil?
Miehel ved' ei kaikil ole hyvä eläge
Endevanhas ku neidin'e miehele män'iškändöw
Muistadgo kui bombitt'ih Priažäs?
Vot meiden kyläs
ka on kyl'yz Awduoi (домовой)?
Olaih ku rahvas negramotnuoid
Neid'izet ku häi mändy miehele
Endevanas kačo oli
Беседа
Беседа
О старой свадьбе и других, связанных с ней обычаях
О свадьбе (современной и старой)
О современной свадьбе в д.Сельга
Окончание 581
Продолжение 580. + карельские песни, частушки
О своей женитьбе (свадьба в д.Сельга)
То же. Окончание 575, 576
То же (продолжение) прод-ние 575
О традиционной свадьбе
Окончание 571, 572, 573
Продолжение 571, 572. И о стирке белья
Продолжение 571
О свадьбе
окончание №№ 568, 569
Продолжение № 568
О важенке и быте саамов
Рассказ
Про Артиева Тараса Кузьмича
О свадьбе (в т.ч. современной)
О свадьбе
О свадьбе
Про Матрехина Афанасия Федоровича – 2
Продолжение луввьт (от 551а) и рассказ
Беседа
käädih kylyh
Беседа
viel'ä ol'in brigadirom
puizee panen nakkan
mikse, kuibo
a mužikkua ei jiänyn
t'ämän pakšus
laujimma nuorua
aigana oli trudno
paiššah, što
ol'i mivvla d'et da babka
kaškiloi poltettii
kuibo, mindäh
tämä d'o tr'oh godof
hoz' oti mučoksi
čutkina d'ädä kol'a sanel'i
nurmet
ke šuoppoi
aina potimmo
midäbo, mindähbö, kuibo
kuibo nuoraa luajjah
seičas on šiina ei šuuri meččä
šyötettii ber'ogalla
čunii luajima
a v voinuu togda lopatal
puut šuuret
a tuloo pappi
mänemö
gadaičima
työdä kezziämä
ei himota mennä mučokši
a mibo?
a mitboun net čuharet
nurmet, jovet, järvet, kylät
enš meččä l'eikkua
hevon brujat
mittunabo veneh laitah
pandii tämät
tčuarin d'iedo jo lai
zavodin padunašša
a työ rawdoi ettogo pidän
verkö oligo
pelvahän keviällä kyl'vetäh
männäh kožemah
otamma il'l'ašta
regiä sivomma
zvierit mi on
miä germanii olin
mostinuo luajimma
midä ruavoimma
a ongo tiel ...?
meččäh pan'immo
kalah?
"a midäbö?"
panemma vettä taiginah
n'iitetää kossilla
a ruatah
a miän puidih bruižille
paginu
mittumua karjalastu kyli on
a poul'itsinšša mie el'in
Интервью
ken perehes oli vanhin
Интервью
hrest'anskoit ruavot
meijjän starikat enne kai tiettih
meile ol'i ylen paha kodi (продолжение 543/2)
Интервью
meile ol'i ylen paha kodi
illal viemmö meččäh hevon
Интервью
illal viemmö meččäh hevon
sit ol'i vie toine kezdu
se oli šesnatcatoi vuozi
ol'i i mugaleite (продолжение 541/3)
Интервью
oli i mugaleite
svuad'bu
kewhy mužikku (продолжение 540/2)
kewhy mužikku
nuotan pyvvändy
nuotan pyvvändy
tytär menön niehel
kangahan laindu
midä söimö pyhänny
vuassua laimmo
idii (yy) laimmo
goštitandu
mustaized
gadaičendu
primietät
svuadbu - продолжение
svuadbu-ken midä ostua
kasken ruandu
mibo se on kuveittaine
kylän i järvien n'imet
mittumua marjua kazvua
kal'inanmarja
mittumua heinie živatat syvväh
jordanan kylvendy
kui minä varrastin kuvat
vot oli meil ikrin
Продолжение 533/4
mindähbö minuu žanduarakse
Продолжение 529/19
Беседа
kui ruavoin
kui gadaičimmo
Обыденный разговор
jordanan külvendü
vedoi
rihman piendü
podvodan ajandu
pün val'l'ičendu viršikse
primietat
vidanan pagin luadu
abuoloin n'imet abai abuoloin
küvän n'imi
kalastandu
nuotan püvvändü
sväd'bu
pelvasrävot i kangahan kuvondu
kui minä sluušba sluužin
rävot (raavot)
kui kazakoičimmo
kui kazakoičimmo
kui lapset papil ristu varrastettih
kui vedoh käimmö
onhäi slüčaidu
lähtin oravih
mečoin kimas (jatkö)
mečoin kimas
mittumua enne oli orožno
kui hürsülän starikku nuččuičč
Irina Filatovna kazakannu
Kui kazakkua nakazittih
Как мариновать грибы
О сенокосе
Как хозяин в город поехал
Как тётя угощала племянников
О народном хоре
Как растить поросенка
Как сажали капусту
Как пекли пироги
Как качались на качелях в пасху
Как отец учил сына жить
Как мужики искупались в пруду
Как выходили замуж
Рассказ
Сказка и рассказ
Бытовой разговор
Бытовой разговор
Бытовой разговор
Jirišk bajas [Про Ирину]
Koxt oksn’iɛ ākiš niɛdɛs [Как Ксения бабушка дочь потеряла]
Рассказ
Рассказ
Рассказ
О своей жизни
Рассказ
О постройке дома
Случай из охотничьей жизни
Топонимика дер.Сидорово. (грибы, ягоды, деревья, травы). Устройство бани, как варили пиво, как жгут уголь
Как вьют верёвки, о разделе семьи, устройство мельницы, крупорушка
Обработка кожи, охота на медведя, волка
О прежней жизни
Продолжение рассказа Бойцовой Пр.Сем. 468/7
Как я пасла коров
О молотьбе, сбор ягод, грибов
Обработка шерсти
Что делают из льна, о птице, игры, о сенокосе, о своей жизни
Обработка льна, работа на скотном дворе
Разное о старинной жизни
Как я выходила замуж
Случай на рыбалке
Охота на медведя, случай на охоте
Продолжение рассказа Кунжина 464/8. "Как рыбачат неводом"
Как пахали пожогу
Как гнали смолу и дёготь
Жгли пожоги
Я работала с отцом в лесу
Первая мировая война
Про пожогу
Про мельницу
Про жизнь
Про домашнее сукно
Про льняные ткани
Лесозаготовки
Как сделать санки
462/2 рассказ
Kasken ajandu
Про пожогу
Как проучили цыгана
О своей жизни [о том как в дер.Мяндусельге в её доме в 1905 жил в ссылке Мих.Ив.Калинин]
Как дед на ярмарке лошадь купил
Как дед и бабка ездили в город
Рассказ
Рассказ
Беседа
луввьт (без слов), беседа
Бытовые рассказы
Обработка льна
О пожарной команде
Как делали деревянную соху, борону
Как один мужчина ел кисель
О рыбной ловле
Интервью_Нижняя Пулонга_2
Интервью_Нижняя Пулонга_1
Интервью_Малиновая Варакка_2
Интервью_Малиновая Варакка_1
Интервью_Лоухи
Бытовой рассказ
Koht jelim varmsuust [Как жили на побережье], Mante losse li čarm jellem [Как труден кочевой образ жизни] (с 00.22)
Сергей Савватеевич сватался на Марфе (окончание)
Интервью (две сестры)
Коллективное интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Экскурсия по музею им. М.М. Коргуева
Интервью
Интервью (о скитах)
Интервью
Интервью
Коллективное интервью "Сударушка"
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Интервью
Kaloin nimet
Kličkat
Moasellän pruazniekka
Moasellän kyläštä
Omašta elämäštä
О семье, о детях, о внуках
Kylän eläjät
Diedošta
Karjalan kieleštä
Kyläštä
Omašta elämäštä
Tyhdä ei niken šano
Kuin lähet šoomah lašta
Kuin lapši šyndy
Čiirei on
Konža šyndy lapši
Pahašta šilmäštä
Griižašta
Lapši kužou
Heiniä niitettih
Tootto stroji kojin
Sellin kylän proozniekka
Poodanen proozniekka
Maikki olen
Hoorašta
Mužikka kuoli
Kakkarat
Meldo
Olad'd'at
Karjalan kielen paginat
Vunukoista
Mužikašta
Roovoin pekarn'alla
Käzipaikat
Sellin kylä
Omašta elämäštä
Näin kondieda
Mužikašta
Hoz'aistva
Moomošta
Tulin kodih illalla - песня
Karjalan kieli Poodanešša
Voinan aiga
Moomošta da tootošta
Poodanen kyläštä
Horašta
Lapšista
Omašta elämäštä
Vettä noššettih
Karjalan kieli
Poodanen kylä nyt
Voinan aiga
Poodanen lyläštä
Omašta elämäštä
Roovošta
О себе
Oma kieli
О карелах и карельском языке
Roodua ei ole
Slučai
Piiruat
Kalitat
R'adovikka da košovikka
Paissettih leibiä
Toizešta boobošta
Boobošta
Hirvenniemen kyläštä
Omašta elämäštä
Karjalazista
Kuin paloin
Šamšon kylän eläjät
Tervoo šoodii
Veneh
Karjalan paginat
Karjalan kieleštä
Segežan linna
Hukat vejettii kaikki lambahat
Žiivatat
Rooduo oli
Kesselit kuin loojittii
Bobozet
Kurii igraidii
Spoošun päivä
Vengivooran kylä
Šamšon kyläštä
Omašta elämäštä
Sruubat
Roodo
Proozniekat
Kengät palettih
Kalat, kalalla
Mih kizattih
Särgärven kylä
Žiivatat
Moasellän kylästä
Olima lapsina
Moasellän kalmismua
Moasellän eläjät
Vunukoista
Tyttäristä
Omašta elämäštä
Vanhemmista
Kalitat
Lambahista
Voijärvi, melliččä
Kalat
Midä kažvatettih
Moomo kudo matot
Gribat
Marjat
Žiivatoista
Miehen roodo
Karjalan kieli
Ahvenlammen kylä
Tytöštä
Voinan aiga
Prokkola'n kylä
Omašta elämäštä
Играл на гармони
Городки
О карелах Сяргозера и округи
О деревне
Карельский язык в Лоухи
О внуках
О карельском языке
О книге
Соревнования
Как встретились с супругой
О себе
Hoz'aistva
Omašta elämäštä
Деревня живет дружно
Деревенский праздник
Кадриль танцевали
Культурная жизнь Сяргозера
Ildua istumah
Päiväkezrot
О карельском языке
О себе
Форелевое хозяйство
Roovošta
Aunuksen kieli
Karjalazet
Lehmin da häkkilöin nimet
Moomo da tootto
Särgärven kylä 1970-luvulla
Mokovei on kylän proozniekka
Särgärven kyläštä
Omašta elämäštä
Dembickaja Ninašta
Omašta elämäštä
Präkkilän karjalazet
Traktorat
Sellin kylä
Mie näin kondien
Kondie on mečän izändä
Vedehine
Šuomen kieldä opaššettih
Inkerin karjalazet
Ruočit
Karjalan kielen paginat
Nuoret lähettih gorodah
Karjalan kieleštä
Roodoo oli äijä
Omašta elämäštä
Präkkilän karjalazet
Traktorat
Sellin kylä
Mie näin kondien
Kondie on mečän izändä
Vedehine
Šuomen kieldä opaššettih
Inkerin karjalazet
Ruočit
Karjalan kielen paginat
Nuoret lähettih gorodah
Karjalan kieleštä
Roodoo oli äijä
Omašta elämäštä
Präkkilän karjalazet
Traktorat
Sellin kylä
Mie näin kondien
Kondie on mečän izändä
Vedehine
Šuomen kieldä opaššettih
Inkerin karjalazet
Ruočit
Karjalan kielen paginat
Nuoret lähettih gorodah
Karjalan kieleštä
Roodoo oli äijä
Omašta elämäštä
Komissija sadikkah
Karjalan kieli
Roovoin školašša
Opaššunda universitietašša
Moomo avai školan
Lapšuuvešta
О хоре
Сон про свекра
Амбар
Цензура
Sellin kylä
Kniigat palettih
Kävin Tverissä
Tverin karjalazet
Den'gazet löydimä
Poodanen rannan kylät
Čilazet
Voinan bruujat veješšä
Kirikövin diedo oli voinilla
Sellin kylän eläjät
Nyppeli oli
Aijat
Pahačut
Kesselivoinat
Tootto oli kommunista
Kolččazešta
Šomelazet roottih dorogat
Voinan aiga
Šuomen oli škola
Soorella Pedruna oli proozniekka
Samvoora
Maltan kezrätä
Koirin nimet
Lambahin nimet
Pellot
Kondie otti burakon
Lambahat
Midä kažvatettih
Diedon bratana
Hebone oli
Proozniekat
Kirikön kladbiščan riičittih
Spoošun päivä
Časoun'at
Kondie kävelöy
Koirin nimet
Lehmin nimet
D'ängärven havat
Haukundanimet
Diedo kuldua ečči
Taloloista
Sellin kylä
Omašta elämäštä
Vanhašta talošta
Omašta iččieštä
Talošta
Pitkyličät kalitat
Paiššokšet
Šuolattih kalua
Kalat
Marjat
Karjalan kielen murdehet
Karjalan kieli Poodanešša
Susiedat
Tyttäristä
Karjalan kieli
Omašta elämäštä
Kondien liha
Ohotnikat
Melličät
Midä kažvatettih
Voošoo loojittih
Humal'nikat Prokkol'ašta
Omašta elämäštä
Poodanen rannan proozniekat
Meččäzavoda
Mečänizändä
Vedehine
Kaloista
Lehmistä
Prokkol'aha
Stroičan proozniekka
Prokkol'an kylä, eläjät
Vanhemmat
Omašta elämäštä
Čikošta
Lapšin ruavot
Kyly
Järvi, kalat
Poodanen kyläštä
Tytöštä
Ukošta
Poodanešta
Internatista
Tat't'ana Dembickajašta
Ruavošta
Čikošta
Pogosta, Zaponi, Poodane
Boobo da diedo
Sellin kyläštä
Omašta elämäštä
Šoondelen eläjät
Mančinšoori
Жители Сондал
Кирпичный завод
Охотники промысловики
Рыбзавод
Kylän proozniekka
Šoondelen kylä
Rožalla on kaikki kirjutettu
Лицо блинчиком, саамы
О дедушке
Šoondelen kylä
Обозерская деревня
Про лес, сплавы
Šoondelen eläjät
Hakuntanimet
Megregan karjalazet
Poodanen pagina
Tverin karjalazet
D'oohivooran busarit, Vengen kr'učkat, Šoondelen totkumarat, Prokkol'an hää
Šoondelen kyläštä
Šalgovooran poltettih
Kaikki kylät poltettih
Šalgovoora
Diedoloista
Omašta elämäštä
Midä paiššetah
Karjalan kielen paginat
Poodanen karjalazet
Karjalan kieleštä
Poodanen kyläštä
Kizoista
Omašta pereheštä
Soondalen kylän eläjät
Soondalen kyläštä
Omašta elämäštä
Случай из детства.
Игрушки.
О внучке.
Игры.
Что делали из шерсти.
О скотине (коровы, лошади, овцы).
О жителях Михайловского.
Праздники.
Раньше было веселее жить, чем сейчас.
О танцах.
О церкви.
Внучка учит карельский язык в школе.
О судьбе карельского языка.
О кладбище.
О внуке.
О выпечке.
О рыбе, ухе.
На рыбалке с отцом.
Кто в селе говорит по-людиковски.
О языке Олонца.
О языке Шелтозера.
О козле в соседней квартире.
О карельском языке в семье.
О своей семье, о детях и внуках.
О школе, родной деревне.
О родительской семье.
О Михайловском
Михайловский куст поселений.
О родной деревне.
О себе.
Koxt ɛxt sam’ɛ riājiš
Koxt’ mij jēl’ep [Как мы живем]
Бытовой разговор
Диалог
Диалог
Koht antev viɛssigiɛdi [Как разделывают пыжика]
Беседа; "Про пешехода"
Бытовой разговор
Бытовой разговор
О жизни в тундре
Бытовой разговор
Same svad’ba bajas [О саамской свадьбе]
Koht vardim mun kule šul’l’e [Как ездила я на рыбалку]
Как шьют тоборки и пимы
Koht koare sam’e tapkit’ [Как шьют тапки-лопарки]
О разной рыбе
Поездка в санаторий
Саамская свадьба
Min škoлa [Наша школа]
Koxt munn ovpnuv’v’e [Как я учился]
Сергей Савватеевич сватался на Марфе (начало)
Бытовой рассказ – диалог (о рыбалке, об оленях, о свадьбе, об осенних работах)
О свадьбе
Как жили раньше
Как за оленями ходить, как тоборки шить
Об охоте на медведя
Об оленях, рыбной ловле, как медведь задрал брата
Как ловили рыбу
K’evl’i kuaiviš [Как ездили в тундру]
Мы ходили в село (в процессе рассказа исполняется отрывок песни)
Как разделывать оленя, как в стаде с оленями ходят, как ловят рыбу